Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Kohtaanto-ongelma

Taas kerran on Suomessa valtava työvoimapula, jos on uskomista valtiovarainministeri Petteri Orpon eilen eduskunnan lisäbujettikäsittelyssä kertomaan. Yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa. Yritykset viestivät tätä kaikkialta Suomesta, ja samaan aikaan meillä on kuitenkin edelleen 270 000 työtöntä ja kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja.

Orpo läytänyt taas uuden työttömyysluvun. Tähän asti työttömiä on tilastoijasta ja puhujasta riippuen 170 000 (Tilastokeskus), 232 100 (TEM) tai 358 700 (TEM, laaja työttömyys). Nyt heitä on sitten 270 000. Yhteistä heille tuntuu hallituksen mielestä olevan, että he eivät osaa mitään ja ovat liian laiskoja edes yrittämään.

Tähän hätään riensi kuin tilauksesta kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n delegaatio neuvomaan, että paikallista sopimista pitää lisätä ja työttömyysetuuksia pitää muuttaa kannustavampaan suuntaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että palkkojen on joustettava paikallisesti alaspäin ja tukia pitää leikata. Näin saadaan ihmiset tekemään työtä alipalkalla ja herran pelossa.

Mikään ei nytkään estä sopimasta paikallisesti TES:n yli menevistä palkoista, joten vaatimus paikallisesta sopimisesta tarkoittaa vain palkkojen alentamista. Työttömyysetuuksia tämä hallitus on jo leikannut ihan tarpeeksi, mutta mikään ei riitä näille IMF:n korppikotkille, jotka kiertävät eritysesti kehitysmaissa vaatimassa rakennesopeuttamista eli voittojen maksimointia.

Mutta palataanpa tuohon Orpon esille nostamaan kohtaanto-ongelmaan, joka on ikivanha virsi. Kun talous kasvaa, niin valitus työvoimapulasta alkaa. Kun talous sakkaa, niin alkaa valitus työttömien suuresta määrästä ja laiskuudesta. Tavoitteena tuntuu olevan joka alan ammattilaisten ehtymätön varasto syömättömiä ja sontimattomia työntekijöitä, jotka koko ajan kouluttavat itse itsensä erilaisiin ammatteihin, joiden tarve heidän on ihan itse osattava etukäteen arvata. Varastosta pitäisi voida napata kulloinkin tarvittava määrä, ja tarpeen loputtua heidät pitäisi voida palauttaa takaisin varastoon opiskelemaan jotain tulevaisuudessa tarvittavaa ammattia.

Ei se niin mene, vaan ammatillinen koulutus on yhteiskunnan vastuulla. Tämän hallituksen aikana on koulutuksesta leikattu niin paljon, että jopa työnantajia hirvitttää, opettajista puhumattakaan. Opiskelijat sysätään yrityksiin opettelemaan ammatti, ja yhteinen teoriakoulutus on minimoitu. Näin saadaan sellaisia ammattiin valmistuneita, joita työnantajat eivät välttämättä uskalla palkata. Vika ei ole opiskeiljoissa eikä opettajissa, vaan koulutusleikkauksissa.

Sen oikeamman kohtaanto-ongelman esittelee Yle sarjassa Elämää Postin jälkeen. Viisikymppisen työttömän on likipitäen mahdotonta saada työtä. Tarvitaan satoja hakemuksia, eivätkä nekään välttämättä johda mihinkään. Kun saa opiskeltua uuden ammatin, niin työn löytyminen on silti täysin epävarmaa. Ylen seuraama mies on poikkeuksillisen sinnikäs, mutta moni muu olisi ja on luovuttanut jo aikoja sitten.

Alkuperäinen kohtaanto-ongelma on hallituksen sisäinen. Siellä eivät kohtaa järki, käytännön työelämän ja työttömän elämän tuntemus. Hallituksen toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Hallitus leikkaa koulutuksesta ja työttömyysturvasta, koska pitää säästää ja kannustaa työhön. Näin saadaan aikaan vain työttömiä, jotka eivät työllisty, ja siitä hallitus syyttää työttömiä.

Kukapa sitä vikaa peilistä löytäisi.

Kommentit (85)

  1. elm

    ”Ikinä en ole ollut näin onnellinen ja ajatellut näin valoisasti” – Näin 560 euron kuukausittainen perustulo mullisti Mari Saarenpään elämän” kertoo Helsingin Sanomat. Jos saatte lehden käsiin niin kannattaa lukea.

    ”Perustulon merkitys on ennen kaikkea psykologinen, ja työttömyystukeen verrattuna se tuo turvallisuuden tunnetta. Näin ajattelevat 560 euroa kuukaudessa vastikkeetta perustulokokeilun ajan saaneet Mari Saarenpää ja Sini Marttinen. ”Se on juuri sen verran, että tietty stressi ja pelko pärjäämisestä häviää”, Saarenpää kuvailee.”

    Ei tässä ole kahta sanaa mihin suuntaan yhteiskuntamme kannattaa edetä.

    Ministeri Orpokin voisi mielestäni alkaa puoltaa vapaata markkinataloutta kohtaanto-ongelmasta puhumisen sijaan. Ei markkinatalous kulje siten, että tungetaan ihmisiä väkisin ei-kannattaviin tai kestämättömiin työpaikkoihin.

    Ihmisillä on myös jalat, joilla äänestää. Kunnioittakaamme aina myös sitä piirrettä.

  2. TuulaK

    Olen lähes 50-vuotias akateemisesti koulutettu nainen ja ollut työttömänä tämän vuoden ajan. Haastatteluun olen päässyt tänä aikana kaksi kertaa, ja kummallakin kerralla tehtävään valittiin ”sopivampi”. Osaamisessani ei haastattelijoiden mielestä ollut vikaa eikä oikein muussakaan, mitä voisin itsessäni kehittää. On päivänselvää, että jos tällä osaamisella olisin 15 vuotta nuorempi, niin uusi työ olisi löytynyt ajat sitten. En ole huomannut, että kukaan poliitikko tai muu julkinen keskustelija olisi edes maininnut, että ikäsyrjinnälle pitäisi asennetasolla tehdä jotain. Asian annetaan vain olla. Vaalit ovat tulossa ja nuorten koulutuksen asialla olevia alkaa löytyä, mutta ikäsyrjintä ei edelleenkään nouse asialistalle.

    Hyvä sinänsä, että edes nuoret kiinnostavat. Itse olin reilu kaksikymppinen 90-luvun laman aikaan, ja muistan edelleen, kuinka meitä nuoria silloin haukuttiin laiskaksi pullamössösukupolveksi, jolle on oikeastaan vain ihan oikein, että töitä ei löydy. Puhuttiin itsestäänselvyytenä, että kaikki eivät koskaan tule saamaan töitä ja minkäs sille voi, elämä on tällaista. No, nousukausi tuli aikanaan, mutta aika monet jäivät ikuiselle takamatkalle työelämässä. Ja nyt sitten ollaan liian vanhoja saamaan töitä.

    • MikaS

      Samaa ikäluokkaa ollaan ja samoja havaintoja näyttää olevan. Pitäisi olla nuoreks ja uudistumiskykyä olisi oltava. Kokemuksesta ja työmoraalista viis. Kun rekrytoija näkee viiskymppisen, hän löytää kyllä ”sopivamman”. Ihme juttu.

      • Esa J.

        Toisin sanoen: pitäisi olla parikymppinen jolla on kolmenkymmenen vuoden työkokemus. Mikä lopultakaan menee tasan? Ei mikään, sanon minä!

    • Työsuhde-etuna astma

      Samoja tuntemuksia, pätkätyössä koko ikäni valmistumisen jälkeen sinnittelin. Pisin työsuhde 3 vuotta – sitäkin rahoitusta olin itse mukana hankkimassa. Kun ikä alkoi lähestyä viittäkymmentä ja terveydentilakin oli jo alkanut kehnoutua, oli sen jälkeen elämässä aika selvät kuviot: loppuikä kuluneen Iloisena aktiivileikattuna sohvaloisena, kunnes minimieläke armahtaa (alipalkattuna ja pitkiä pätkiä apurahojen turvin töitä paiskineena, sekä jo useamman vuoden työttömyysturvan varassa kun ei paljon eläkettä ole päässyt kertymään).

    • Maisa

      https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001711642.html juttu liian vanhoista julkaistu vuonna 2011 ja edelleen ajankohtainen

    • Maisa

      Juttu ”liian vanhoista” julkaistu vuonna 2011 ja edelleen ajankohtainen
      https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001711642.html

  3. työtöntyötön

    Entinen postimies Eero Leino kertoo vakituisesta työstään irtisanomisesta.

    ”Sain irtisanomislapun käteen ja kuukauden irtisanomisaikaa. Toimitusjohtaja sanoi, että olin tehnyt työni hyvin ja olin tunnollinen, mutta hän ei tiedä, kuinka voisin tehdä toisin.
    Irtisanominen tuli puun takaa. En osannut ajatella tai arvata sitä – enkä tiedä edelleenkään, miksi.”

    Ja vielä pitäisi irtisanomista helpottaa.

    • satunnainen kommentoija

      Tuosta jutusta ei käynyt lainkaan ilmi, onko kyseessä tuotannollis-taloudellinen irtisanominen vaiko henkilöperusteinen. Tuotannollis-taloudellisin syin irtisanottaessa toki voisi sanoa jotain tuon tapaista kuin siteerattu toimitusjohtaja – että on hyvä työntekijä, mutta firmalla menee huonosti ja duunia ei riitä, joten ei voi mitään. Mutta silloin luulisi tosiaan kertovan, että firmalla menee huonosti. Henkilöperusteiseen irtisanomiseen taas olisi todella outoa, että tulee pelkkää kehua mutta silti joutuu irtisanomaan. Ja siitähän pitäisi sitäpaitsi olla tullut jotain varoituksiakin, kun puolentoista vuoden jälkeen on koeaika taatusti loppunut. Joten tässäkin tapauksessa on todella outoa, että henkilö itse ei tiedä, miksi tulee irtisanotuksi. Äärimmäisen erikoinen kuvio. Luultavasti ei ihan laillinen, mutta pelkän peruskoulun käynyt ihminen ei välttämättä sitä tiedä tai osaa kyseenalaistaa.

  4. BGB

    Katsoin jonkun lyhyen pätkän jossa keskusteltiin ammattikouluopettajien voimattomuudesta ja opiskelijoiden passivoitumisesta, kun lukujärjestykset huutavat vajausta. Haastateltava Grahn-Laaksonen selitteli asian vierestä, kuinka jotain ollaan asialle tekemässä. Onhan tämä nyt nuorelle ihmiselle aivan käsittämätön tilanne.

    On käsittämätöntä, miksi ja miten (kärjistäen) samat 50+ patut ja heidän aatteelliset edeltäjänsä ajoivat ammattitaitovaatimusten tiukentamista vuosikymmenet, että saataisiin töihin oikeasti osaavia ihmisiä. Päästiin tilanteeseen, jossa mitään et voi tehdä ilman koulutusta jos ei ole suhteita ja koulutukseen täytyy henkilökohtaisesti panostaa jopa 10 vuotta pidempään kuin nämä samat ihmiset, kun he aikanaan astuivat työelämään. Edelliset sukupolvet ylenivät herroiksi kansakoulupohjalta, mutta jälkeentulevien kohdalla tämä tai työn lomassa oppiminen ei mitenkään käyNyt koko koulutusjärjestelmä romutetaan,

    • BGB

      Karkasi. Nyt siis koko koulutusjärjestelmä on leikkauksilla ja omatoimiopiskelulla ajettu kuoppaan, kun sitä ensin miljoonilla rakennettiin. Tottakai työn vaatimukset on muuttuneet, mutta ristiriita on siinä, että yhtäkkiä ollaankin taas tilanteessa, jossa työntekoon kelpaakin kuka tahansa, kunhan siitä ei tarvitse maksaa mitään. Jos taas on ammattitaitoa ja jotain palkkaakin pitäisi ehkä maksaa, on työntekijä arveluttava ja sitä ei voida ottaa jos siitä ei pääse tarpeen vaatiessa nopeasti eroon.

      Kohtaanto-ongelmaan auttaisi malli muualta. Yritys ottaa työntekijän, kouluttaa tämän itse työhön omalla rahalla, ammattitaitoiseksi ja suunnitelmallisesti teorioineen ja vastapalkaksi työntekijä sitoutuu työskentelemään koulutusta tukeneessa yrityksessä määrätyn ajan, palkallisena. On kumma ajattelutapa, että jos perustan laivanrakentamon Näätämöön, voin ulista työvoimapulaa iltalehdessä, pakottaa valtion hyppäämään narua, kouluttamaan käyttööni työntekijät ja vielä pakkomuutattamaan heidät paikkakunnalle.

  5. Jyrki

    Totta turiset. Kohtaanto ongelmaan on yksi selvä vastaus. Se ei ole koulutusleikkaukset. Koulutukseen pitää päästä, sen pitää olla laadukasta ja tehokasta. Laadukas koulutus lisää yritysten tehokkuutta, kun resursseja ei tarvitse hukata henkilöstön kouluttamiseen. Tuoreella tietotaidolla varustettu uusi työntekijä on haluttu.
    Suomessa on minun mielestä kummallinen käsitys että työtön itse ei osaa ajatella mikä koulutus olisi työllistymisen kannalta hyväksi. Eikä työttömyysetuudella saa opiskella ilman viranomaisen hyväksyntää.
    Tehokkuutta ei yleensä saavuteta leikkaamalla, vaikka jotkut osaamattomat taloustieteilijät sitä yrittävätkin väittää. Homma menee toisinpäin tehokkuuden kasvaminen voidaan realisoida vasta jälkikäteen. Tehokkuuden kasvatttamiseksi tarvitaan koulutusta tai/ja parempia työmenetelmiä. On varmaankin totta että Suomalaista koulutusta voidaan tehostaa, mutta siellä leikkausmallilla tehostaminen aiheuttaa kauaskantoiset seuraukset. Opettajien ja oppilaitosten on täytynyt sopeutua pienetyneisiin resursseihin ja säästöt on täytynyt suorittaa sieltä mistä saadaan. Toisin sanoen ei ole voitu tehostaa systeemiä ensin ja sitten säästää, vaan nyt päästään vasta tehostamis vaiheeseen. Se tarkoittaa ainakin tämän tehostusvaiheen opiskelijoille kylmää kyytiä, kaikki liikenevät resurssit on suunnattu uudelleen organisointiin ja tehostamiseen, opetukseen ei ole jäänyt mitään. Kun systeemi saadaan toimimaan se voi olla hyvä, mutta tällä hetkellä kaiut sieltä kertovat toista.

    • Sonofhades

      Opiskelen parhaillaan toista korkeakoulututkintoa siinä toivossa, että tällä kertaa pääsisi töitäkin tekemään. Täytyy sanoa, että suurin osa (ehkä 80-90%) masteriopintojen koulutuksesta on puhdasta potaskaa, jolla ei ole mitään tekemistä alan työnteon kanssa. On käyty läpi hienoja akateemisia teorioita, joiden kirjoittajilla ei ilmeisesti ole päivääkään alalla tehtyä työhistoriaa. On opettajia, jotka lukevat luentokalvot ääneen ymmärtämättä aiheesta mitään. Kurssien ohjaus saattaa olla sillä tasolla, että harjoitukset jäävät tekemättä koska tietokoneet eivät toimi. Tämä on taso yliopistossa. Pelottaa ajatella mitä taso on alemmissa koulutusasteissa.

      • työtöntyötön

        Tuttu nuori opiskeli pari vuotta sitten merkonomiksi. Suurin osa koulupäivistä oli jotain 4h päiviä ja vapaapäiviä oli melkein viikottain. Työharjoittelua tuohon koulutukseen taisi kuulua jopa 12kk eli puolet 3 vuoden opinnoista kun poislasketaan kaikki koulujen loma-ajat. Nämä nyt sentään tehtiin suht täysinä päivinä ja kauppiaat kiittivät hyllytysavusta. Sama juttu kuulemma lähihoitajaopiskelussa. Siinäkin lisääntyneet kaikenlaiset harjoittelut ja loput ajasta vaan istuskellaan koulussa ja kuunnellaan milloin minkäkinlaisia luentoja jotka eivät edes suoraan liity heidän työhönsä. Nyt on kuulemma lisätty kotihoidon harjoittelua ja tämähän tarkoittaa apukäsiä palkatulle työvoimalle. Listaa voisi jatkaa loputtomasti.

        Eräässä ammattioppilaitoksessa toimii jopa yksityinen yritys samoissa tiloissa. Voi kun pääsisi kärpäsenä kattoon seuraamaan mitä siellä ”opetetaan”.

        Voisi tosiaan ajaa tuon (ammatillisen) koulutuksen alas kokonaan ja vain rekrykoulutukset sallittaisiin. Ja nekin maksullisina yrityksille ja vahvasti valvottuina. Työttömät voisivat opiskella vapaasti kansanopistotyyppisesti mitä parhaaksi näkisivät ja näihin ei kuuluisi päivääkään ilmaistyöntekoa.

      • Part

        Koneellistuminen ja automaatio ovat johtaneet siihen, että koko ajan ammatteja häviää, ja myös ammateissa toimivien ihmisten määrä pienenee; BKT kasvaa, mutta tehtyjen työtuntien määrä vähenee. Perustulo voisi olla ratkaisu siihen, että kaikille ei enää yksinkertaisesti riitä työtä tulevaisuudessa. Mutta ”veronmaksajien kustannuksella” laiskottelemista kun ei olla valmiita hyväksymään. Nuo jutut, joissa työtön laitetaan kanniskelemaan puita metsässä , muistuttavat armeijasta tuttua silmänpalvontamentaliteettia: ylempien silmissä pitää ainakin näyttää siltä, että tekisi jotain.
        Oma akateeminen luonnontieteellisen alan koulutukseni kävi tarpeettomaksi, kun Suomesta on suurelta osin hävinnyt perinteinen savupiipputeollisuus. Tein yli 10 vuotta alaan läheisesti liittyvää työtä yrittäjänä, kunnes eduskunta hyväksyi tietyn EU:n laajuisen sopimuksen, joka lopetti ko. työt, kaikkiaan satoja työpaikkoja hävisi. Asiaa käsitellyt asiantuntijatyöryhmä esitti, että Suomi ei liittyisi sopimukseen, mutta tuolloin pääministerinä ollut Matti Vanhanen kommentoi asiaa samomalla, että ”kapeista kansallisista eduista on luovuttava”. Tuollainen suomalaisten poliitikkojen suhtautuminen on aina hämmästyttänyt(tai ei oikeastaan, päättävissä asemissa olevia suomalaisia on suhteellisen vähän, että ne on helppo korruptoida): miksi ohjenuorana ei voisi pitää omien kansalaisten hyvinvointia? Mutta se asenne on tainnut jäädä vuosikymmenien taakse, itsekin varmaan liian vanhanaikainen olen. Tuli se mahtikäsky sitten EU:lta, IMF:ltä ym. ”ylemmältä” taholta, niin suomalainen poliitikko toimii kuten savolainen korpraali, kyykyttää heikompiaan.

  6. työtöntyötön

    Jäipä vielä sanomatta että postimies on nyt varastoalan koulutuksessa johon kuuluu 6kk! mittainen työharjoittelu. Ne varastotyöntekijät joita itse tunnen ovat kyllä päässeet ihan vain suhteilla töihin vaikka koulutusta tai päivääkään alan työkokemusta ei ole ollut, trukkikortista puhumattakaan. 6 kuukauden harjoittelu on hivenen liioittelua ja kuukausi olisi ehkä asiallista. Toivottavasti postimiestä onnistaa, hän kuitenkin varautuu jo koulutuksen jälkeiseen työnhakuun eli työpaikka harjoittelupaikasta ei ilmeisesti ole luvassa. Siinäpä sitä kohtaanto-ongelmaa kerrakseen.

    • Outoa

      Siinäpä 6kk ilmaista työvoimaa ja tilastoista pois… 6kk ja ulos ja seuraava harjoittelemaan…

  7. Arska

    Kummallinen valheen verkko on koko työllistämisen keskiössä vallalla.
    Ei myönnetä mitään keskeisiä ongelmia kuten ikärasismia ja sitä että halutaan vain halpatyövoimaa tai sitten käytetään vuokrafirman duunaria vain kiireapuna kunnes tulee esim. se pomon poika intistä kotiin ja työpaikkahan sille pitää heti löytää ja viekin sen työpaikan suoraan palkattuna kyseiseen yritykseen monen muun nokan edestä iskän suhteilla.

    Tämä kaikki kertoo vain siitä ettei mitään työvoimapulaa ole olemassakaan ja perustelen asian sillä että jos olisi todellinen työvoimapula niin palkat nousisivat ja kaikki kynnelle kykenevät kyllä kelpaisivat töihin vakituisiin työsuhteisiin, näin oli viimeksi 90-luvun taitteessa juuri ennen suurta lamaa. Taitaa jäädä kyseinen aikakausi historiaan muistona siitä kun oli oikeasti työvoimapulaa sen lyhyen aikaa kunnes koko talousrakenne romahti ja se ei ole siitä korjaantunut vieläkään. EU-aikana on vain kaikki mennyt alaspäin ja Sipilän kaudella on tullut jo täysi katastrofi mistä ei selvitä kyllä enää millään konstilla kun ajassa on palattu lähes 100 vuotta taaksepäin.

    Kun yrittäjien asenne on 1930-luvun Suomea ja haikailua piika & renki yhteiskuntaan missä työ ja palkka ovat eriytetty toisitaan ja olosuhteet ovat kuin vankileirillä ilman mitään oikeuksia mutta velvollisuuksia olisi sitäkin enemmin ilman palkkaa ja työsuhdeturvaa niin huonostihan siinä käy koko yhteiskunnalle.

    Suomi tulee romahtamaan monisyisesti ja menettää lähes kaiken hyvän mitä tänne on rakennettu vuosikymmeniä niin henkisesti kuin aineellisesti, tilanne on kestämätön.

  8. stunned

    Kuntien pilotti-työllistymispalveluissa riittää töitä ja sarkaa yksityisille yrityksille rahastaa ja kontrolloida. Omaehtoisen ajanvarauksen työllistymissuunnitelman tekoon toteuttaa yksityinen yritys Solita palvelualustallaan. Ennen sähköisen palvelun käyttöä on hyväksyttävä EULA. Käyttöehtojen mukaan käyttäjän syöttämät yksityistiedot ovat palveluntarjoajan omaisuutta. Palvelua ei voi käyttää sitoutumatta ehtoihin, joita palveluntarjoaja voi muuttaa haluamallaan tavalla.

    Kaupungin työllisyyspalvelut on ottanut käyttöön sähköisen ajanvarausjärjestelmän, jota pilotoidaan osalle asiakkaista loppuvuonna 2018. Nyt voit varata sopivan ajan OMA-valmentajalle itse. Palveluun kirjaudutaan sähköisen tunnistautumisen kautta. Aikavaraus on velvoittava ja työnhakusi on voimassa aikavaraukseen saakka.

    Solita Oy Tulli Business Park Åkerlundinkatu 11, 6. krs 33100 Tampere

    Palveluehdot:
    Hyväksytkö palvelun käyttöehdot?

    Lue nämä käyttöehdot huolellisesti ennen kuin siirryt käyttämään palvelua. Tämä järjestelmä on nimeltään ”palveluohjain – ajanvaraus ja palvelunhallinta” (myöhemmin ”palvelualusta”). Palvelualusta on kansallisesti kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palvelualusta aikojen varaamiseen ja niiden hallintaan sekä palveluohjaukseen.

    Käyttäjä ei saa näiden käyttöehtojen mukaisesti mitään muita oikeuksia paitsi oikeuden käyttää palvelualustaa.

    Käyttäjästä kerätyn tiedon omistajana ja rekisterinpitäjänä toimii palveluntarjoaja. Palvelualusta kerää rekisteröityneen ja palveluntarjoajan kanssa käyttäjän antamia henkilötietoja (mm. nimi, henkilötunnus ja osoite, kotikunta), sekä käyttäjän tekemiä ajanvaraustoimenpiteitä, ajanvaraustietoja ja palveluohjaustietoja. Käyttäjän palvelualustan käyttöä koskevia tietoja ja valitun palvelun kautta Käyttäjän antamia tietoja tallentuu palveluntuottajan henkilörekisteriin.

    Työttömän tiedot omistaa yritys ja poliisi terveystiedot. Suomi on luisumassa hyvää vauhtia täyteen totalitarismiin.

    • Anne

      Tuosta pitäisi koettaa tehdä ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistolle. Se ei vastaa GDPR-vaatimuksia, jos kyseessä on yritys ja palvelu eikä varsinaisesti kunnallinen viranomainen mutta sinne on sanktion pakolla pakko antaa tiedot. Tai voi tehdä ensin GDPR-kyselyn että millä oikeutuksella tiedot on pakko antaa, kenelle ne menevät, ketkä ne näkevät ja mitä tarkoitusta varten. Jos ei saa kunnon vastauksia, niin tietosuojavaltuutetulle.

      • Anne Pahtakari

        Tuo kirjautumis- ja palvelusysteemi näyttää siltä, että ”palveluntarjoaja” on kaupungin työllisyyspalvelut. Solita toimittaa vain tuon tunnistautumisen ja kirjautumisen teknisen toteutuksen. Näin ollen tietojenkerääjä ja rekisterinpitäjä on se työllisyyspalvelut. Tietysti jos se kaupungin työllisyyspalvelujen tuottaja on yksityinen yritys, tässä on ongelma. Jos se taas on julkinen hallinto, esim. kunta, en näe tässä ongelmaa.
        Olen sairaalan tietohallinnossa töissä, on tullut hiukan pyöriteltyä GDPR-asioita viime aikoina.

        • stunned

          Pilotti-työllisyyspalvelut on ulkoistettu. Ei siellä ole kuin freelancereita ja yrityksiä. Toinen samantapainen ulkoistettu viritys on Osaamisbotti Oy.

          http://osaamisbotti.fi/

          Solitan EULA kokonaisuudessaan:
          Palveluehdot:
          Hyväksytkö palvelun käyttöehdot?

          1. Yleistä

          Lue nämä käyttöehdot huolellisesti ennen kuin siirryt käyttämään palvelua. Tämä järjestelmä on nimeltään Palveluohjain – Ajanvaraus ja palvelunhallinta (myöhemmin ”Palvelualusta”). Palvelualusta on kansallisesti kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palvelualusta aikojen varaamiseen ja niiden hallintaan sekä palveluohjaukseen. Tampereen kaupunki käyttää järjestelmää myös valinnanvapauskokeilujen asiakkaan valintojen toteuttamiseen. Palvelualustaa hallinnoi Solita Oy. Solita Oy:öön viitataan tässä asiakirjassa jäljempänä termillä ”Palvelualustan tarjoaja”. Palvelualustan kautta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt (”Palveluntarjoaja”) tarjoavat asiakkailleen (jäljempänä ”Käyttäjä”) sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä ajanvaraus- ja palveluohjauspalveluita.

          2. Palvelualustan tarjoajan yhteystiedot

          Solita Oy Tulli Business Park Åkerlundinkatu 11, 6. krs 33100 Tampere

          3. Palveluntarjoajan yhteystiedot:

          Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere kirjaamo@tampere.fi
          4. Käyttöoikeus

          Käyttäjä ei saa näiden käyttöehtojen mukaisesti mitään muita oikeuksia paitsi oikeuden käyttää Palvelualustaa.

          4.1. Tunnistautuminen ja Palvelualustan käyttö

          Palvelualustan Käyttäjäksi voi tunnistautua ainoastaan luonnollinen henkilö. Palvelualustan osioiden käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa kolmansille osapuolille. Palvelualustaan kirjauduttaessa Käyttäjä tunnistetaan kansallista tunnistamispalvelua käyttäen (Suomi.fi- tunnistamispalvelu). Tunnistamispalvelusta saadaan Palvelualustan käyttöön tarvittavat Käyttäjän henkilötiedot. Käyttäjän on annettava riittävät ja oikeat tiedot alustan käyttämistä varten. Käyttäjä vastaa antamistaan tiedoista sekä niiden päivittämisestä. Näitä tietoja voidaan käyttää sähköisten ajanvarauspalveluiden tuottamiseen sekä sähköpostiherätteiden ja tekstiviestien lähettämiseen. Palvelualustaan tunnistautuminen edellyttää aina Käyttäjän vahvaa tunnistamista. Palvelualustan käyttö edellyttää, että Käyttäjä hyväksyy ja noudattaa Käyttöehtoja ja mahdollisia palvelukohtaisia lisäehtoja. Käyttöehdot ovat voimassa toistaiseksi. Käyttöehtojen mahdolliset muutokset hyväksytetään käyttäjillä.

          Palvelualustaa saa käyttää vain yksityiseen, ei-kaupalliseen tarkoitukseen. Käyttäjä ei saa muulla tavoin hyödyntää Palvelualustaa tai sen osia ilman Palvelualustan tarjoajan kirjallista lupaa. Palvelualustan tarjoaja pidättää itsellään oikeuden evätä alustan käyttö Käyttäjältä. Palveluntarjoajalla on oikeus muuttaa ja tarkentaa palvelun käyttöehtoja ilmoittamalla siitä käyttäjälle näissä käyttöehdoissa. Mikäli sinulla on kysyttävää ehtoihin liittyen tai haluat saada kappaleet näistä ehdoista sähköpostitse, voit ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan. Palvelun käyttö on maksutonta.
          4.2. Evästeiden käyttö

          Palvelussa käytetään evästeitä. Evästeiden käyttö on tarpeellista joidenkin palvelun osien toimivuudelle. Käyttäjä antaa suostumuksensa evästeiden tallentamiseen käyttäjän päätelaitteelle ja näiden tietojen käyttöön verkkoselaimensa asetuksissa. Palvelun tuottaja ei takaa palvelun moitteetonta toimintaa, mikäli evästeiden käyttöä ei ole sallittu.
          4.3. Tekijänoikeus

          Palvelualustan sisältö ja ulkoasu ovat tekijänoikeudella suojattuja. Käyttäjällä ei ole oikeutta toisintaa Palvelualustaa millään tavalla tai missään muodossa eikä jakaa, välittää, kääntää, muunnella, sovittaa tai muulla tavalla muuttaa Palvelualustaa. Palvelualustan käyttö tietopalvelutarkoituksiin on kielletty. Mitä edellä on sanottu, koskee myös Käyttäjälle Palvelualustan kautta lähetettyä aineistoa. Oikeudet Palvelussa julkaistavaan teksti- ja kuva- ym. -aineistoon ovat palveluntuottajilla. Sivuston tekstiaineistoa voi lainata ja sivuihin voi vapaasti linkittää, mutta lähde on ehdottomasti mainittava. Muusta aineiston käytöstä on sovittava erikseen Palveluntarjoajan kanssa (yhteystiedot yllä).

          5. Solita Oy:n vastuut ja velvollisuudet

          Solita Oy tuottaa Palvelualustan Palveluntarjoajan käyttöön, jotta ne voivat tuottaa palveluita asiakkailleen. Solita Oy vastaa Palvelualustan toimivuudesta ja ylläpidosta. Palveluntarjoaja käsittelee Asiakkaan henkilötietoja Palvelun rekisteriselosteen ja tietosuojalausekkeen sekä kulloinkin voimassa olevan yksityisyyden suojan ja henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

          Palvelualustan tarjoaja ei vastaa Palvelualustasta löytyvästä tai sieltä linkitetystä Palveluntarjoajan, heidän yhteistyökumppaneidensa tai kolmannen osapuolen tuottaman ja julkaiseman sisällöstä tai sen oikeellisuudesta, täsmällisyydestä, luotettavuudesta ja käytettävyydestä eikä Palveluntarjoajan tarjoamista palveluista. Palvelu sisältää linkkejä ja yhteyksiä kolmannen osapuolen verkkosivustoihin. Tällaisiin kolmannen osapuolen tarjoamiin palveluihin tai kolmannen osapuolen välittämiin sovelluksiin sovelletaan kyseisen kolmannen osapuolen käyttö- ja muita ehtoja.

          Palvelualustan tarjoaja ei takaa Palvelualustan keskeytymätöntä ja virheetöntä toimintaa. Palvelualusta tarkistetaan säännöllisesti toimintahäiriöiden estämiseksi. Palvelualustan tarjoajalla on oikeus keskeyttää Palvelualustan toiminta sen muutoksen, uudistuksen, huolto- ja asennustöiden taikka niiden kaltaisten Palvelualustaan liittyvien muiden syiden vuoksi, taikka mikäli lainsäädäntö tai muu viranomaismääräys sitä edellyttää. Käyttökatkoksista pyritään kuitenkin ilmoittamaan Käyttäjille mahdollisimman ajoissa yleisellä ilmoituksessa Palvelualustalla. Palvelualustan tarjoaja ei vastaa Käyttäjille tai kolmansille osapuolille Palvelualustan mahdollisesti sisältämistä asiallisista tai teknisistä virheistä tai puutteellisuuksista aiheutuvista välillisistä tai välittömistä vahingoista, johtuivatpa nämä virheet erehdyksestä, Palvelualustan tai tietoliikenneyhteyksien toimintahäiriöistä, huoltotöistä tai muusta syystä. Palvelualustan tarjoajalla on oikeus muuttaa Palvelualustan sisältöä ja toimintaa Palvelualustan kehittämiseksi tai muusta tarpeellisesta syystä rajoituksetta parhaaksi katsomallaan tavalla ja aikoina. Oleellisista muutoksista ilmoitetaan sivustolla.
          6. Käyttäjän vastuut

          Käyttäjä vastaa Palvelualustan käytön edellyttämän laitteiston, ohjelmiston ja tietoliikenneyhteyksien hankinnasta, ylläpidosta ja käytöstä, sekä kaikista Palvelualustan käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Käyttäjä on velvollinen huolehtimaan tunnistamistietojensa salassapidosta. Käyttäjä vastaa kaikesta tunnistamistiedoillaan tapahtuneesta Palvelualustan käytöstä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista, maksuista, velvoitteista ja seuraamuksista.
          7. Henkilötietojen käyttö

          Käyttäjästä kerätyn tiedon omistajana ja rekisterinpitäjänä toimii Palveluntarjoaja. Palvelualusta kerää rekisteröityneen ja Palveluntarjoajan kanssa Käyttäjän antamia henkilötietoja (mm. nimi, henkilötunnus ja osoite, kotikunta), sekä Käyttäjän tekemiä ajanvaraustoimenpiteitä, ajanvaraustietoja ja palveluohjaustietoja. Käyttäjän Palvelualustan käyttöä koskevia tietoja ja valitun palvelun kautta Käyttäjän antamia tietoja tallentuu Palveluntuottajan henkilörekisteriin (Tampereen kaupungin asiakasrekisterit). Palvelualustan tarjoaja ei luovuta Käyttäjästä tietoja kolmansille osapuolille ilman laissa olevaa perustetta. Palvelualustan tarjoaja käsittelee käyttäjän henkilötietoja Palvelun rekisteriselosteen ja tietosuojalausekkeen sekä kulloinkin voimassa olevan yksityisyydensuojan ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Rekisteröidyllä Käyttäjällä on oikeus tarkastaa itseään koskevat rekisteritiedot (Henkilötietolaki 26 §). Tarkastuspyyntö kohdistetaan Palveluntarjoajalle. Lisätietoa saat Palveluntarjoajan rekisteri- ja tietosuojaselosteista, http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/yhteystiedot-ja-asiointi/verkkoasiointi/tietosuoja.html

          8. Tietoturva

          Käyttäjä vastaa omien päätelaitteidensa tietoturvan asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelualustan tarjoaja on toteuttanut tekniset, fyysiset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla on varmistettu Henkilötietojen käsittelyn korkea turvallisuustaso alustalla ja joilla suojellaan henkilötietoja luvattomalta tai laittomalta käsittelyltä sekä tahattomalta menettämiseltä, tuhoamiselta, vahingolta, muutokselta tai luovuttamiselta. Palvelualustaan kohdistuvasta uhasta, erityisesti tietoturvauhasta tulee Palvelualustan tarjoajan ilmoittaa viipymättä Palveluntarjoajalle.

          9. Tekniset vaatimukset ja ehdot

          Palvelualusta tukee vain yleisesti käytössä olevia käyttöjärjestelmiä, internet-selaimia ja niiden ajantasaisia versioita. Palvelualustan tarjoaja ei takaa, että Palvelualusta palveluineen toimii kaikissa internet-selaimissa. Palvelualustan tarjoajalla on oikeus estää palvelun käyttö laitteilta, joiden tietoturva ei tue ajantasaisia tietoturvastandardeja ja -suosituksia.

          • Anne Pahtakari

            Tuossa lukee kyllä selvällä suomen kielellä, että palveluntarjoaja ja täten myös rekisterinpitäjä on Tampereen kaupunki.
            Esimerkiksi sairaalassa rekisterinpitäjä on sairaanhoitopiiri, mutta niitä tietoja voi esimerkiksi ylläpitotarkoituksessa käsitellä vaikkapa ICT-toimittaja (=alihankkija, ulkoistettu palvelu) järjestelmien ylläpitotyössä. Ei tässä ole mitään ihmeellistä.
            Kohta 7 sen sijaan on mielenkiintoinen. Mielestäni palvelualustan tarjoaja ei voi luovuttaa mitään tietoja minnekään ilman rekisterinpitäjän pyyntöä tai pikemminkin minun mielestäni se luovutus pitäisi tulla rekisterinpitäjän kautta. Voin olla väärässäkin, en kuitenkaan ole tietosuoja- tai tietoturvavastaava organisaatiossamme.

    • Antonio

      Kuulostaa tosi pahalta. Ymmärtämättömät ilahtuvat, luottavat liikaa ja antavat kaikki mahdolliset tiedot itsestään.
      Kuka takaa, ettei tietoja myydä eteenpäin….Kuka havaitsee, jos myydään…
      Huh huh!

      • stunned

        Koko palvelualusta ja työllisyyspalvelut voidaan viedä pörssiin tai myydä. Facebook saattaa ostaa Suomen työllisyyspalvelut ja asiakasrekisterin. Sitten vaan tiukat ehdot EULA:ssa ja karenssi, jos ei suostu ehtoihin.

        Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä, mihin ovat antaneet suostumuksensa.

      • Työsuhde-etuna astma

        Vajaakuntoisen työttömän kohdalla terveystietojen luovuttaminen työllisyysviranomaisille lienee jo nyt käytännössä pakollista, jos niitä tarvitaan työllistymismhdollisuuksien arviointiin ja mahdollisten työllistämistoimien valintaan. Ei siitä ainakaan uskaltanut kieltäytyä, karenssi kun ei kauheasti kiinnosta.

  9. Kokemusta ei arvosteta

    Työkokemuksella ja osaamisella ei ole mitään merkitystä, kun ikää on 58. Monen yrityksen rekrytoijat ovat 30-40 vuotiaita, jotka eivät ole kuulleetkaan koulutuksista, joita olen käynyt. Merkitystä on vain amk- tai yliopistotutkinnoilla.

    Näiden rekrytoijien silmissä vanhat opistoasteen koulutukset ovat samalla tasolla kuin esikoulun päästötodistus. Työn ohella käytyjen yliopistollisten täydennyskoulutusten arvo lähentelee nollaa.

    Itse pääsin ”suhteilla” vuodeksi palkkatuettuun työhön. Hyvä sekin. Nyt edessä on ura työhakemuksia tehtailevana työttömänä. Odotukset eivät ole korkealla.

    • Rotvalli

      Jep. Olepa viisikymppinen opistoinssi tai opistomerkonomi, niin tie julkiselle puolelle ei avaudu, koska kaikkiin ei-suorittaviin tehtäviin vaaditaan defaultina korkeakoulututkinto. Ei riitä, että omaat inssinä kaikki mahdolliset suunnittelupätevyydet ja 25 vuotta työkokemusta ilmoituksessa mainittuun tehtävään. Nuorella kilpailijalla ei ole kuin työharjoittelu ja tutkinto ja silti hän kävelee ohi, koska HR-tyttö tai -poju on keksinyt poninhännästään laittaa kriteeristöön sen korkeakoulututkinnon. Alimman korkea-asteen tutkinto, jota opistot olivat, ei riitä.

      • heppa

        AMK tasoisen tutkinnon voi päivittää YAMK-tasolle helposti. Sitten riittää koulutustaso hakea ja loppu on muusta kiinni.

        Itse opiskelin pitkän kaavan mukaan opiskeluajan teknikosta (3 v.) työnohessa opistoinssiksi (4v.). Tämän jälkeen työelämän pyörityksessä päivitin vuorotteluvapaalla ensin AMK-tasolle (1 v.) viisikymppisenä. Tästä vielä innostuin YAMK:lle (1,5 v.) 55-vuotiaana.

        Tohtorintutkinto olisi seuraava ylempi taso, mutta se saa nyt jäädä.

        • Anne Pahtakari

          Rotvalli puhui siitä, että hänellä on opistotason tutkinto (esim. insinööri), ei AMK-tutkintoa (esim. ins. AMK). Nämä nuoret rekrytoijat ei tajua, että käytännössä insinööri ja insinööri AMK on sama koulutus, toinen on annettu vain opistossa ja toinen ammattikorkeakoulussa. Jos olisi AMK-tutkinto, sehän olisi jo korkeakoulututkinto ja ongelma olisi ratkaistu.
          En kyllä tiedä miten opistotutkinnon päivittäminen AMK-tutkinnoksi onnistuu, mutta näköjään se vie vain vuoden. Hyvä että se mahdollisuus on olemassa.

          • Kunnon kommari

            Se aines, joka meni ennen opistoon, hakeutuu nyt amk- tai yliopisto-opintoihin. Lisäksi amk:t valitsevat usein nekin, jotka aiemmin eivät päässeet tai halunneet edes opistoasteen koulutukseen, esimerkiksi aiemmat rakennusteknikot ja merkantit. He valmistuivat aiemmin kouluasteelta, nyt korkeakoulusta. Jälkimmäinen johtuu siitä, että oppilaitokset ottavat sisään hyvin kirjavaa väkeä ja etenkin inssiopinnoissa karsiutumisprosentti on kova, mutta kyllä sieltäkin pääsee paperien kanssa kunhan jaksaa. Kaupallisilla aloilla varmaan inssikoultusta isompi osa porukkaa menee sääliykkösillä läpi.

            En vastusta lainkaan yleistä koulutustason nostoa, päin vastoin, mutta ne vanhat tutkinnot olisi pitänyt pitää mukana. Nythän opistomerkonomeilta vietiin tutkintonimike kokonaan alta, kun merkantit valmistuvat merkonomeiksi. Ne tutkinnot vaatimuksineen ovat säälittäviä. Opastan ja opetan säännöllisesti erästä nuorta, joka ei osaa kuin yhteen- ja vähennyslaskun ja kertolaskun autettuna. Jakolasku jakokulmaa käyttäen pysyy päässä oppitunnin ajan. Hänet yritettiin ensin ajaa lähihoitajakoulutukseen mutta lääkelaskut eivät sujuneet. Joten tehdään sitten bisnesnainen kun ei muuhun ole. Ei ainakaan kassalle (joka on sekin hyvin kunniallinen ja tärkeä ammatti, en sillä).

          • Milla

            Muuntokoulutuksesta puhutaan, jos nyt sen verran saa mainostaa tässä, jospa opistoinssi vaikka saisi sytykkeen hakea. ”Erityisesti teknisillä aloilla osaaminen ja osaamistarpeet eivät tällä hetkellä kohtaa ja juuri tähän muuntokoulutus tulee vastaamaan.” On erillishaussa. Suunnattu niille, joilla on ”aiempi korkeakoulututkinto, opistoasteen tutkinto tai muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto.” Haku nyt 15.11. asti, lisää https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/muuntokoulutus/

        • Rotvalli

          Olisihan siinä lisurikin välissä?

  10. Sauli

    Ylen juttu on hyvä ja silmiä avaava. Eero Leino lienee malliesimerkki siitä mitä tai minkälainen hallituksen mallityötön pitäisi olla. Jonkinlainen lannistumaton Luke, joka jaksaa ja jaksaa olla positiivinen ja uskoa itseensä ja parempaan huomiseen. Kaikki eivät vain jaksa.

    Leinon vahvuus on siinä, että hän fyysisesti ja henkisesti terve, se on edellytys että jaksaa arjessa ja työssä tai työnhaussa. Ongelma on vain siinä, kuten Leinokin toteaa, etteivät kaikki työttömät ole samassa asemassa. Ikä on yksi johon kukaan ei voi vaikuttaa. Toki voit juosta maratonin päivittäin, mutta silti työhakemuksessa hyvä fyysinen kuntosi ei näy, ikä näkyy.

    Hallituksen suurin erhe on sama kuin mikä koko nykyisellä yhteiskunnalla. Työ ei ole enää ihmistä varten, vaan ihminen työtä. Ihmisestä on tullut pelkkä resurssi plus tai miinusmerkkinen. Meitä ei enää määrittele lähes mikään muu kuin se mikä arvo meillä on markkinoille ja fakta on, että noin 300 000 ihmisen työmarkkina-arvo on lähellä nollaa. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja ideologiasta. Siinä missä 60- 90 luvuilla vallitseva ajattelu lähti yhteiskuntapolitiikasta, nyt rahan ja ekonomit sanelevat politiikoille miten maata pitää johtaa.

    Uskon että Eero Leino löytää lopulta työtä, mutta monelle muulle kyyti on kylmää. Jos et ole markkinoiden puolella, olet niitä vastaan ja riippumatta halustasi työllistyä, yhteiskunta ei tule vastaan kuin kepin kanssa. Se ei voi olla oikein.

  11. töytön

    Työntekijän pankkitilin ja työpaikan välillä nykysin kohtaanto-ongelma. Pitäsi laskut maksaa ja syödä ilman Kela-Ellin almuja.

    • Luukas Pyykorpi

      Kela-Elli ( Aaltonen ) – kohtuullinen ( tosin ei huippu näissä suhmurointivirkasuhteissa ) palkka 15.000 € kuukaudessa bruttona ( – verot ) – tuolla pärjännee verrattuna asiakkaidensa toimeentulohätään.
      Kukaan ei ole ikinä asettanut tätäkään kyseenalaiseksi – Kela ainakin mokannut kaikki mitä voi mokata. Muutamissa maissa moisen johtaja olisi tehnyt lopullisen ratkaisun !

  12. töytön

    Onkohan hallituksella tommonen onnenpyörä mistä pyöräytetään päivän työttömyysluku? Soini eka pyöräytti 350 tuhatta ja Orpoa vähä nauratti. Sipilä-insinööri värkkäsi taustalla uutta kakkaraa pyöriteltäväksi

  13. Kimmo Paaso

    Paska maa… Ja maa muodostuu kansasta🤔😡😪

    • Jussi Parviainen

      Ni! Se sama levy pyörii tappiin asti! ja kansahan ne on sinne äänestäneet!

    • Ulla Vehaluoto

      Maa ei ole valtio ja kansa ei ole kansanedustajat.

  14. JiiPee

    ”Mikään ei nytkään estä sopimasta paikallisesti TES:n yli menevistä palkoista, joten vaatimus paikallisesta sopimisesta tarkoittaa vain palkkojen alentamista.”

    Mietin just eilen tuota IMF:n kaverin ulostuloa että mikähän koukku siinäkin taustalla piilee jolla yritetään jymäyttää , niin Saku sen selvensi suomenkielelle. Kiitos jälleen!

    • JiiPee

      ” Tavoitteena tuntuu olevan joka alan ammattilaisten ehtymätön varasto syömättömiä ja sontimattomia työntekijöitä, jotka koko ajan kouluttavat itse itsensä erilaisiin ammatteihin, joiden tarve heidän on ihan itse osattava etukäteen arvata. Varastosta pitäisi voida napata kulloinkin tarvittava määrä, ja tarpeen loputtua heidät pitäisi voida palauttaa takaisin varastoon opiskelemaan jotain tulevaisuudessa tarvittavaa ammattia.”

      Tähän on pakko kommentoida vielä jotain. Kysymys siis ei ole tuotteista eikä tavaroista eikä eläintarhojen eläimistä tai kaloista akvaariossa vaikka sen käsityksen tekstimuodosta saa, vaan ihmisistä, meistä. Tekstimuoto selventää vain sen millä lailla hallitus haluaa käsitellä meitä ihmisiä.

      Mitä kauempana tuilla elävä kansalainen pysyy näin ihmisiä käsittelevästä valtion virkakoneistosta, kelan, te- ym. ”palveluista”, sitä parempi. Mitä vähemmän ”nämä” tietävät sinun yksityiselämästä, sitä parempi. Tämä neuvo pitää antaa jälleen kaikille. Niin kauan kuin kasvoton koneisto toimii kuin narsistinen psykopaatti, hitaasti kiduttava jokin natsi- tai muu teurastaja. Pysykää kaukana tästä järjestelmästä, nostakaa nopeasti vain itsellenne oikeutetut tukenne, ja poistukaa paikalta välittömästi. Kasvottoman psykopaatin kiduttajan kanssa ei kannata alkaa mihinkään puheisiin. Rahat pois vaan ja jatkamaan omaa elämää. Näin allekirjoittanut on suojellut oman mielenvireytensä ja terveytensä.

      Tuntekaa oma arvonne ja kunnianne älkääkä suostuko mielivaltaisen kasvottoman koneiston pompoteltaviksi. Mutta jos satutte törmäämään koneiston sisällä Ihmiseen(tätäkin joskus tapahtuu) niin silloin ottakaa hanakasti mahiksesta kiinni. Kuitenkin näin.

  15. Pitkäaikaistyötön

    Herkullisesti puit sanoiksi, Saku, tuon hallituksen ihmiskäsityksen. Saman kuvan olen saanut itsekin. Kansalaisten olisi oltava kuin robottiarmeija, aina iskukunnossa täysin omatoimisesti, sopiva varastoitavaksi tarpeen tullen ja käy pelkällä ilmalla ja pyhällä hengellä. – Surullisen ja pelottavan kypsymätöntä!

    Kuten edeltävissä kommenteissa on tullut ilmi, ikäsyrjintä on totisinta totta. Olen yli 55-vuotias ja tutkintoja olisi vaikka muille jakaa. Suomut tippuivat silmiltäni viimeistään siinä vaiheessa, kun hain paikkaa, joka oli kuin räätälöity minulle. Paikka meni kuitenkin 30-vuotiaalle vastaväitelleelle tohtorille. Pikaisella Google-haulla selvisi, että hänellä ei ollut tarjota puolikaan siitä mitä minulla olisi ollut. Ei edes niitä asioita, joita haussa hakijalta erityisesti toivottiin. Eteninkö edes haastatteluun asti? No en edennyt.

    Työttömyysvuosinani olen saanut ensikäden tietoa myös nykykoulutuksesta, sekä yliopisto- että amk-tasolta. Valitettava ilmiö on ollut se, että on perustettu näitä oppilaitokselle edullisia monimuotokoulutuksia, joissa on vain pari läsnäolopäivää kuukaudessa. Olen ymmärtänyt myös toisen kupletin juonen: oppilaitokselle on hyvin edullista suorituttaa opintopisteitä esseiden kirjoittamisena. Eli lähetetään opiskelija kuukaudeksi kotiin lukemaan kasa kirjoja ja kirjoittamaan kymmensivuinen essee. Näin on jopa aloilla, joissa työelämässä tarvittaisiin ennen kaikkea kädentaitoja.

    • Lea Bäckman

      Korjatkaa, jos – ja toivottavasti kun – olen väärässä: Eikö tuo ikäsyrjintä, siis näissä ylläolevissa tapauksissa yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden diskriminointi työnhaussa, johdu oleellisilta osin iäkkäämpien palkkaukseen käytetystä suuremmasta rahamäärästä?

      Olen käsittänyt, että iäkkäämpien palkkauksessa on eroja verrattuna nuoriin hakijoihin. Vanhemmalle työntekijälle on maksettava lakisääteisiä ikälisiä ym. Ja jos heillä on enemmän työkokemusta ja koulutusta kuin nuorilla, niin sehän on huomioitava palkkauksessa. Entä työeläkemaksut ja muut palkan sivukulut?

      On yksinkertaisesti halvempaa palkata nuori kuin vanha. Lisäksi tietysti työnantaja huomioi hakijan terveydentilan, joka yli viisikymppisillä viimeaikaisten tutkimusten mukaan, keskimäärin, heikkenee ajan myötä melkoisen nopeasti nuoriin verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä lisääntynee myös. Tietenkään tätä ei voi täysin yleistää, poikkeuksia varmasti on. Ikä ei yksin selitä suuria sairauspoissaolojen määriä.

      Olisi mukava kuulla, jos jollakulla on todellista tietoa ikääntyneiden palkkauksen eroista nuorempiin verrattuna, sillä se selittäisi mm. vanhemman polven irtisanomiset työstä ja nuorempien hakijoiden priorisoinnin uusia työntekijöitä palkattaessa. Mitkä ovat ikääntyneiden palkkaukseen liittyvät lainsäädännölliset esteet ja miten niitä pitäisi muuttaa? Miksi tästä seikasta ei julkisesti puhuta?

      No, vastauksenhan me kaikki tiedämme. Se on se raha.

      • Pitkäaikaistyötön

        Löysin yhden työnantajan maksaman kustannuksen, jonka suuruus perustuu puhtaasti työntekijän ikään. Se on työeläkemaksu. Se otetaan tällä kaavalla: 6,35 % (17—52-vuotiaat), 7,85 % (53—62 vuotiaat) ja 6,35 % (63—67 vuotiaat). Muut kustannusvelvoitteet näyttivät pikakatsannolla samoilta kaikissa ikäryhmissä. Eli vastaus kysymykseesi on kyllä: iäkäs on kalliimpi, jollei sitten ole tosi iäkäs.

        Vaikka minua on vuositolkulla lyöty työhaussani kanveesiin, ymmärrän yllättäen myös alempana olevaa nimimerkkiä CARITAS. Olenhan itsekin ollut joskus kolmekymppinen esimies, joka siirsi iäkkäiden työnhakijoiden hakemukset mappi-Ö:hön. En minä heitä hakijoina pelännyt, mutta ajattelin, että se nuori hakija tarvitsee enemmän työpaikkaa (kai sen nuorenkin on joskus päästävä työmarkkinoille?). Nuoruuden menestyksessäni ihmettelin myös sitä, miksi pitkälle koulutettu ja iäkäs hakija hakee alaisuuteeni. Mikä siinä hakijassa on vikana, kun ei ole saavuttanut jo korkeampaa oksaa tässä vaiheessa työuraansa? Nyt ymmärrän, että elämässä voi tapahtua mitä kummallisimpia käänteitä, eivätkä ne välttämättä liity mitenkään ihmisen kykyihin.

        Se on viheliäistä, kun itsekin on sitä mieltä (edelleenkin), että työnhaussa kävi hyvin, kun nuori ihminen sai työpaikan.

        Näistä havainnoistani olen päätellyt, että ehkä elämän luonnollisessa kierrossa iäkkään olisi siirryttävä yrittäjäksi. Valitettavasti kaikki ammattialat eivät sitä mahdollista ja kaikista ei ole yrittäjiksi. Itse kuitenkin ajattelen, että kun työpaikan saamisen tie on noussut kohdallani täysin pystyyn, on kokeiltava itsensä työllistämistä. Omalla kohdallani tuon toteuttaminen vaatii täydellistä alanvaihtoa. Sitä varten olen opiskellut oppilaitoksissa (kuten 1. kommentissani lukee), mutta päässyt lähinnä vain laatimaan niitä hienoja esseitä.

        Lopulta olen tässä keksinyt, että liki kaikki tietohan löytyy internetistä. Kädentaitokurssitkin upeina videoina, jos vain osaa hakea. Niinpä rakennan tulevaisuutta näistä palikoista ja katsotaan mitä tulee. Olen sinut senkin kanssa, että mitään ei tule. Se ei minun ihmisarvoani hetkauta puoleen eikä toiseen.

    • Antonio

      Samaa mieltä AMK-koulutuksen tasosta!
      Jälkipolveni opiskeli yliopistossa, mutta päätti hakea käytännönläheisempään koulutukseen, siis AMKhon. Hän pääsi, mutta pettyi pahasti: opinto-ohjaaja ei tuntenut tehtäviään, kritiikkiäkään ei saanut antaa.
      Ensin piti ryhmätyönä kotoa netin välityksellä laatia tutkielma vaikeasta aiheesta, mutta vasta sen jälkeen oli ohjelmassa tutkielman kirjoittamisen opetusluennot. Koska homma alkoi väärin päin, vain pari yliopistossa opiskellutta kokeneempaa pystyi tehtävään ryhmän muiden jäsenten puolesta (ryhmän taso oli kirjava, osa ei osannut edes suomen kielioppia!). Silti ryhmän jokainen jäsen sai tästä työstä erinomaisen henkilökohtaisen arvosanan. Kaikki ryhmätyö lankesi ennen pitkää, kuukausien mittaan luonnostaan näille parille osaajalle, jotka ahkeroivat yöt kodeissaan netin kautta osaamattomia ohjaten. Opettaja ei ottanut kantaa tähän ”ryhmätyöhön”, vain arvosanoihin. Läsnäolopäivät olivat pelkkää ”hyvää päivää, kiva nähdä”. Oppilaitoksen johtokaan ei ottanut asiallista, yksityiskohtaista ja rakentavaa kritiikkiä vakavasti (”Olemme kovln pahoillamme, että olette pettyneet koulutuksemme tasoon” oli AINOA vastaus!), joten nämä frustroituneet ”opiskelijakouluttajat” väsyneinä olemattomaan opetusohjelmaan jättivät AMKn.

      En olisi uskonut AMKn koulutustoiminnan olevan niin ala-arvoista, ellen olisi vierestä päässyt sitä todistamaan.
      Lähinnä voin verrata reaktiotani vain järkytykseen, jota nykyhallitus aiheuttaa toiminnallaan: uskomatonta ala-arvoista sählinkiä!

      • Pitkäaikaistyötön

        Kuulostaa tutulta! Heti amk-opintojen alussa toimi ihan vääränlainen seula. Ensimmäiset tehtävät olivat nimittäin ylivoimaisia varsin heterogeeniselle opiskelijamateriaalille. Mielestäni oli esimerkiksi täysin kohtuutonta antaa tutkimusaihe, joka vaati monilähteistä tutkimusta, ja vaatia siitä lopputyön formaattia noudattava essee. Jo pelkästään tässä yhdessä työssä oli valtavasti uusia elementtejä aloitteleville opiskelijoille, kun mitään ei opetettu. Seula toimi ja ovi kävi. Pedagogisesti ajatellen siinä tehtiin oikeusmurha.

        Ja vaikka mitä tämän päälle! Romaanin saisi, jos viitsisi kirjoittaa.

  16. Taloustiedon ymmärrys pienenee

    Iso ongelma koulutuksen leikkauksissa on että taloustiedon ja -taidon ymmärtäminen hämärtyy.
    vrt pikavipit, uusien asuntojen tonttilainat …
    Koskee kaikkia koulutustasoja. Silloin on helppo tuoda ulkomailta IMFn herra Isoherra paikalle joka kertoo että parempi tyytyä pienempään jos aiot työsi pitää.
    Ja onhan meillä kotimainen vaihtoehto, Nobel-vaikuttaja, joka myös mielellään suosittelee matalampaa elintasoa.
    Ikävä on siinä se, että taloustieteen Nobel on väärä. Se on jälkeenpäin lisätty, varmasti tarkoituksella.
    Idea on päästään mediaan kertomaan ’totuus’ ratsastamalla muiden Nobelistien hyväntekeväisyydellä, että yhteistä hyvää tässä haetaan…

  17. Saara Nieminen

    Suomessa massatyöttömyys on työttömien vika. Mitäs eivät mene töihin. Se, etteivät yritykset saa osaavaa työvoimaa, on myös työttömien vika. Mitäs eivät ole opisekelleet. Pitää olla vähintään korkeakoulututkinto, että kannattaa hakea töitä. Heikommilla eiväillä ei ole suotavaa rasittaa työnantajaa turhilla hakemuksilla. Olisiko yksi syy tuohon työvoimapulaan siinä, että työnantajat vaativat ”parempaa” koulustusta hakijalta, mitä se itse työtehtävä vaatii? Tosin tuokin on ymmärrettävää, ainakin työnantajan kannalta. ”Ylikoulutettu” henkilö voidaan siirtää tarpeen vaatiessa tekemään vaativampia hommia, jos joku on uskaltanut ja röyhkeästi myös jäänyt vähän pitemmälle sairaslomalle. Vaikka niinkin mitättömän asian kuin sydäninfarktin takia. Ei sitä kannata palkata ketään tilalle, otetaan omasta reservistä tekijä. Mutta kaikkien on edelleen hyvä muistaa, että massatyöttömyys on työttömien vika. Eikä suinkaan syytellä työnantajia siitä, etteivät nämä palkkaa töihin.

    • Luukas Pyykorpi

      ”Se, etteivät yritykset saa osaavaa työvoimaa, on myös työttömien vika. Mitäs eivät ole opisekelleet.”
      Saattaa olla nykytyöttömistä myös muutama, kutka ovatten syntyneet nykytyönantajien HR-osaston mielestä liian aikaisin ts. ovat hr-tyypin mummin tahi vaarin ikäisiä, mutta joutuvat edelleen roikkumaan TE-inkvisiittorin riiputuksessa.

  18. Rintsu

    Kun aloitin työurani (musatukun varastolla) niin töitä sai jokainen joka pystyi omin jalon kävelemään ovesta sisään. Niinpä töitä sai myös kuuskymppinen taksikuski josta logistiikkapäällikkö tuumasi, että tuo mies on töissä ainakin seuraavat viisi vuotta eikä ensimmäisen tilaisuuden tullen kävele ovesta ulos.
    Logistiikkapäällikkö oli oikeassa.
    Pätevämpää, sitoutuneempaa ja uskollisempaa työntekijää sai hakea.
    Itse asiassa meitä oli varastolla tasan kolme joihin niin sanotusti saattoi luottaa, että hommat tulevat hoidetuksi. Kakskymppinen minä, kolmekymppinen autokuski ja tuo +60 mies.
    Ja minä olin jengipetturi joka lähti kun nuorelle, perhettä perustamassa olevalle miehelle tarjottiin hopealautasella vakituista virkaa valtiolla.
    Mutta tuo kuuskymppinen oli töissä seuraavat seitsemän vuotta.
    Hemmetin tyytyväisenä siitä, että kuuskymppisenä vielä joku palkkaa.
    Logistiikkapäällikön ei koskaan tarvinnut katua hänen palkkaamistaan.
    Tiedän, että moni muu valinta aiheutti hänelle ennenaikaisia harmaita hiuksia.
    Mutta tuo logistiikkapäällikkö olikin järkijätkä vaikka olikin kova kokoomuslainen.
    Jos kaikki kokoomuslaiset olisivat kaltaisiaan niin tässä maassa ei olisi mitään hätää.

    • Rotvalli

      Firmat vierastavat iäkkäitä senkin vuoksi, että eläkemaksuihin liittyvät riskit ja maksut kasvavat ikärakenteen vanhetessa. Tämä koskee myös nykyistä maksuluokkamallia. Tuohon pitäisi keksiä keino. Miten olisi, jos poistaisi kaikki maksuluokat ja kannustaisi työkykyä ylläpitävään toimintaan muin keinoin. Työkyvyn ylläpito on nimittäin maksuluokkien ja aiemman omavastuuperiaatteen takana.

  19. töytön

    https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-perustulosta-tyytyvaista-elamaa-veronmaksajien-piikkiin/

    Herttua heräsi jälleen torkkupeiton alta. Näki unia laiskoista ja tyhmistä työttömistä.

    • Ulla Vehaluoto

      Niin, kiusaaja ei halua että ihmiset eläisivät, saati että elämä olisi tyytyväistä. Kiusaaja haluaa pistää ihmiset kärsimään. Siis muut.

      Ihmisiin voi suhtautua myös positiivisemmin.

      Voitaisiin myöntää, että ihmisten on elettävä. Ja että elääkseen ihmisten on asuttava, syötävä, vaatetettava ja niin edelleen. Ja että niin kauan kuin rahataloudessa eletään, ihmisillä on oltava rahaa.

      Tosiasiassa kaikille olisi riittävästi, jos jaettaisiin oikeudenmukaisemmin.

      http://voima.fi/artikkeli/2018/ilmainen-raha-muuttaisi-maailmaa/

    • Luukas Pyykorpi

      Hmm, lieneekö muita valtioita joissa varakkaat ovat kateellisia köyhien saamista almuista ?! Ei tämä ole enää sama Suomi johon muinoin synnyin – pirut ovat vallanneet johtopaikat ja kaikki mediat

      • Raija

        Ottaa ne rikkaatkin niitä almuja vastaan mutta sanovat että heillä on oikeus vaikkeivat niitä tarvitsekkaan, niinkuin esim lapsilisät, sellaista tilannetta ei tule rikkaalle että joku sanoisi että muuta tuloa vähennetään sen lapsilisän verran, toimeentulotukea saaville lapsiperheille kyllä voidaan tehdä ja tehdäänkin. Eikä yksikään rikas jätä sitä hakematta vaikkei se mikään automaattinen pakko olekkaan. Eikä niitä edes yhtään hävetä se almun vastaantotto. Jos joku köyhä sanoinsi noin niin jo joka lehdessä sitä suurena uutisena kerrottaisiin ja televisioohjelmia siitä tehtäisiin.

    • Hartsa

      Kyllä torkkupeitto-minikopteri on asiantuntija siinä, kuinka veronmaksajan kustannuksella loisitaan. Korvaus on tosin jotain ihan muuta kuin 560e/kk…
      Juice aikoinaan lauloi ”jos et pysty ihmisen töihin, mene eduskuntaan tai ministeriöihin” ja sitä ohjetta on jussipoju uskollisesti noudattanut.

    • työtöntyötön

      Niin tai näin aina väärinpäin. Ei tuosta nyt kauan ole kun Sipilä sanoi että jokaiselle työttömällä tulisi löytyä se 18h töitä kolmen kuukauden jaksossa ja sekin on parempi kuin ei mitään. Samaan aikaan uutisoidaan miten vastentahtoinen osa-aikatyö on lisääntynyt. Tietenkin Vartiaisen mielestä vapaaehtoisesti osa-aikatyötä tekevä on pummi ja ties mitä mutta mitään ei puhu siitä miten saataisiin niille osa-aikatyöläisille kokoaikatyötä jotka sitä haluavat. Lisäksi monissa Euroopan maissa joiden työllisyysastetta meilläkin havitellaan on paljon enemmän osa-aikatyöllisiä. Helsingin Sanomien alkuperäistä uutista perustulokokeiluun osallistuvista en ole lukenut enkä aio siitä maksaa. Odottelen josko sen joku nettiin kopioi.

      Jokainen vähänkään perustuloon perehtynyt ei oleta että kaikki Torkku Vartiaisesta lähtien saisivat perustulon
      oman palkkansa päälle ja jota ei verotettaisi pois tarpeeksi palkkatuloja tienatessa.

      ”Veikkaan että monet perustuloa saavat olisivat aidossa kokeessa kritisoineet sitä, että ensin annetaan perustulo mutta sitten kun työllistyy niin se verotetaan pois, Maanselkä sanoo.”

      Tämähän on juuri perustulon idea ja en usko että olisivat kritisoineet vaikka Maanselkä niin väittääkin. Miten voi olla noin älytöntä sakkia. Olen melkein sanaton.

      • Verokarhu nälissään

        Ai että perustulo verotetaan pois, jos työllistyy. Heh heh.

        Mistähän rahat sitten nykyään tulee erilaisten tukien maksamiseen sadoille tuhansille työttömille ja muille suomalaisille?

        Lisätään siihen vielä lasku pilipalikursseista ja alueellisista pompittelukokeiluista. Onko meillä rahasampo, joka tätä rahaa takoo?

        Vai olisikohan sittenkin niin, että suomalainen palkansaaja on laskusta vastuussa…

  20. Caritas.

    Olen itse yli viisikymppinen markkinointiviestinnän ammattilainen ilman mitään muodollista koulutusta. En haaveile enää uudesta työpaikasta nykyisen jälkeen, koska ymmärrän, ettei työnantajalla on mitään motiivia palkata minua. Riski on yksinkertaisesti liian kova ja koulutetun, hieman jo työkokemusta omaavan sekä kaikkeen taipuvan kolmekymppisen naisen saa puolella siitä rahasta, mitä minulle joutuu maksamaan.

    En koe asiassa olevan mitään ongelmaa. Yritysten tarkoitus ei ole toimia sosiaalitoimistona, vaan tuottaa voittoa. Mikäli voiton tuottaminen paranee palkkaamalla nuoria ammattilaisia, niin yritys toimii oikein. Samalla tuo palkattu nuori ammattilainen saattaa mahdollistaa oman palkkani jatkumisen hieman pidempään.

    Ei ole olemassakaan mitään ikärasismia, vain riskianalyysia. Saattaahan olla, että jossakin on työpaikka, johon tarvitaan vähän kokeneempaakin kaartia.

    • Luukas Pyykorpi

      ”Ei ole olemassakaan mitään ikärasismia, vain riskianalyysia.”
      Niin, tuon riskianalyysin ja siihen vastaamisen saa tehdä vain ns. työnantaja – jos työtön työnhakija tekee saman, niin karenssihäkki heilahtaa !

    • stunned

      Yhteiskunnan tarkoituksena ei ole toimia yritysten promoottorina. Jos palkkaa ei haluta maksaa, niin sitten yhteiskunnan on elätettävä. Palkaton työ on piiloyritystukea. Markkinatalouden kannattajien pitäisi ymmärtää, että yrityksen on pärjättävä omillaan.

    • Rintsu

      Tekisi mieleni kirjoittaa tähän pari painavaa sanaa mutta en osaa.

  21. Kunnollisuustakuu

    Riskianalyysissäkin on riskinsä. Ainakin asiakkaalle ja kuluttajalle. Rahastuksen hurmoksessa sutta ja sekundaa suurimmaksi osaksi jo suolletaan. Mieluummin jätän ostamatta/hankkimatta, kun ei kerta järjen tuotetta, kunnon tekijää ja asiansa osaavaa ole saatavissa. Olisko jo järkeä tuotteistaa kunnollinen työn jälki?

  22. Räsänen

    Pääministeri vastaisi tässä muutama viikko sitten kyselytunnilla, että tämä hallituksen ansiota 115 000 työttömän rahapussi on paisunut 1000 eurolla joka kuukausi. Tarkoittaa sitä, että v ä h i n t ä ä n 1700 euron bruttoon joka ikinen näistä on päässyt käsiksi. Mutta kun missään ei tämä näy. Tulottomia, pelkkien tukien varassa eläviä on enemmän kuin koskaan. Perustoimeentulotuen saajia enemmän kuin koskaan. Työttömyyden perusturvalla olevia enemmän kuin koskaan. Asumistuen saajia enemmän kuin koskaan. Maksuhäiriömerkinnän saaneita enemmän kuin koskaan. Ylivelkaantuneita enemmän kuin koskaan. Kurinpitokarensseissa enemmän kuin koskaan. Ansiotuloistaan verovelvollisia vähemmän kuin koskaan. Ihmisiä leipäjonoissa enemmän kuin koskaan.

    Ja tämä vain yksi esimerkki puheiden paikkansa pitämättömyydestä. Minkä oire palturipuheet olivatkaan?

    • Luukas Pyykorpi

      ”Ja tämä vain yksi esimerkki puheiden paikkansa pitämättömyydestä. Minkä oire palturipuheet olivatkaan?” Työllisyysaste on hallituksen mukaan noussut – verotulot junnaavat vain paikallaan! Ihmetöitä tekevät siis työttömät, jotka ovat työllistyneet ( mihin ) kun verotase ei nouse ! Joku toimittaja voisi Orpolta kysyä syytä !

    • Työsuhde-etuna astma

      ”Pääministeri vastaisi tässä muutama viikko sitten kyselytunnilla, että tämä hallituksen ansiota 115 000 työttömän rahapussi on paisunut 1000 eurolla joka kuukausi.” 😂😂😂
      Kyllä tässä alkaa jo Topeliuskin pyöriä haudassaan, on nämä nykyministerit niin kovan luokan satusetiä! 😅
      Minne lie tuo oma tonnini eksynyt matkalla, ei nimittäin ole näkynyt täällä asti. 🤔

      • Räsänen

        Tarkka vastaus 25.10. kuului näin: 16.22 PääministeriJuhaSipilä(vastauspuheenvuoro)
        Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Kaikkonen totesi, työllisyys on kasvanut Suomessa noin 115 000 työllisellä siitä, kun aloitimme. Työllisyysaste, joka on tietenkin pelkkä numero, on noussut 4 prosenttiyksiköllä: kun aloitimme kesäkuussa 2015, se oli 67,7, nyt on 71,7. Ja 1 prosenttiyksikkö on noin 35 000 kotia, joissa elämä on muuttunut ja tulotaso noussut noin 1 000 euroa kuukaudessa, 1 prosenttiyksikkö. Eli eteenpäin on päästy.

  23. Pertti Ikonen

    Kaikki eivät ole ulospäin suuntautuneita eivätkä omaa tuttavaverkostoa koska useimmat työpaikat menevät viidakkorummulla ja yritysten henkilöstön välitykselle hakijoille tiedoksi. Yritykset palkkaavat mielummin työntekijöiden tuttuja ja sukulaisia. Näin on aina ollut.

  24. Taskinen

    Kohtaanto-ongelma on periaatteessa ratkaisematon ongelma. Sitä voidaan kuitenkin lievittää lähtemällä ajatuksesta, että ihmisen ei tarvitse saada koulutustaan vastaavaa työtä, jota koulutuksen hitausfunktiosta johtuen ei aina edes ole, vaan työtään vastaavaa koulutusta tai työnanatajan tarvitsemaa osaamista. Sitä eivät välttämättä saa aikaan koulutuksen varastointitehtävää toteuttavat työllisyyskurssit. Työelämän koulutuksen toteuttamisessa vastuu on opetusviranomaisilla ja työnantajilla. On kehitettävä monimuotoisia aikuiskoulutuksen malleja. Taustalla tulisi olla vankka ammatillinen peruskoulus, ei se, että opiskelijat harhailevat ilman ohjausta.

  25. Anneli

    Nyt Sipilä pohtii, onko tullut leikattua liikaa??!! Voi Jeesus sastana!!! Lähihoitajien koulutus?!Ei osata lääkkeitä jakaa, kun ei osata laskea.
    Mul oli kiinnostava puhelinhaastattelu,
    kun oli nuori rekrytoija: ”Vieläkö sinä opit ja mitenkähän nopeasti sinä opit??!! Että lievästi sanottuna toi suoraan esille oman ikärasisminsa noin avoimesti.

  26. Jarkko

    ” joiden tarve heidän on ihan itse osattava etukäteen arvata.”

    Niin ja tämä kaikki pitäisi osata päätellä ilman, että työttömällä on senkään vertaa tietoa eri alojen tilanteesta ja tulevaisuuden työllisyysnäkymistä kuin alalla toimivilla on. Alalla toimivat taas harvemmin jakavat vinkkejään muuta kuin sukulaisilleen tai lähimmille ystävilleen jos niillekään. Keskiverto työttömällä ei yleensä ole sellaisia piirejä missä näitä vinkkejä jaetaan.

  27. Risto Penttinen

    Oletteko panneet merkille, että viime aikoina oikeistopiireissä on huolestuttu myös siitä, ettei aleneva syntyvyys takaa riittävää työttömien reserviä ja kasvavaa kuluttajien laumaa. Ei kun työvoimaa ja vanhuksien eläkkeitten maksajaa… Luulisi että työikäisen väestön siirtyessä eläkkeelle, myös työttömien määrä laskisi ja tuotantokyvyn kasvu teknologian kehittyessä riittäisi kaikkien suomalaisten elättämiseen. Mutta ei. Markkinatalous kun jostain kumman syystä vaatii jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen kasvua, että tavallisen palkkatyöläisen elintaso pysyisi edes ennallaan. Jos tuotantokyky pysyy paikallaan, palkkatyöläisen elintaso laskee. Voi vain miettiä kuka sitten hyötyy erotuksesta?

  28. Kata
    • sakutimonen

      https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001908970.html

      Suosittelen myös googlettamaan hakusnoilla ”n-clean kokemuksia”.

      • Kata

        Jostakin syystä maahanmuuttajat kuitenkin jaksaa ”mahdotonta” työtahtia. Tiedä sitten mistä moinen johtuu… Enkä nyt vihjaa, että kanta suomalainen ei vain viitsi tehdä paska duunia kun melkein saman saa kotona olemalla.

        • sakutimonen

          En nyt vihjaa, että olet trollaamassa, mutta ehkäpä maahanmuuttajilla ei ole tarpeeksi tietoa suomalaisesta työelämästä ja omista oikeuksistaan työntekijänä.

        • työtöntyötön

          Tässä toinen linkki asian tiimoilta.
          http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/tasta-puhutaan/dokumenttiprojekti-siivouspaiva.html

          ”Luottamusnainen, Ulla Bange, tuntuu menettäneen jo toivonsa.
          ”Jos heittäydyt hankalaksi, lähtölaskentasi on alkanut. Se joka maksaa palkan kyllä määrää.”
          Nöyrillä ulkomaalaisilla korvataan oikeuksiaan peräävät suomalaistyöntekijät.”

          Ja voin arvata että ”hankalaksi heittäydyt” jos peräät oikeuksia. Helpommin ulkomaalaisten ja oikeuksistaa tietämättömien pompottelu onnistuu. Tällä hetkellä muuten molin sivuilla olevista N-Cleanin työpaikoista 90% on osa-aikaisia. Eli kyllä heidän työntekijänsä ovat oikeutettuja myös erilaisiin tukiin.

          Tässä vähän toisenlainen siivousfirma. Eikä ole ainut.
          https://www.pam.fi/uutiset/artikkeli/2017/11/this-is-kiffelistyle-jenni-parpalan-yrityksessa-siivooja-on-arvokas-ja-ansaitsee-paremman-palkan.html

          Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi.

  29. Risto Kohonen

    Ensin olin ”työkokeilussa” kuukauden verran hommassa, jonka oppi viikossa. ”Orjatöiden” jälkeen olen tehnyt samaa hommaa TESin minimipalkalla ”harjoittelijana”. Työkokeilu tarkoitti lähinnä sitä, että maksoin työstäni tulevalle työnantajalleni ( työmatka 25km, ei toimivaa julkista liikennettä – 9 euroa ei riitä kuluihin ) ensimmäisen kuukauden. Nytkin olen työllistetty palkkatuella, mikä tarkoittaa oikeutta ansiosidonnaiseen vasta kahdeksan kuukauden jälkeen.
    Lisää työkokeilua, niin Suomi ”nousee”

  30. Upa

    Olipa yllättävää, että ihan IMF tulee ihan Suomeen asti kertomaan miten asioita pitäisi parantaa ja ne keinot ovat yllättäin ihan samat kuin EK:n haluamat.
    Sovittakoon paikallisesti, mutta ei tiputeta palkkoja Miksi yritysten parempi tuotto pitäisi hankkia työntekijöiden huonommilla palkoilla Tuohon loppuu EK:n into paikallisesta sopimisesta. Kun sen paikallisen sopimisen tärkein idea on juuri palkkojen tiputtaminen.

    • AKK

      Näistä EK:n, SY:n ja IMF:n esityksistä puuttuu konkretia. Millaisia työehtoja paikallisella sopimisella oikeasti haetaan, avointa valtakirjaa, alempia palkkoja, vai mitä? Paljon porua, vähän villoja kun konkretiaa ei löydy.
      IMF:n ulostulot ovat räikeää vedätystä jolla autetaan elinkeinoelämää ja hallituksia ajamaan omaa agendaansa. Milloinka IMF alkaa todella huolestua veronkierrosta ja varallisuuden keskittymisestä. Sitä odotellessa!

  31. Jonis Lusis

    IMF:llä voi olla kaytössään tilastokioskin otteet. Niillä ei ole kovin paljon tekemistä todellisuuden kanssa.
    Vain soitto riittää ja Juhan tahto toteutuu..

  32. Jorma Reijonen

    ”Turha syyttää peiliä, jos naama on vino”, Gogol.

  33. Väinö Kalami

    Niin, kun nämä ”johtajat” eivät tietenkään vaivaudu kertomaan mitä se paikallinen sopiminen tarkoittaa. Pienempää palkkaa ja kiristystä. Tympeää tuo oikeiston tyhmän ylpeä oman edun tavoittelu. Ihmiskäsitys on niin kapea, että tuijottavat vain sopivia, tiettyjä numeroita ja prosentteja. Ja niillä korostetaan, että hallitus on saanut tämän kehityksen aikaan. Ja omilla toimillaan sekoittavat, pilaavat ja tuhoavat monen asian toiminnan Suomessa. Nytkö taksiliikenne toimii paremmin? Ja eivät sitten korjaa edes mitään. Hei Lindström siis valehteli, ”että totta kai aktiivimallia korjataan tarvittaessa.” Eikö muka ole nähtävissä, että sitä pitäisi korjata?

  34. Marko uusitalo

    Itse koen olevani jonkin sortin ammattilainen varasto alalla 10 vuoden kokemuksella. Varsinais-suomessa etsittiin varasto työntekijää niin kutsuttua ammattilaista jota ei tarvi alusta lähtien opettaa. Soittivat minulle asiasta kun olen heidän kirjoilla joskus ollut ja kehtaavat tarjota 11.50 euroa tunnille. Sanoin heille että ette te kyllä saa ammattilaista harjoittelijan palkalla niin vastaus oli että on se kumma kun ei työ kelpaa, jolloin vastasin takaisin työskentelevän 1.5 euroa paremmalla palkalla tällä hetkellä vaikka en edes tehnyt varasto alan töitä. Joten jos yritykset haluaa ihmisiä keitä ei tarvi alusta asti opettaa niin heidän täytyy oppia luopumaan rahasta, muuten on aivan turha puhua työvoima pulasta.

Kommentoi »

Comments are closed