Aiheesta vielä
Jos haluatte lukea joulujutun, niin lukekaa eilen kirjoittamani. Joudun nyt palaamaan toissapäiväiseen tekstiini, koska sen takia minua sanotaan jatkuvasti varsinkin Twitterissä valehtelijaksi ja tilastojen väärentäksi. Yksikään näin sanova ei ole todistanut minun olevan väärässä, mutta sehän ei nykyisin näytä olevan tapana. On tosin lyöty tiskiin mitä ihmeellisimpiä tilastoja, joissa kyllä kerrotaan työllisyydestä, mutta joilla ei ole mitään tekemistä Tilastokeskuksen työllisyystutkimuksen kanssa.
Sanoin siis, että jatkuviksi, kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna hallituksen ilmoittamat 120 000 uutta työpaikkaa kutistuvat puoleen. Nyt puhutaan tästä Tilastokeskuksen tutkimuksesta, ei mistään muusta. Laitetaan siitä vielä varmuuden vuoksi kuva.
Kun tästä tehdään kuva kaikista palkansaajista työsuhteen tyypin mukaan, niin näyttää hyvältä. Jatkuvassa kokoaikatyössä on 72 prosenttia palkansaajista.
Mutta kun tehdään samanlainen kuva juuri niistä tällä hallituskaudella syntyneistä uusista työpaikoista, joita on siis kaikkiaan 120 000, niin piirakka muuttuu. Uusista työsuhteista jatkuvaa kokoaikatyötä on vain 46 prosenttia. Loput ovat jatkuvaa osa-aikatyötä, määräaikaista kokoaikatyötä tai määräaikaista osa-aikatyötä.
Kuten sanoin, niin uusista työsuhteista vain puolet on jatkuvaa kokoaikatyötä. Hallituksen luvuissa on siis puolet sellaista ilmaa, josta häveliäästi jätetään puhumatta ja jonka ääntä ei kukaan ole kuulevinaan.
On tietysti ihan hyvä, että edes jonkinlaista työtä on tarjolla. Sovitaan nyt kuitenkin niin, että ensinnäkin varmistetaan mistä ja mitä minä puhun. Toiseksi ei ruveta puhumaan muista asioista. Kolmanneksi todistetaan omat vastaväitteet oikeiksi, eikä tulla sanomaan valehtelijaksi päin naamaa perustelematta tai täysin eri tilastojen perusteella.
Anteeksi, että jouduin keskeyttämään joulurauhan sekä teiltä että itseltäni. Joskus on pakko pitää puoliaan jopa jouluna.
***
(Kiitos Pekka Pasaselle noiden piirakkakaavioiden tekemisestä. Niitä siis ei löydy valmiina muualta, mutta jos ette usko, niin tehkää itse omanne tuon Tilastokeskuksen taulukon pohjalta.)
Rautalankahommia. Mua kiinnostaisi ainakin vielä se, mihin ryhmään sijoitetaan mm. nollatuntisopimukset ja ne työsuhteet joissa tehdään tunti viikossa.
Minut luokiteltiin työkkärissä työssäkäyväksi v. 2017 koska tein vähintään neljä tuntia viikossa töitä. Vaikka käytännössä lähes koko toimeentulo on työttömyysturva, tuen saaja voi siis olla työssäkäyvä.
En tiedä, onko aktiivimalli muuttanut tilastoinnin perusteita.
Sulla siis on soviteltu työttömyysturva?
Minustakin tuli loppuvuodesta 2017 (muistaakseni marraskuussa) “avoimille työmarkkinoille työllistynyt” vaikka tilanteeni pysyi aivan samana eli 3 vakituista osa-aikaista työtä + 1-2 määräaikaista osa-aikaista. Huomasin itse sattumalta muutoksen ja kysyin siitä TE-toimiston nettineuvonnasta.
Vastauksena kerrottiin, että silloin kaikki ne, joiden työsopimuksessa ei erikseen lue, että työaika on alle 4t/viikko, luokitellaan ikään kuin töitä olisi säännöllisesti vähintään se 4t/viikko ja heidät luetaan siksi “avoimille työmarkkinoille työllistyneiksi”.
Tarkistin vielä, onko todellisilla työtunneilla mitään väliä, ja niillä ei ollut. Vain työsopimukseen kirjatuilla. Näin siis kaikki 0-sopimuslaisetkin on saatu tilastoissa työllistettyä avoimille työmarkkinoille.
Tämä on asia, jota saisi penkoa enemmänkin. Itse yritin kysellä tilastonikkareilta, vaan en saanut vastausta. Hyvin harvoin olen nähnyt työsopimusta, jossa kerrotaan työtuntien yläraja, paitsi jos todellakin on tietty, säännöllinen työaika. Itselläni 3 työssä on kuukausittainen maksimityöaika. Alle 4 tunnin työviikkoja (kaikista töistä yhteensä) tulee paljon kesällä ja joulun aikaan, mutta myös pitkin vuotta eli todellisuudessa en tee (edes) tilastossa “työllisen” ehdoksi asetettua 4 tuntia viikossa.
Näin toimii propaganda.
Ai niin, ja Sipilälle terveiset: vuodesta 2015, jolloin olin pääosin työtön ja tein vain pieniä keikkahommia, tuloni eivät ole nousseet 100o e/kk vaan pysyneet samana tai laskeneet nyt kun olen enemmän töissä kuin työtön. Sain 2015 kohtalaista (n. 1600 e/kk) ansiosidonnaista ja nyt teen pienipalkkaisia töitä ja saan surkeaa soviteltua. (Soviteltu ansiosidonnaiseni olisi ns. 100% säännön perusteella pienempi kuin peruspäiväraha, joten se maksetaan peruspäivärahan mukaan, ansiosidonnainen kun ei sentään saa olla peruspäivärahaa pienempi. 100% säännön mukaan nykyansioni = palkat, lomarahat, korvaus eivät saa olla isommat kuin ansiosidonnaisen perusteena oleva palkka, josta vähennetty muistaakseni 8% sotuja ja jossa ei ole lomarahoja. Käytännössä siis ehkä 83% sääntö.)
Eiköhän nollatunti ja 1-tunti / vko ole osa-aikaista, mutta se, onko kyse määräaikaista vai ei on vähän niin ja näin. Joka tapauksessa yksilölle se merkitsee kituuttamista, markkinataloudelle heikkoa ostovoimaa ja yhteiskunnalle ainakin sitä, että verotulot jäävät pieniksi. Todennäköisesti tilasto tarkoittaa myös sitä, että työttömyyden / vajaatyöllisyyden (kai poliitikot tuommoistakin sanaa käyttävät) hoitoon liittyvät kustannukset eivät (ainakaan merkittävästi) vähene. Seuraus on, että kaikki kitkuttelevat – paitsi tietysti ne ns. vihreällä oksalla olevat, jotka heidän mielipiteitään vahvistavan propagandan mukaisesti moittivat julkista taloutta, sen paisumista ja tehottomuutta, veroja ja “laiskoja työttömiä”.
Kansantaloudessa ei ole kyse yksilöistä vaan rakenteista ja niihin poliitikot voivat vähän vaikuttaa. Tilastot antavat osviittaa rakenteista, mutta päättäjän on rehellisesti kyettävä ja haluttava näkemään niiden sisälle – syvällisemmin niihin rakenteellisiin syihin ja seurauksiin, joihin päätöksillä vaikutetaan. Juuri tähän Timonen on pyrkinyt – ja sanansaattaja on tietysti emotionaalisesti virittyneiden lukijoiden edessä heikoilla. “Kokemusasiantuntijat” mielipiteineen moittivat ideologiseksi ja järki, argumentointi ja hyvät tavat putoavat kelkasta. Yksittäisen tilastoluvun, kuten työllisyysasteen, tuijottaminen kuitenkin yleensä johtaa (itse)petokseen.
Tänä vuonna alkuvuodesta tein 2 päivänä kuukaudessa töitä ja minut luokiteltiin työlliseksi. Tämä oli estää työllistymiseni kokoaikaiseksi palkkatuella. Onneksi työnantajani oli riittävän sinnikäs. Tosin lopulta häneltäkin huijattiin 2 kuukauden palkkatuki.
On hyvä ampua piru oksalta heti, ettei jää kummittelemaan, joulunakin. Tiedän sen palavan tunteen, kun on tarve saada faktoja pöytään sanojen tueksi. Kiitos sinulle jaksamisestasi!
Kiva, että on teitä jaksajia! Peukkuja oikeesti.