Raha ratkaisee

Kun raha puhuu, niin muut vaikenevat. Tämä on käynyt selväksi Esperi Caren tapauksessa, kun hoitajien alimitoitus on ollut vuosikausia ainakin Valviran tiedossa ja selviteltävänä.  Yhtiö on hakenut säästöjä kikkailemalla hoivakotien johtajien työajalla, ja sen taustalla oli uuden pääomasijoittajan tyytymättömyys taloudelliseen tulokseen.

Tästä puhuminen ei ole miellyttänyt yhtiön johtoa, kuten käy ilmi toimittaja Salla Vuorikosken jo huhtikuussa 2017 kirjoittamasta blogijutusta. Yhtiö pyysi poliisia tutkimaan, olivatko toimittajalle puhuneet työntekijät syyllistyneet salassapitorikokseen tai yrityssalaisuuden rikkomiseen.

Esperi Caren toiminta on ollut tuottoisaa, ja erityisen tuottoisaa se on ollut yhtiön toimitusjohtajalle. Ei siinä mitään, sillä yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa, ja siinä kaikki. Yrityksillä ei ole mitään yhteiskuntavastuuta, vaikka ne mielellään siitä puhuvat. Omavalvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös lakisääteistä viranomaisvalvontaa. Näin norminpurkutalkoiden aikana tällaisesta puhuminen särähtää ikävästi monen korvaan, mutta eiköhän asia liene tullut kaikille jo aika selväksi.

Miksi kunnat sitten ovat ulkoistaneet hoiva-alan toimintaa? Siihen on monta syytä kuntapäättäjien ymmärtämättömyydestä alkaen. Perusvirhe on kuvitella, että yksityinen, voiton tuottamiseen tarkoitettu yritys pystyisi tuottamaan palvelut paremmin ja halvemmmalla  kuin voittoa tuottamaton kunta.

Toinen syy on kilpailuttamisen vaikeus. Suuret yritykset ovat erikoistuneet ulkoistamissopimuksiin, mutta kuntien virkamiehet ja päättäjät eivät ole. Kun meidän kunnassamme jouduttiin 2010-luvun alussa olosuhteiden pakosta ulkoistamaan terveyskeskuslääkäreiden vastaanotto, niin viattoman näköinen sopimus poiki jatkuvasti yllätyksiä. Hinnat nousivat pelkän yksipuolisen ilmoituksen perusteella, sillä sellainen mahdollisuus oli kätketty sopimustekstiin.

Kunnat oppivat virheistään, ja nykyisin sopimuksia osataan lukea paremmin. Ulkoistamisen suurin syy on joka tapauksessa raha ja sen puute. Kuntien on haettava jatkuvasti säästöjä, ja yksityistäminen saattaa oikeasti tulla halvemmaksi kuin oma palvelutuotanto. Siinä tapauksessa pitää muistaa, että jostain yritys voittonsa ottaa, ja henkilövaltaisilla aloilla voitto otetaan henkilöstösäästöillä.

Miksi kunnilla ei ole rahaa? Pääministeri Juha Sipilä sanoi eilen pääministerin haastattelutunnilla, että valtionosuuksia ei ole leikattu, vaan kuntien taloustilanne on jopa parantunut tällä hallituskaudella. Jos on parantunut, niin ei ainakaan hallituksen ansiosta.

Kiky-sopimus ei tuonut kunnille säästöjä, vaan aiheutti tulonmenetyksiä. Valtio leikkasi valtionsouuksia kikyn tuomien laskennallisten säästöjen mukaisesti, vaikka tosiasiassa kiky ei tuonut kunnille konkreettista säästöä yhtään. Päinvastoin se alensi kuntien verotuloja, kun leikatuista lomarahoista ei saatu verotuloja.

Rahahan tätä maailmaa pyörittää, mutta minä olen niin vanhanaikainen, että kyselen eettisten ja moraalisten arvojen perään. Niin tekevät vielä monet muutkin, mutta ilmeisen turhaan.

 

 

Kommentit (62)
  1. Samaa mieltä, minä myös kyselen eettisten arvojen ja moraalin perään. Kyselen myös ihmisarvoisen elämän ja ihmisoikeuksien perään. Ei ketään saa kohdella miten sattuu, vaikka raha ratkaisisikin. Viranomaisvalvonnan tehtävä on tutkia aktiivisesti tätä. Kysymys ei ole vain vanhuksista, myös sijoitetuista lapsista ja muista vaikeuksissa olevista. Tämä on julma maailma, jota markkinavoimat, raha, harvainvalta ja ahneus johtavat. Eikö ihminen koskaan opi?

    1. Tavan tallukalle ei tosiaan mene jakeluun, miksi ja miten nuo mainitsemasi etiikka, moraali ja ihmisoikeudet näyttää olevan niin tavattoman vaikeaa omaksua osaksi kokonaisuutta. Ei pitäisi tulla yllätyksenä eikä inhotuksena varsinkaan poliitikolle, että yhteiskuntaan kuuluu myös ne, jotka eivät ehkä voi tuottaa niin paljon tai ollenkaan, mutta joista kuuluu pitää huolta. Osa on tuottanut joskus, osa tuottaa tulevaisuudessa. Osa tuottaisi jos voisi. Jokainen näistä osista, lapsista, vanhuksista, työttömistä, osa- ja työkyvyttömistä tuottaa tahollaan jotain aineetonta, pyyteetöntä hyvää. Ihminen on arvokas, tuottelias ja tärkeä vaikkei näkyisikään osana tulovirtaa.

      Eikä tässä ole vaihtoehtoja. Joko tuon hyväksyy ja tekee pontevasti työtä se koko ajan takaraivossa, pyrkien tasapainoon joka hyödyttää mahdollisimman hyvin kaikkia, luoda edellytyksiä siihen kykeneville ihmisille oikeasti osallistua, panostaa itsekin kykenemättömistå huolehtimiseen, keinoilla joihin olennaisena osana kuuluu säädyllinen palkka.

      Jos ei hyväksy tai ei halua hyväksyä, on sama jättää puuhastelu kepitys- ja kivipullalakien ja pienimuotoisen kurjistamisen ääressä ja myöntää rehdisti, että omaan yhteiskuntaan ei selvää rahaa tuottamattomat riippakivet kuulu, monttuun kaikki ja utopia hyvinvointipalveluista perään. Hyvinvoinniksi luulisi ”kunnon ihmisille” riittävän pankkitilin saldon tarkastelu tarpeen mukaan 1-3 kertaa päivässä.

      1. Jarmo Kulmala
        28.1.2019, 10:52

        Erittäin viisaita ajatuksia sinulla.Itse pidän niitä jopa itsetstäänselvyyksinä.Laittaa vaan miettimään miksi se ei tässä meidän todellisuudessa toteudu.No,Sakuhan sen sanoi”raha ratkaisee”.

  2. Mahtaisiko sitä rahaa riittää paremmin, jos veroilla kikkailevat rikkaat saataisiin ruotuun, pääministeri etunenässä?

    https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/verosuunnittelijat-asialla-suomalaista-rahaa-vakuutuskuorissa-10-miljardia-ja-verottaja-nuolee-nappejaan/

    https://seura.fi/asiat/tutkimus-veronkierto-tapissa-superrikkaat-jattavat-kolmasosan-veroistaan-maksamatta/

    Ja ketkähän lopulta tätä maata verorahoillaan pitävätkäänä pystyssä:

    Mielenkiintoista olisikin tietää, kumpi maksaa veroja enemmän: reilu miljoona vähävaraisinta suomalaisperhettä – 1 850 000 suomalaista – vai seitsemän miljardööriä, jotka omistavat nettona yhtä paljon.

    Tilastokeskuksen erikoistutkija Törmälehto laski Seuran pyynnöstä arvion Suomen vähävaraisimman 40 prosentin maksamista tuloveroista. Vaikka vähävaraisten verotusta yleisesti pidetään kevyenä tai jopa ultrakevyenä, arvion mukaan nämä vajaat kaksi miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja vuonna 2013 hieman yli viisi miljardia euroa euroa.

    Samana vuonna Suomen seitsemän miljardööriä maksoivat tuloveroja ansio- ja pääomatuloistaan yhteensä hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa.

    Luit oikein: siis sama varallisuus, mutta verot kahdeksan ja 5 000 miljoonaa.

    https://seura.fi/asiat/tutkitut/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/?fbclid=IwAR1Efa39PWUF61FhYRqRNtae5eVjY6pfvPed-lFh5oNB-UDzzgJmpRblKqA

    1. Matti Tuomalaa ei ole mielestäni medioissa kovin usein haastateltu, vaikka luulisi, että hänen ja kollegoidensa tutkimustulokset kiinnostaisivat suurta yleisöä. Halutaanko salailla, että meillä, aivan kuten muuallakin globaalin talouden maailmassa, varallisuus kasaantuu kiihtyvästi yhä harvempiin taskuihin. Kiitti linkeistä. Toivottavasti mahdollisimman moni taviskansalainen ennen vaaleja bongaa tuonkaltaista faktaa, että voi sitten äänestäessään omilla aivoillaan päätellä, mikä puolue kaikesta vaalipropagandasta huolimatta oikeasti niitä itsekenenkin etuja todellisuudessa ajaa.

Kommentointi suljettu.