Yllätysten aktiivimalli

Työttömien tukileikkuriksi tarkoitettu ja sellaisena liiankin hyvin toimiva aktiivimalli on ollut voimassa vuoden, ja viimeinkin media alkaa löytää siitä vikoja. Yle kertoo, että aktiivimalli kurittaa ankarimmin niitä velvoitteidensa laiminlyöjiä, joiden ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on suurin. Pienituloisista töistä työttömiksi jääneet pääsevät pienemmällä euromääräisellä leikkauksella.

Ylen uutistoimitukselta kesti siis vuoden ymmärtää prosenttilaskua. Sama prosentti isommasta summasta tekee tosiaan euroina enemmän kuin pienemmästä. Sen jälkeen uutisessa listataan eri ammatteja sekä kerrataan aktiivisuusehdon täyttämisen vaatimukset. Ensimmäiseksi kerrotaan, että pitää olla työssä 18 tuntia.

Ensin ajattelin, että joku toimitusharjoittelija on tehnyt välipäivien uutisen glögipäissään. Sitten tajusin, että toimittajien tietämys yhä vieläkin on oikeasti tällä tasolla.

Jo puhe velvoitteiden laiminlyömisestä pistää ikävästi silmään. Velvoite on sellainen velvollisuus, jonka täyttäminen on mahdollista, mutta se jätetään tahallaan täyttämättä. Aktiivimallin tiedettiin asettavan sellaisia velvoitteita, joita osa työttömistä ei pysty täyttämään. Tämän totesi jo perustuslakivaliokunta lausunnossaan. Sen mukaan aktiivimalli asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ammattialoittain ja alueittain. Silti hallitus runnoi aktiivimallin läpi.

Toimittaja ei ole ottanut selvää edes siitä, että 18 tunnin työnteko tarkastelujakson aikana ei yksin riitä, vaan palkan on oltava tietyn suuruinen. Se sanotaan laissa niin monimutkaisesti, että ei sitä helppo olekaan tajuta:

Henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon.

Työssäoloehtoa laskettaessa palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa (1 189 : 21,5) ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa (55,30 : 8). Tämä sulkee pois monia sellaisia töitä, joissa maksetaan vaikkapa pelkkää provisiopalkkaa tai muuten vain liian vähän. Silti yhä vieläkin löytyy ihmisiä, jotka luulevat aktiivimallin tarkoittavan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla, tai jopa kuvittelevat pelkän aktiivisen työnhaun riittävän.

Ei se mikään ihme ole, koska toimittajatkaan eivät ole vuoden aikana viitsineet ottaa selvää edes prosenttilaskun alkeista. Tämä laiskuus johtuu varmaankin siitä, että koko ajan on puhuttu vain aktiivileikkurin vaikutuksista peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, mutta unohdettu sen koskevan myös ansiosidonnaista.

Hallitus lupasi vuosi sitten tehdä aktiivimalliin korjauksia sitä mukaa, kun vikoja ilmenee. Ensi huhtikuun alussa aktiivimallia muutetaan siten, että myös muiden kuin työvoimaviranomaisten järjestämä työvoimapoliittinen koulutus voidaan ottaa huomioon.

Jatkossa muun muassa kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen tai julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä toiminta voisi kerryttää aktiivisuutta. Myös ammattiliiton tai ammattijärjestön tai näiden yksin tai yhdessä perustama säätiö tai muu yhdistys voisi järjestää toimintaa joka olisi aktiivisuutta kerryttävää. Lisäksi työnantajan järjestämä muutosturvakoulutus kerryttäisi osallistujalle aktiivisuutta, sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa kerrotaan.

Aktiivimallin sisältö ei siis muutu, vaan mukaan tulee vain lisää toimijoita. Toiminnan tulee olla työllistymistä tukevaa ja edistävää, eikä aktiivisuusehto täyty vapaaehtoistyöllä, työpaikkojen hakemisella, työhaastatteluilla tai osallistumisella rekrytointitapahtumiin. Ilmeisesti niissä on sellainen riski, että työtön voi oikeasti työllistyä.

Aktiivimalli on osoittautunut juuri niin kelvottomaksi kuin sen epäiltiin osoittautuvan. Saa nähdä milloin media ja päättäjämme ihan oikeasti ymmärtävät tämän. Ehkä eivät milloinkaan, sillä onhan sen kumoamaista vaativa kansalaisaloitekin haudattu elävältä eduskuntaan.