Suu puhtaaksi

Pääministeri Juha Sipilä on kommentoinut ulkoministeri Timo Soinin aborttikannanottoja lyhyesti STT:lle.

–Tästä on keskusteltu jo touko-kesäkuun vaihteessa. Jokaisella on oikeus omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä, hän sanoi.

Pääministerille siis sopii, että hänen hallituksensa ulkoministeri saapastelee ympäriinsä ulkoministerin roolissa toitottamassa omia henkilökohtaisia mielipiteitään, vaikka ne ovat vastoin Suomen virallista linjaa.

Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori julistaa professorin roolissa, että mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi. Hänen sananvapauttaan on puolusteltu laajasti.

Heillä molemmilla on sananvapaus, kuten kaikilla muillakin. He vain eivät suostu millään uskomaan, että yksityishenkilön mielipide ja hänen edustansa instituution virallinen kanta on pidettävä erillään. Heidän tuntuu olevan mahdotonta mainita, että tämä on heidän henkilökohtainen mielipiteensä, mutta ei edusta Suomen tai yliopiston kantaa.

Koska nyt pääministerin sana on Simon Eloa siteeraten laki ja profeetat, niin odotan mielenkiinnolla muidenkin ministereiden sanovan rehellisen mielipiteensä asioista. Ensimmäiseksi odotan työministeri Jari Lindströmin puhuvan suunsa puhtaaksi hallituksen työllistämispolitiikasta.

Lindström on mielestäni hallituksen rehellisimmän oloinen ministeri, ja hänen naamastaan on monta kertaa näkynyt miten tuskallista hänelle on ollut heikentää työttömien asemaa enitsestään. Sen verran hän on jo valottanut näkemyksiään, että aktiivimalli oli hänen mukaansa kivien syöttämistä pullassa.

Nyt Lindström voisi sanoa suoraan, että kyllähän hallituksen työllistämispoliitiikka on ihan syvältä. Sillä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin kikkailla tilastoilla ja antaa keppiä työttömille, eikä hallituksen toimilla ole työllisyyden kasvuunkaan mitään osuutta. Näin nyt kuitenkin hallitusohjelmaan jostain syystä kirjattiin, ja sen mukaan tässä on menty.

Sitten suunsa voisi avata vaikkapa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Hän voisi sanoa, että hänellä ei ole ollut koko aikana mitään hajua sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä, eikä paljon kiinnostakaan. Toiset sen homman ovat junailleet, mutta ei se hyvältä näytä.

Liikenneministeri Anne Berner voisi tunnustaa, että tässä ollaan vain pistäytymässä politiikassa. Sipilän kanssa sovittiin, että yksityistetään nyt äkkiä niin paljon kuin mahdollista. Hyvässä lykyssä tästä jää meille molemmille mukava siivu, ja kansa saa haistaa paskan. Pikavauhtia saatu Suomen kansalaisuuskin joutaa ministerikauden jälkeen roskiin, kun rahahommat Sveitsissä jatkuvat.

Presidentti Sauli Niinistö voisi sanoa vaikka jollekin valtiovieraalle, että katso nyt tuota meidän hallitustamme. Jostain ihmeen laarista kaivettiin pääministeriksi miljonääri insinööri, joka vatuloinnin ja jappasun ohessa piirtelee kakkaroita ja kasvattaa kesäpartaa. Muut ministerit ovat sitten tavan mukaan sekalaista sakkia, joista kaikista ei olisi edes paskahuussin vartijoiksi.

Ja niin edelleen, keksikää itse lisää. Jos jokainen puhuu virallisessa roolissaan mitä nyt kulloinkin sattuu itse ajattelemaan ja mitä mieleen juolahtaa, niin ainakin peli on rehellistä. Kaikki luotettavuus siinä menee sekä puhujalta että hänen edustamaltaan viralliselta taholta, mutta sehän on sivuseikka.

Laki ja profeetat edellyttävät sanan- ja mielipiteenvapautta. Jokaisella on oikeus omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä.