Laihat eväät

Eilen nähtiin suorana lähetyksenä, miten hallituksen eväsrepun laihuutta yritettiin lihottaa puheella. Suoran lähetyksen jälkeen sitten nähtiin Yle Areenalta, miten sekä pääministeri että valtiovarainministeri poistuivat ministeriaitiosta heti suoran lähetyksen päätyttyä, vaikka asian piti olla tärkeydeltään megaluokkaa. Työministeri jäi yksin esittelemään repun laihaa sisältöä. Ohuella narulla kuulemma taiteillaan, eikä ministeri pystynyt kertomaan yhtään konkreettista esimerkkiä siitä, miten irtisanomisen helpottaminen auttaa työllistämään.

Sitä ennen ennätettiin kuulla valtiovarainministerin kertovan, että tämän lakimuutoksen jälkeen huonommillakin kyvyillä voi saada työpaikan ja että yritykset eivät halua tukia, vaan hyvän työympäristön. Huonommista kyvyistä puhuminen tuo mieleen ikävän ajatuksen heikommasta aineksesta, jota pitäsi voida ottaa töihin ja erottaa kulloisenkin tarpeen mukaan, ja tarpeen päätyttä palauttaa varastoon. Jos yritykset eivät oikeasti halua tukia, niin siinä tapauksessa yritystukien karsiminen olisi lastenleikkiä. Jostain syystä se ei kuitenkaan ole onnistunut.

Hallituksen tärkein perustelu on koko ajan ollut yrittäjille suunnattu kysely, jonka tulosten mukaan yksi suurimpia työllistämisen esteitä on rekrytoinnin epäonnistumisesta ja irtisanomisen vaikeudesta johtuva riski. Kun katsotaan kyselyn tuloksia, niin hallituksen perustelut kaatuvat. Ylivoimaisesti suurimpana rekrytoinnin esteenä on työvoiman tarpeen puuttuminen. Sen jälkeen tulevat työvoiman saatavuus ja kysynnän epävakaus. Irtisanomiseen liittyvä riski tulee kaukana perässä. Kaikki tämä selviää viime kevään PK-yritysbarometrista.

Työvoiman huono saatavuus johtuu muuten hyvin pitkälle koulutettujen työntekijöiden puutteesta, ja juuri koulutuksesta tämä hallitus on leikannut kovalla kädellä.

Kuva: PK-yritysbarometri kevät 2018.

Hallituksen eväsreppu on käännetty nurin, eväät on punnittu ja köykäisiksi todettu. Tänään sitten hallituspuolueiden kansanedustajat kertovat eväiden olevan erinomaiset antamalla hallitukselle luottamuslauseen. Samalla he antavat hallitukselle avoimen valtakirjan valmistella irtisanomisen helpottamista koskevan lakimuutoksen juuri näillä samoilla eväillä.

Olen harvoin perussuomalaisten kanssa samaa mieltä mistään asiasta, mutta eilen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri nosti esille koko lakimuutoksen tärkeimmän asian. Hän sanoi, että esitys tulee todennäköisesti kaatumaan perustuslain yhdenvertaisuuspykälään. Niin minunkin mielestäni.

Kun eduskunnan enemmistö tänään kirjoittaa nimensä avoimeen vekseliin, niin odotettavissa oleva törmäys perustuslakiin tulee olemaan komeaa katseltavaa. Ja tavattoman noloa hallitukselle ja hallituspuolueille.

puheenaiheet politiikka yhteiskunta
Kommentit (71)
  1. Olen pohtinut asian tiimoilta, että miksi työntekijän soveltuvuutta yritykseen ei pystytä arvioimaan koeajan aikana, eikös se ole nimenomaan koeajan tarkoitus? En ole tähän nähnyt missään vastausta?

    Puhumattakaan siitä että palkkaamiseen liittyy paljon suurempia haasteita kuin nyt puhuttu irtisanominen.

    1. satunnainen kommentoija
      17.10.2018, 11:02

      Väittävät, että laiskat työntekijät tsemppaavat koeajan verran ja sen jälkeen eivät enää tee hommiaan kunnolla.

      Minä en tällaiseen ilmiöön ole koskaan reaalitodellisuudessa törmännyt…

      1. Minä olen mutta harvinaista se on

    2. Tämä on vähän samanlainen kysymys kuin että miksi niin iso osa avioliitoista päättyy eroon. Jos jokaisen avioliittoa harkitsevan pitäisi ensin olla “koeaika-avioliitossa” esim. 2 vuotta ennen kuin virallinen siviilisääty astuu voimaan, olisivat erojenkin määrät merkittävästi pienemmät.

      Työsuhteessa koeaika on lyhyt ja ei anna välttämättä kuvaa siitä millaiseksi työsuhde työntekijän ja työnantajan välillä muotoutuu pitkässä juoksussa. Koeaikana tyypillisesti pyritään antamaan itsestä 110% tulos jotta koeajan jälkeen työt myös jatkuvat. Mutta siinä vaiheessa kun nimi on vakiosopparissa, ei tarvitse enää stressata siitä.

      Vähän samaan tapaan kuin uutisoidaan siitä miten avioliitossakin annetaan itsensä repsahtaa papin aamenen jälkeen. Ei kaikille käy näin, mutta on myös naiivia olettaa että koeaika antaisi jotenkin realistisen kuvan siitä millaiseksi työsuhde muodostuu pitkässä juoksussa. Omassa elämässä voi tulla kupruja mitkä voivat heijastua työelämään, ymmärrys työn sisällöstä on voinut muuttua mikä osaltaan vaikuttaa motivaatioon, esimies ja organisaatio ympärillä ovat voineet vaihtua jne. jne.

      1. Niin tai ennen avioeroja ei ollut ollenkaan, koska rahat ja omaisuus olivat aviomiehellä. Kukaan nainen ei halunnut lähteä yksinään yön kylmään huonosta avioliitosta. Sama työsuhteessa karenssien kanssa. Huonoa pomoa ja paskaa työtä siedetään, koska karenssi.

      2. satunnainen kommentoija
        17.10.2018, 12:01

        No eipä taida nykymaailmassa olla kovinkaan suuri ongelma, että naimisiin mentäisiin kovin hätiköidysti. Pikemminkin asutaan vuosikausia yhdessä ennen naimisiin menoa. Ja silti erotaan, en usko että nämä pitkät harkinta-ajat laskisivat eroriskiä.

        Yhtymäkohtana työelämään voisi miettiä sitä, onko ongelmana se, että ihmisten on nykyään kovin vaikea sitoutua mihinkään. Niin puolisosta kuin työntekijästäkin halutaan voida päästä helposti eroon.

      3. Totta varmasti tuokin, mutta kyllä koeajan pitäisi olla myös työnantajalle se aika ja tilaisuus, jossa työntekijä sitoutetaan yritykseen ja huolehditaan kunnollisesta perehdytyksestä. Kun siinä tuntuu olevan paljon parantamisen varaa nykyiselläänkin, niin mietin vain mikä vaikutus irtisanomislailla olisi tähän.

      4. Aikoinaan vaimo oli miehensä omaisuutta ja eiköhän sekin laki palauteta.

        1. Mitä jos käykin niin että miehestä tulee vaimonsa omaisuutta.

          1. Lähimenneisyys viittaisi siihen suuntaan, etä sekä miehestä että naisesta tulisi Sipilän omaisuutta…

        2. 😁tämä oli siihen heittoon, että “eiköhän sekin laki palauteta, jossa vaimo oli miehensä omaisuutta” ja tehtävä oli synnyttää lapsia. Sopinee joillekin aatteille……

    3. Työntekijän ominaisuudet voivat muuttua koeajan jälkeen. Työntekijä voi esimerkiksi vanheta. Tällöin työntekijästä tulisi päästä helposti eroon.

    4. Taitamattomista työnantajista, jos ei osaa valita työntekijää katsokoon peiliin.

  2. Kun maata johdetaan noin huonolla politiikalla niin paljonkohan on siivottavaa seuraavalla hallituksella edellisen hallituksen jäljiltä?

    Ei ole Suomi ja suomalaiset ansainneet tuollaista tuho hallitusta!

    1. Jussi Parviainen
      17.10.2018, 11:24

      Kuule Arska! Juurikin sen ne ovat ansainneet, suorastaan pyytäneet!

      1. Olen samaa mieltä, Suomen kansa valitsi nämä tyypit, vaikka oli etukäteen tiedossa että kakkaa lentää tuuletinta kohti.

        1. Mitäpä noilla kansan valinnoilla on merkitystä, kun puolueet äänestävät kuitenkin yhtenäisesti oman ideologian, eli rahan mukaan.

        2. Eihän kukaan voi taata hallituksen olevan sellainen mitä itse odottaisi.
          Uudelta Hallitukselta unohtuvat aina kaikki vaalilupaukset ja niin käy seuraavllakin hallituksella ja sitä seuraavallakin jne.

          Kansa haluisi muutosta ja nyt todellakin tuli muutos, mutta muutos olikin negatiivinen monessakin asiassa mitä äänestäjät odottivat ja toivoivat.

    2. Tekisi mieli laulaa Irwinin kanssa että kusessa ollaan https://youtu.be/uIq2jRzPtYg

      1. Minä jo Irwiniä lauleskelen. Kappaleen nimi on “Haistakaa Paska”……

    3. Suomen hallituksellakin pitäisi olla koeaika! Sipilän hallitus on tehnyt todella kelvotonta työtä ja näin ollen sille pitäisi antaa pikaisesti potkut. Ehkäpä koko hallitus onkin sitä “heikompaa ainesta”.

Kommentointi suljettu.