Susi ennen syntymäänsä
-Hallitus ei ole kyennyt perustelemaan, millä eväillä sote-uudistus hillitsee kustannuksia luvatut kolme miljardia euroa.
-Arviointineuvosto ei ole löytänyt lakiesityksistä täsmennystä siitä, millä mekanismeilla tämä säästötavoite saavutetaan.
-Säästötavoitteesta kiinnipitäminen voi johtaa palveluiden laadusta tinkimiseen, mikäli tuottavuus ei kasva odotetulla tavalla. Koska kustannussäästöt ovat hyvin epävarmoja, niiden käyttäminen uudistuksen tärkeänä perusteena on kyseenalaista.
Näin tylysti arvosteli Talouspolitiikan arviointineuvosto hallituksen esityksiä sote-lainsäädännöksi. Luvattuja kustannussäästöjä ei synny, mutta palvelujen laatu kärsii.
Näin siis talousviisaat. Jo sitä ennen perustuslakiasiantuntijat sanoivat sote-lainsäädäntöä varmaksi tavaksi ajaa laiva karille. Palveluja eniten tarvitsevien asema heikkenee eli yhdenvertaisuuus vaarantuu, tietosuojan ongelmia ei ole ratkaistu ja KHO:n edellyttämä EU-notifikaatio puuttuu edelleen. Tämän puutteen takia sote todennäköisesti tulevaisuudessa törmää EU-lainsäädäntöön ja pakottaa julkisen sektorin yhtiöittämään toimintansa vastoin Suomen perustuslakia.
Lisäksi asiakassuunnitelma on vesittynyt ketään sitomattomaksi ja mitään oikeuksia antamattomaksi turhaksi paperiksi, ja puutteellinen integraatio pilkkoo hoitoketjut. Asiakasmaksulaki uhkaa nostaa eniten palveluja tarvitsevien pienituloisten maksuja eniten, ja valinnanvapaus yhdessä kapitaatiokorvauksen kanssa mahdollistaa kermankuorinnan yksityisille yrityksille.
Kaikista näistä asioista on varoiteltu koko uudistuksen valmistelun ajan, mutta hallitus ei ole piitannut varoituksista. Syynä on lehmänkauppa, jossa luvattiin kokoomukselle valinnanvapaus ja keskustalle maakuntahallinto. Tästä kaupasta arviointineuvosto sanoo kohteliaasti näin:
-Maakuntauudistuksen ja laajamittaisen valinnanvapauden yhtäaikainen toimeenpano on saanut alkunsa poliittisesta sopimuksesta, eikä sitä voida perustella yksinomaan terveydenhuoltosektorin kehittämisen edun näkökulmasta.
Sieltähän se ikävä totuus tuli, mutta hallitus jatkaa jääräpäisesti omalla linjallaan kuuntelematta ketään. Sote-laiva on päätetty ajaa karille, koska niin on hallituspuolueiden kesken sovittu. Siinä ei kaiken maailman dosenttien puheet paina mitään, vaan heidät leimataan tuttuun tapaan epäilyttäviksi. Arvioitineuvostoa ei vielä ole lytätty, mutta aika hyvin sen varoitukset on sivuutettu ja korostettu neuvoston valtiontalouden hoidosta antamia kehuja. Neuvosto tosin sanoi, että ei kaikki ole hallituksen ansiota, mutta hallituksen oman tiedotteen mukaan suunnilleen on.
Perustuslakiasiantuntijoita lyttäämään on kaivettu naftaliinista jopa Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä, joka epäilee asiantuntijoiden painostavan perustuslakivaliokuntaa.
Taas kuulostaa tutulta. Kaiken maailman dosentit yrittävät puhua järkeä koviin kalloihin, mutta turhaan. Tehdään nyt tämmöinen laki ja katsotaan, mitä tapahtuu. Näinhän hallitus on koko ajan tehnyt. Kun on päätetty synnyttää susi, niin sehän synnytetään. Kyllä kansa maksaa.
Ja taas puhutaan vain terveydenhuollosta. Missä sosiaalihuolto? Se on Sote ei Te, vai onko?
Sosiaalihuolto on enimmäkseen viranomaistoimintaa, jota ei perustuslain mukaan voi yksityistää. Siksi se katosi sotesta jo alkuvaiheessa jonnekin.
Kissankakan aromi on nykyään soten maku.
Eihän tälle hallitukselle todellakaan ole löytynyt vielä sellaista auktoriteettia, jota se ei olisi voinut “dissata”. On ollut aivan sama, kuka on sanonut ja mitä. Jos viesti ei ole miellyttänyt. Erityisesti hankkeiden valmistelutyö on ollut alusta pitäen luokatonta, kun on luotettu vain omiin näkemyksiin, muista piittaamatta. Järjen äänen symboliksi kelvannee vaikka kuulu “Karjalan mänty”. Saapa nähdä, riittääkö siihen päätään lyöjiä vielä jatkossakin?