Humpuukin markkinat

Ylen MOT todisti sen, minkä työttömät ovat tienneet jo kauan: työvoimapoliittiset kurssit ovat yhtä tyhjän kanssa, ja niiden ainoa tarkoitus on tuottaa rahaa koulutusta järjestäville yrityksille. Työllistymistä ne eivät edistä, ja koulutus on turhaa itsestäänselvyyksien toistoa. Eivät työttömät niitä turhan takia ole käsipäiväkursseiksi sanoneet. Jos ette nähneet ohjelmaa tai jos haluatte palauttaa sen mieleen, niin lukekaa täältä käsikirjoitus.

Kurssit tuottavat mukavasti voittoa yrityksille, joiden ainoa tarkoitus onkin tuottaa voittoa. Maksajana on työvoimahallinto veronmaksajien rahoilla. Valvontaa ei käytännössä ole, myöntää myös ministeri Jari Lindström, joka kuitenkin luottaa markkinavoimien ketteryyteen. Tämän hallituksen aikana markkinavoimat ovatkin tarttuneet ketterästi lisääntyneisiin tilaisuuksiin, kun aktiivimalli lisäsi kurssien kysyntää.

Juhana Vartiainen osoitti taas kerran, että hän ei tunne aktiivimallin sisältöä. Hän suositteli pesemään naapurin ikkunoita tai hakkaamaan halkoja mieluummin kuin osallistumaan hyödyttömille kursseille. Naapurin pitää kuitenkin maksaa työstä vähintään 55,30 euroa päivässä ja 6,91 euroa tunnissa, ja työtä on tehtävä 18 tuntia tarkastelujakson aikana. Muuten akviivimallin ehdot eivät täyty. Mistä löytyy se naapuri, joka maksaa palkan ja sivukulut näistä töistä? Ja jos työtön käyttää laskutuspalvelua, niin hänet todennäköisesti tulkitaan yrittäjäksi, ja se tietää tukien menettämistä.

Työvoimahallinnon tehtäviä on siirretty jatkuvasti yhä enemmän yritysten hoidettavaksi, ja kasvupalvelulailla on tarkoitus antaa mahdollisuus siirtää ne kokokaan yrityksille. Sen jälkeen sama yritys voi järjestää työvoimapoliittista koulutusta ja määrätä työttömän osallistumaan siihen tukien menettämisen uhalla. Samalla yrityksellä voi olla myös muuta toimintaa, jonne työtön ohjataan suorittamaan kursseihin yleisesti kuuluvaa työssäolojaksoa. Sen jälkeen hänet voidaankin ohjata samaan paikkaan palkattomaan työharjoitteluun.

Kurssit ovat siis pilipalitouhua, joiden työllistämisvaikutus on lähellä nollaa. Niin on myös työharjoittelu, kertoo tuore valtioneuvoston raportti. Työtä tehdään palkatta siinä toivossa, että se jossain vaiheessa muuttuisi palkkatyöksi. Toive on ihan järjellä ajatellen turha, sillä kukapa nyt palkkaa maksaisi, kun palkattomia tekijöitä on saatavissa koko ajan. Raportin mukaan ainoa toimiva tukimuoto on yrityksille annettava palkkatuki. Sen aikana yritys voi oikeasti löytää tekevälle pysyvää palkkatyötä.

Kuten vuosien varrella olen nähnyt ja kertonut, niin varsinkin kuntien työpajoissa työttömillä saatetaan teettää ihan mitä tahansa. En kuitenkaan ennen ole törmännyt niin järjettömään touhuun kuin maasäteilyn estolaitteiden kokoaminen on.

Työttömyyden markkinat ovat humpuukin markkinat. Työttömistä pyrkii hyötymään vähän jokainen, mutta kukaan ei oikeasti ajattele työttömien etua. Kaikkein vähiten sitä näyttää ajattelevan hallitus, joka haluaa antaa itsestään kuvan tehokkaana työttömyyden hoitajana. Tosiasiassa se ammentaa veronmaksajien rahaa erilaisille firmoille.

Jonnekin tämän hulluden hämäriin on kadonnut ajatus maksaa työstä palkkaa.

 

Kommentit (97)
  1. ”Toive on ihan järjellä ajatellen turha, sillä kukapa nyt palkkaa maksaisi, kun palkattomia tekijöitä on saatavissa koko ajan.”

    Tähän se Kokoomus pyrkii. Sitten kun et halua ilmaistyövoimaksi lähteä, olet laiska *aska.

  2. Ohjelmassa sanottiin toimarin ja kansanedustajan suulla suoraan, että kursseilla on kaksi tarkoitusta:

    1. Tuottaa voittoa kurssittajalle
    2. Tökkiä työtöntä, jotta tämä lopettaisi työttömyysturvan nostamisen

    1. Sampo Makkonen
      22.1.2019, 11:33

      Vvm kertoo Suomen huoltosuhde romahtaa. Talous sakkaa ja pakkanen kiristyy, ei tarvita kokoomusta että kertomaan kurjuutta tarjolla.

      1. Veronmaksuhalu on loppunut ennen sitä. Mitä muuta voi odottaa, kun valtio pidetään tarkoituksella laihana ja velkaisena, kun samaan aikaan voitot ovat ennätystasolla. Korporaatiot ovat korvanneet valtion. Orpo on huolissaan ”kaikkea valvovasta demarista”, mutta haluaa korvata valtion tehtävät yritysten omistajien mielivallalla. Minä nyt vaan mieluummin otan valtion ja demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen valvomaan asioita.

        1. Sampo Makkonen
          22.1.2019, 13:51

          Sulla on jäänyt jotain oleellista huomaamatta. Valtio ei todellakaan ole pidetty laihana, maailman sosialistisin ja himoverotetuin maa. Sekään ei ole riittänyt, on eletty velaksi viimeiset kymmenen vuotta.
          Nyt kuitenkin on selvästi tulossa loppu velkavetoiselle sossupossuilulle ja se ei tiedä hyvää demokratialle ja oikeusvaltiolle. Sitä ei sulta tulla kysymään, minkä hallitusmuodon sinä tulet saamaan.

          1. Pidetään tahallaan velkaisena koska on ollut varaa antaa suurituloisille verohelpotuksia eikä ole kyetty leikkaamaan yritystukia. Pienituloiset leikkaaminen eriarvoistaa kansan, eikä se tuo kestävää ratkaisua velkaantumiseen. Mieluummin demokraattinen Suomi kuin oligarkkien hallitsema Kokoomuslandia.

          2. Kyösti Hyttinen
            22.1.2019, 20:42

            KESKUSPANKKIRAHOITUS
            Valtion keskuspankkirahoituksella tarkoitetaan sitä, että valtio voi halutessaan lainata rahaa suoraan omasta keskuspankistaan. Rahan luonnista koituvat hyödyt menisivät edelleen suurimmaksi osaksi pankeille, mutta myös valtio saisi osansa. Esimerkiksi euroalueella valtioiden keskuspankkirahoitus on kielletty.

            Lisäksi valtionvelan korot palautuisivat takaisin valtiolle. Valtion ei tarvitsisi samassa määrin velkaantua ja maksaa korkoa yksityisille sijoittajille. Esimerkiksi jos valtio olisi velkaantunut ainoastaan itselleen vuosina 1990-2014, olisi valtiolla velkaa 78 % vähemmän (95 mrd euron sijasta ainoastaan 21 mrd euroa).

            95mrd euroa valtionvelka v 2014
            (47% BKT:stä)
            -74mrd euroa korkokulut v. 1990-2014
            =21 mrd euroa nykyinen velka (10% BKT:stä), jos valtio olisi lainannut omasta keskuspankista markkinoisen sijaan (lähteet Valtionkonttori jaTilastokeskus)

            http://talousdemokratia.fi/keskuspankkirahoitus/

            1. Miksi mentiin euroon, kun ei esimerkiksi Ruotsikaan mennyt?

          3. Jarmo Mäkinen
            23.1.2019, 12:50

            Mitähän tämäkin oikein tarkoittaa? Ei taida ymmärtää kirjoittajakaan.

Kommentointi suljettu.