Kuria kansalle

Rötöstelijät saavat viimeinkin ansionsa mukaan, hehkutti kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman oikeusministeri Antti Häkkäsen aloittamaa rangaistusten ankaroittamista. Erityiskiitoksen kansanedustaja antoi ministerille siitä, että 10 vuotta sitten vihreän oikeusministerin johdolla tehty väärä päätös poliisin antamien sakkojen muuntorangaistuksen kumoamisesta saadaan kumottua nyt 10 vuoden jälkeen ja näpistelijät saadaan vastuuseen teoistaan. Muutenkin nyt ollaan Rydmanin mukaan hyvällä tiellä, kun rangaistuksia ruvetaan kiristämään kautta linjan.

Nakkivarkaat ja juoksukaljan hakijat ovat tietenkin ikävä ilmiö, mutta vielä ikävämpi ilmiö on rangaistusten ankaroittaminen. Vielä sitäkin ikävämpää on, että tätä kehitystä kannattaa iso osa kansasta. Kansalla on luja usko kovan kurin ja ankarien rangaistusten tehoon, vaikka kriminaalipolitiikan tutkijat tietävät oikein hyvin, ettei niillä ole juuri vaikutusta. Pelotevaikutus toimii vain silloin, jos säädetään kuolemanrangaistus, ja silloinkin vain lyhytaikaisesti.

Näpistelijöiden laittaminen vankilaan tulee kalliiksi. Yksi vuorokausi vankilassa maksaa yhteiskunnalle noin 250 euroa, ja lakimuutos tuo vuosittain vankiloihin 500-700 sakkovankia. Vankeinhoidon lisäksi kustannuksia tulee tuomioistuimille, syyttäjille ja poliisille. Kustannuksia tärkeämpää on kuitenkin se, mistä rangaistusten ankaroittaminen kertoo. Se kertoo yhteiskunnan eriarvoistumisen etenemisestä siihen pisteeseen, että alemmat kansankerrokset on pidettävä kurissa.

Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin kontrolli kovenee ja rangaistukset ankaroituvat. Tämä kehitys merkitsee sääty-yhteiskunnan paluuta muodossa tai toisessa. Sääty-yhteiskunnassa taloudellinen ja poliittinen valta ovat ohuella yäluokalla. Vallan siellä pysyminen varmistetaan ankarilla rangaistuksilla kaikissa rikoksissa. Vain tiukasti kontrolloitu ja ankarilla rangaistuksilla peloteltu kansa tottelee vähemmistöä. Näin totesi oikeushistorian professori Heikki Ylikangas jo 80-luvulla.

Nuijasodan jälkeen 1600-luvun alussa Ruotsiin rakennettiin nopeasti pieneen aateliin nojautuva kuningasvalta. Uskollista aatelia palkittiin maaomaisuuksilla ja viroilla, mutta kansa pidettiin kurissa ankaralla isäntävallalla. Siinä mentiin niin pitkälle, että toissijaiseksi oikeuslähteeksi otettiin Vanhan Testamentin Mooseksen laki. Kun maan laista ei löytynyt sopivaa rangaistusta, niin nojauduttiin suoraan Raamattuun. Menettely oli ihan konkreettinen, sillä kuolemantuomio voitiin määrätä yli sadasta eri rikoksesta. Näin myös tehtiin ja tuomiot pantiin täytäntöön.

Samaan suuntaan ollaan menossa, mutta ei tietenkään yhtä pitkälle. Kuvaavaa oikeistohallituksen toiminnalle on, että ankaroittaminen aloitetaan juuri kaikkien heikoimmassa asemassa olevista. Myymälävarkauksiin syyllistyvät enimmäkseen sellaiset, joilla ei ole mitään menetettävää. Tavallisen kansalaisen on helppo hyväksyä heihin kohdistuvat rangaistukset.

Vaan entäpä sitten, kun kehitys etenee ja kontrolli kovenee kautta linjan? Miettikää sitä, ja samalla voitte miettiä miksi vaikkapa verosuunnittelua ja harmaata taloutta ei halutakaan kitkeä, vaikka niitä juhlapuheissa vähän paheksutaankin. Vuonna 2015 hallitus yritti säätää veronkiertäjille armahduksen aktiivisen katumisen mallilla, mutta joutui perääntymään. Vuonna 2016 hallitus yritti ajaa alas poliisin harmaan talouden torjuntayksikön muka säästösyillä, vaikka se tuotti valtiolle enemmän kuin kulutti.

Hallitus vahvistaa ajatusta, jonka mukaan laki on kuin hämähäkinverkko: kärpäset siihen takertuvat, mutta kimalaiset pörräävät läpi. Kova kuri ei ole tarkoitettu hyväosaisille, vaan ainostaan heitä mahdollisesti uhkaaville. Kuri on tarkoitettu pitämään rahvas nöyränä.

Kommentit (48)
  1. Geek Rousbeer
    20.9.2018, 09:37

    Osuva analyysi asiasta. Kansan oikeustaju ei yleensä koskaan ole kovin korkea, mikä antaa mahdollisuuden matalaotsaisille vehkeilijöille kiillottaa poliittista kilpeään. Häkkäsellä on ollut kova tarve touhuta ja säheltää, mikä on moneen otteeseen osoittanut nuoren herran kokemattomuuden ja epäkypsyyden. Rydman on mikä on…
    Lain ja tulkintojen seurauksia kiristämällä muokataan yhteiskuntaa, mutta onko näillä kiristäjillä tietoa siitä mihin suuntaan ja miten vaikutetaan. Oikeistolaiset miehet tuntuvat elävän kuplassa, jossa muualle kuin omaan napaan katsominen on lähes tuomittavaa. Esim. tutkijoiden perustelluille näkemyksille, joihin UPP viittaa, viitttavat nämä oikeistolaismiehet kintaalla. Tästä on tullut lähes muoti-ilmiö. Samat henkilöt, jotka moittivat vasemmiston esityksiä ideologiaan perustuvaksi, eivät halua / kykene tuomaan julki oman päätöksenteon perusteita, jotka eivät ainakaan tutkittuun tietoa ole.

  2. Joni Pelkonen
    20.9.2018, 09:40

    Onkohan tällä Wille Rydmanilla mitään asiallista tekemistä *yhteisten asioiden* hoitajana? Kaikki mitä olen hänestä kuullut on ollut sellaista, että häntä kiinnostaa joko oma napa tai vaalirahoittajiensa miellyttäminen. Näin hänet kerran jakelemassa vaalimainoslappusia: ilme oli niin myrtynyt että taisi harmittaa olla tavallisen kansan keskellä. Vaikka vaalilaput toki jaettiinkin Stockmanin edessä, ei missään Kontulassa.

    1. Tosiaan, mahtaa monia eduskuntaan kansanalistajiksi pyrkijöitä ottaa päähän olla tyhmästä kansasta ihan palkkaa myöten riippuvaisia juuri siinä vaiheessa, kun pitää itseään mainostaa kaikenmaailman toreilla vaikka minkäsorttisen rahvaan seassa, joka haahuilee ostoksillakin lenkkipuvussa.
      Myöhemmin unohtuu kuka palkan maksaa ja leveän elämän takuut antaa. Etääntyminen omastakin porukasta on nopeata.

Kommentointi suljettu.