Balsamia haavoille
Nyt kun hallitus on ruoskinut köyhiä, työttömiä, sairaita, eläkeläisiä, koululaisia ja opiskelijoita kolme vuotta, niin on aika sivellä balsamia haavoille. Tekeillä on vaalibudjetti, ja sekä Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä että Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen uskovat hallituksen kovimman keppilinjan tulleen käytetyksi. Nyt on aika vetää henkeä ja luvata taas kaikkea kivaa.
Muistatte varmasti ne edellisten vaalien alla annetut lupaukset, joiden mukaan koulutuksesta ja köyhiltä ei leikata. Lupaajina olivat samat puolueet, jotka kolme vuotta ovat leikanneet juuri sieltä, mistä lupasivat olla leikkaamatta. Nyt hallituksen viimeistä budjettia laadittaessa on sitten aika antaa jotain takaisin. Hallituspuolueet uskovat äänestäjien lyhyeen muistiin, mutta saa nähdä vieläkö samoja ihmisiä voi höynäyttää. Kaikkia voi huijata joskus ja joitain kaiken aikaa, mutta kaikkia ei voi huijata kaiken aikaa.
Ainakin veronkevennyksiä on luvassa pieni- ja keskituloisille. Näin hallitus jatkaa veropohjan heikentämistä. Vastapainoksi kulutusveroja on lisättävä, jotta edes jonkinlainen tasapaino säilyy. Tämä tarkoittaa taas siirtymistä askelen verran kohti tasaveroa, kun köyhä ja rikas maksavat makkarapaketistaan saman verran veroa.
Palkansaajan puolella ollaan siis kovasti olevinaan. Epäilemättä kaikki puolueet tulevat muistamaan myös köyhiä. Jos ei muuten, niin ainakin puheissaan. Kuviohan menee aina niin, että laman aikana ei ole jakovaraa, vaan on leikattava köyhiltä. Nyt kun taloudella menee hyvin, niin pitää varautua tulevaan lamaan, joten kovin paljoa ei voida antaa. Jotain epäilemättä annetaan, mutta lasketaan sitten budjetin julkaisemisen jälkeen paljonko kipeistä leikkauksista kärsineet jäivät tappiolle.
Tappiolle he ilman muuta jäävät, sillä ainakin tämän hallituksen toimintatapa on nähty. Hallitushan leikkaa kovalla kädellä, antaa sitten murto-osan takaisin ja suorastaan liikuttuu omasta anteliaisuudestaan.
Myös työllisyyttä edistäviä toimia on luvassa. Se tarkoittaa vanhaan tapaan ainakin veronkevennyksiä yrityksille, sillä jollain salaperäisellä tavalla yritysten voittojen ja osinkojen kasvattaminen muka lisää työlllisyyttä. Tätä mekanismia ei kukaan ole pystynyt laskelmilla todeksi osoittamaan, mutta meille uskotellaan asian olevan näin. Osakkeenomistajat kiittävät ja kuittaavat osingot.
Työttömille työllisyyden edistäminen tarkoittaa keppilinjan jatkumista. Aktiivimalli leikkaa tukea jo puolelta työttömistä, ja jos hallitus saa vielä läpi aktiivimalli kakkosen, niin sitten annetaan karensseja. Näin valtio säästää ja työttömät syyllistetään laiskoiksi.
Tässä vain muutamia ennustuksia budjetin sisällöstä. En nyt viitsi edes puhua soten ja maakuntauudistuksen sössimisestä enkä perustuslakiin törmäämisistä. Voitte itse muistella lisää, sillä sama kaava toistuu aina. Ja liian usein liian moni meistä äänestäjistä lankeaa samaan ansaan uudelleen ja uudelleen.
Jospa tällä kertaa muistaisimme paremmin.
Kumpa vaan vaalikarja pitäisi pintansa ja kaiken viimevuosien kieroilut 251 päivää muistissa, niin sitten voisi hetken huokaista.
Aamulehdessä ihmetellään, miksi verotulot eivät nouse työllisyyden mukana. Lisäbudjettiin tarvitaan uutta velkaa. Kumma kun veronkevennykset ja verotulot johtavat eri suuntiin. Taitaa työllisyyden huima parannuskin olla ilmaistyön yleistymisen ansiota Q.E.D. Ilmaisesta kun on paha veroja ottaa.
Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt tehdä muutoksia vuoden 2018 talousarvioon. Kaupungin budjetti on pahasti alijäämäinen, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu on kiihtynyt, verotulot ovat jääneet odotettua pienemmiksi ja investointien kustannukset ovat nousseet alkuperäistä arviota suuremmiksi.
Näillä näkymin kaupunki joutuu ottamaan loppuvuodesta noin 40 miljoonaa euroa lisää velkaa.
Tampereen kaupungin talousjohtajan Jukka Männikön mukaan kuntien verotulojen kehitys näyttää hitaalta, vaikka talous kasvaa ja työllisyys vähenee. Toukokuun arvion mukaan kaupungin vuosikate on jäämässä 55 miljoonaan euroon.
–Yhtälö on todella hämmentävä ja epämiellyttävä. On hyvä kysymys, miksi kuntien verotulot eivät kasva, vaikka kaikki talouden mittarit sojottavat ylöspäin. Kuntien verovuoden 2017 veropotti näyttää jäävän 1,4 prosenttia pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Voi olla, että monelle kunnalle tulee ikäviä yllätyksiä marraskuussa, kun vuoden 2017 verotus valmistuu, Männikkö sanoo.
Samaan aikaan Britanniassa, osallistavan sosiaaliturvan dystopiassa, työtä tehdään yhä useammin ‘gig economyn’ (keikkatalous, sovellustalous, alustatalous) mukaisesti ilman työsuhdetta pakkoyrittäjänä, ja järjestäytymisaste on pudonnut 13 prosenttiin. Eiväthän työsuhdeturva ja lait voi koskea kun “done on a computer”.
Tätä kutsutaan “joustavaksi työksi”. Todellisuudessa keikkatalous on vain keino kiertää entisaikoina sovitut työsuhteen mukana tulleet edut ja sosiaaliturvamaksut. Siis: työnantajat sälyttävät kaiken yhteiskunnalle, eivätkä itse osallistu sen rahoittamiseen, mutta vaativat silti etuja ja yritystukea.
Käytännössä Britanniassa keikkatyöhön kuuluu se, että kuljetuspalveluiden kaltaiset sovellukset pyrkivät esiintymään vain työnvälittäjinä ja mediayhtiöinä, joille työntekijöiden oikeudet eivät kuulu.
– Monet tekevät yli 40 tuntia töitä viikossa näiden sovellusten kautta. Heillä pitäisi olla samat oikeudet kuin tavallisillakin työntekijöillä, polkupyörälähetti Alan Gillingwater sanoo.
– Teknologian kehittyessä jotkut haluavat työskennellä joustavammalla tavalla. Mutta nyt työntekijöiden oikeudet halutaan poistaa täysin.
Samalla oikeuksien penääminen on retuperällä. Vain vajaa neljännes Britannian työtä tekevästä väestöstä kuuluu ammattiliittoihin. Nuorista 25–34-vuotiaista työllisistä liittoihin kuuluu vain 13%. Tätä nuorempien parissa osuus putoaa 9 prosenttiin.
ILO:n O’Higgins arvioi, että kaiken kaikkiaan EU-maissa noin kolmannes nuorista kuuluu ammattiliittoihin, kun vanhemmista työntekijöistä noin 70 prosenttia kuuluu liittoon.
Vartainen voisi taloustietäjänä kertoa miksi uupuu verotulot? Eiköhän nyt ole palaverin paikka!
Ja tässähän käy niin että pitääkin korottaa kunnallisveroa. Ja kiinteistöveroa. Ja maksuja x ja y ja nämä kolahtavat eniten pienituloisiin.
Tampere juuri korotti terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveyskeskusmaksu nousi 20 euroon. Vasemmistoliitto vastusti tätä, mutta heidät ajettiin ulos pormestarikoalitiosta. Vasemmistoliitolla on vain seitsemän valtuustopaikkaa 67:stä.
https://yle.fi/uutiset/3-10145915
https://www.aamulehti.fi/uutiset/juuri-nyt-vasemmistoliitto-potkittiin-ulos-tampereen-pormestarikoalitiosta-200919459
Niin kuin aina, säästöt otetaan köyhiltä.
Maikkarin seiskauutissa Orpo valtiovarainministerinä näytti jälleen esimerkkiä kokoomulaisesta arroganssista taviksia ja köyhiä kohtaan. Yritän hieman referoida.
Hän on ilmeisesti keksinyt budjetin käsittelyn yhteydessä jakovara-ilmaisusta “hauskan” sanaleikin. Orpon mukaan opposition puolelta on aina olemassa “jako v a a r a”. Ja tietenkään mitään jaettavaa ei sitten ole. Veronkevennyksiä kuitenkin tottakai lupaili, mutta lähes samaan hengenvetoon muistutti, että balanssin ylläpitämiseksi päästö- ja kulutusveroja on nostettava, kun Itämeressä on sinilevää. Mutta kenenkään verotus ei sittenkään nouse.
Ei voi kuin äimistellä, miten stupidona hän porukkaa pitää. Tottakai verotus kohoaa, jos kulutusveroja nostetaan. Verotushan tulee kohoamaan juuri kaikkein köyhimmillä, mm pieneläkeläisillä, joilla olemattoman tuloverotuksen alentaminen ei korvaa yhtään mitään. Samoin verotus kohoaa työttömillä, joita muun kansanosan veronalennukset eivät ole ikinä koskeneet. Eli Orpon suunnitelmissa on jälleen kerran korottaa tasaverotuksella kaikkein pienituloisimpien verotusta.
Jotain lähes brutaalin outoa on ilmaantunut tapaan, jolla varsinkin kokoomuspoliitikot ovat alkaneet ilmaista itseään erityisesti kansalaisten perusturvaan liittyvissä asioissa. Esim. kun muut oppositiossa kenties haluaisivat hieman helpottaa pienituloisimpien asemaa, puhuu kokoomuslainen ihan pokkana ja häpeämättä jako”vaarasta”, ja mm edustaja Vartiaisen mielestä on pelkästään suotavaa, kun työttömiä hieman tyrkitään, annetaan piiskaa porkkanan sijasta ja muutenkin kiusataan. Onko kansakuntamme “koulupihasta” tullut “yhteiskuntakiusaajien” elvistelynäyttämö, jossa jakovaraa ei näytä missään talousvaiheessa – nousussa tai laskussa – riittävän kuin KeKoSin-jengin kamuille.
Kiusaaminen on, kas kummaa, siirtynyt kouluista ja oppilaitoksista ja työpaikoilta hallituksen ykkösasiaksi.
Orpo näytti myös Ylen uutisissa siltä kuin hymyilyttäisi enemmänkin. Ja nimenomaan tuo “valtio velkaantuu mutta jakovaraa ei ole”. Paitsi tietenkin verohelpotusten muodossa hyvätuloisille.