Näytelmän juoni

Ensi viikolla eduskunta esittää uuden version jo ennen nähdystä viihdenäytelmästä, jossa annetaan hallitukselle luottamus. Näytelmän on käsikirjoittanut Suomen hallitus, ja sen juoni on tiedossa. Luottamuksen saatuaan hallitus katsoo saaneensa eduskunnalta valtuudet ajaa läpi irtisanomissuojan heikennyksen lisäksi ihan mitä tahansa työelämään liittyvää lainsäädäntöä. Hallitus hakee avointa valtakirjaa.

Näin tämä näytelmä menee, mutta näytöksen jälkeen alkaa ankea arki ja haikea huominen.

Irtisanomissuojan heikentäminen tulee tyssäämään sekä kansainvälisiin sopimuksiin että Suomen perustuslakiin. Kansainvälisistä sopimuksista kertoi tyhjentävästi Markus Leikola Facebookissa. Tiivistetysti näytelmän ja todellisuuden välinen ero menee näin:

Suomi on vuonna 1992 ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen nro 158 (Työnantajan toimesta tapahtuva palvelussuhteen päättäminen). Sen neljäs artikla kuuluu seuraavasti:

Palvelussuhdetta ei saa päättää, ellei siihen ole pätevää perustetta, joka liittyy työntekijän taitoon tai käytökseen tai joka perustuu yrityksen, laitoksen tai toimipaikan toimintaedellytyksiin.

Perusteet on määriteltävä nykylainsäädännön tavoin selkeästi. Lisäksi saman sopimuksen 2 artiklan 5 momentissa säädetään yleissopimuksen soveltamisalasta pieniin yrityksiin seuraavaa:

Mikäli on tarpeen, maan asianomainen viranomainen tai elin voi, kuultuaan asianomaisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, missä niitä on, jättää tämän yleissopimuksen tai sen joidenkin määräysten soveltamisen ulkopuolelle muita rajoitettuja työntekijäryhmiä, joiden kohdalla syntyisi huomattavia erityisongelmia työntekijöiden erityislaatuisten työolojen tai heidän työnantajayrityksensä koon tai laadun vuoksi.

Pelkkä yrityksen koko ei riitä sopimuksen soveltamisen rajaamiseksi, vaan koosta pitää seurata huomattavia erityisongelmia. Lisäksi sanotaan selkeästi, että työntekijäjärjestöjä on kuultava.

Kiitos Leikolalle tästä erinomaiseta tiivistyksestä. Itse lisään vielä, että ratifioitu kansainvälinen sopimus on voimassa kuten säädetty laki. Eduskunta ei siis voi säätää irtisanomissuojan heikentämisestä kaikissa pienissä yrityksissä sopimusta rikkomatta.

Seuraava ongelma on perustuslaki. Sen 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Eduskunta ei voi säätää vastoin perustuslakia olevaa lakia. Jos ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan irtisanomista koskevan lainkohdan edessä yrityksen koon mukaan, niin perustuslakia rikotaan.

Hallituksen käsikirjoittama näytelmä on pelkkää fiktiota ja viihdettä senkin takia, että luottamuslauseella ei ole valmisteilla olevan lain kannalta mitään juridista merkitystä. Jos ette minua usko, niin uskokaa oikeustieteen professori Pauli Rautiasta. Hänen mukaansa luottamusäänestys ei millään tavalla sido eduskuntaa tai sen perustuslakivaliokuntaa varsinaisen irtisanomislain käsittelyssä.

Tetteri on teatteria, ja politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista. Nykyinen hallitus on keskittytynyt asioiden hoitamisen sijaan juoneltaan ennalta arvattavan viihteen tuottamiseen. Yleisöä ei enää kiinnosta.