Sika säkissä?

Tämä on ensimmäisiä kertoja, kun joudun kirjoittamaan yleensä karsastamani toisaalta-toisaalta -jutun. Nyt on pakko, sillä en tiedä, mitä hallitus tarkoittaa eilen tekemällään kompromissiehdotuksella. Hallituksen ehdotuksen mukaan työnantajan pieni koko otetaan huomioon irtisanomisen kokonaisarviointiin vaikuttavana asiana. Esityksen todellista sisältöä ei vielä tiedä kukaan muukaan. Hallituksella voi olla ketunhäntä kainalossa, tai sitten hallitus antautui yrittäen naamioida tappionsa voitoksi.

Tällä hetkellä työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä lukee näin:

Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Hallitus esittää lainkohtaa muutettavaksi kuulumaan näin:

Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen arvioi tuoreeltaan, että hallitus perääntyi työmarkkinajärjestöjen edessä. Uusi kirjaus vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä, jossa työnantajan koko otetaan mukaan kokonaisarviointiin. Irtisanomisen kynnys ei muutu, tai jos muuttuu, niin vain piirun verran. Irtisanomisen perusteena korostuvat edelleen henkilökohtaiset syyt yrityksen koon sijaan. Koskisen mukaan uusi kirjaus ei tarvitse edes uusia perusteluja.

Tässä kuitenkin piilee se pakettiin mahdollisesti piilotettu riski. Lain teksti on tulkinnanvarainen, ja kun tuomioistuin tulkitsee tulkinnanvaraista lakia, niin ensimmäiseksi se katsoo lain perusteluja. Niitä ei vielä ole, joten perusteluihin voidaan kirjata mitä tahansa. Sinne voidaan ujuttaa esimerkinomaisesti vaikkapa se itse lakiehdotuksesta poistettu kymmenen työntekijän raja.

Tätä mahdollisuutta joutuvat työmarkkinajärjestöt tänään miettimään, ja arvaan niiden miettivän sitä tosissaan. Ne ovat oppineet, että nykyisen hallituksen toiminnassa mikään ei ole sitä, miltä se näyttää, vaan se voi olla täsmälleen päinvastaista.

Vähemmälle huomiolle ovat jäämässä hallituksen esityksen muut kolme kohtaa. Hallitus esittää irtisanomista seuraavan karenssin lyhentämistä 90 päivästä 60 päivään. Onhan se muutos parempaan, mutta jos irtisanominen oikeasti käy nykyistä helpommin, niin 60 päivän rangaistus on edelleen kohtuuton.

Aktiivimalli ykkösen mukaista aktiivisuutta kerryttävät toimet halutaan kolmikantaiseen valmisteluun. Hallitus siis tunnustaa, että aktiivimalli oli sanelua, ja vieläpä kelvotonta sanelua. Aktiivimalli runnottiin läpi piittaamatta selvien epäkohtien arvostelusta, ja hallitus lupasi korjata välittömästi havaitut virheet. Kohta on vuosi mennyt, eikä hallitus ole korjannut yhtään epäkohtaa. Nyt hallitus myöntää, että sen oma viisaus ei riittänyt.

Aktiivimalli kakkonen eli omaehtoisen työnhaun malli on myös otettu mukaan kolmikantaiseen valmisteluun. Nyt valmistelu on sidottu myös maakuntamalliin, jonka toteutuminen on epävarmalla pohjalla. Jotenkin tulee mieleen, että hallitus haluaa laajentaa epäonnistumaan tuomitun hankkeen valmisteluun osallistuvien joukkoa.

Nähtäväksi jää,  mitä kaikkea tästä hallituksen tarjoamasta paketista paljastuu. Siellä saattaa olla sika, jolla on ketunhäntä kainalossa, tai sitten ei.