Kuka täällä päättää?

Julkista taloutta on sopeutettava joko leikkauksilla tai veronkorotuksilla kaksi miljardia ensi vaalikaudella, uusia työpaikkoja tarvitaan 100 000 ja soten tai sen seuraajan on hillittävä kustannusten nousua.

Tällaisia madonlukuja latelevat pöytään valtiovarainministeriön virkamiehet sopivasti juuri vaalien alla, mutta liian myöhään, jotta puolueet olisivat voineet ottaa näitä arvioita huomioon jo suunnitellessaan vaaliohjelmiaan. Nyt virkamiehet ovat lyöneet pöytään omat teesinsä, jotka tulevat määrittelemään vaalikeskustelun suunnan. Käy kuten kävi neljä vuotta sitten, jolloin taikasana kestävyysvaje ohjasi kaikkea keskustelua. Sama taikasana on lausuttu uudelleen.

Ministeriön virkamiehet eivät toki neuvo miten kestävyysvajetta kurotaan umpeen, mutta verotusta voi heidän mukaansa kiristää vain rajoitetusti. Vähiten haittoja talouskasvulle tulisi kulutus- ja kiinteistöverojen korotuksesta. Yksi mahdollinen keino on alennettujen arvonlisäverokantojen korotus. Siis esimerkiksi ruoan, lääkkeiden, kirjojen, taksikyytien tai ravintolamyynnin arvonlisäveron korotus, joka korottaisi samalla hintoja. Muita veroja he eivät mainitse, mutta varoittavat kuitenkin verotuksen kiristämisen saattavan heikentää merkittävästi talouskasvua ja työllisyyttä.

Käytännössä virkamiehet siis suosittelevat menoleikkauksia, vaikka eivät sitä suoraan sanokaan. Siis sitä samaa politiikkaa, jota on harjoitettu viimeiset neljä vuotta, ja joka on kohdistunut kaikkien pienituloisimpiin kasvattaen tuloeroja. Kulutusverojen korottaminen yhdessä leikkausten kanssa kasvattaa tuloeroja lisää, mutta se ei virkamiesten laskelmia heilauta.

Muutenkin tarjotaan lääkkeeksi samaa ainetta, jolla tauti on tullutkin. Työpaikkojakin on virkamiesten mukaan saatava lisää täsmälleen saman verran kuin pääministeri Juha Sipilä viikonlopun kampanjaristeilyllä lupasi niitä hankkia. Tämä on mielenkiintoinen yhteensattuma, mutta ei nyt mennä salaliittoteorioiden puolelle. Pysytään vain kokonaisuudessa, jonka virkamiesten mukaan pitää olla samanlainen kuin nykyisin harjoittettava politiikka. Sopeuttamistoimia, leikkauksia ja kulutusverojen korotuksia, mutta ei vahingossakaan vaikkapa pääomatulojen verottamisen asettamista samalle viivalle palkkatulojen kanssa. Se varmaan vaarantaisi talouskasvua ja työllisyyttä, kuten mantra kuuluu.

En minä valtiovarainministeriön virkamiesten osaamista kyseenalaista, mutta paria asiaa ihmettelen. Miksi nämä teesit lyötiin pöytään vasta nyt, kun puolueet ovat jo julkaisseet vaaliohjelmansa? Pyrkivätkö VVM:n virkamiehet määrittelemään tulevan vaalikeskustelun ja uuden hallituksen harjoittaman politiikan suuntaviivat, vaikka vaaleja ei vielä ole pidetty?

Ja ennen kaikkea: kuka tässä maassa asioista oikein päättää, kansan valitsemat päättäjät vai ministeriön virkamiehet?

Takavuosien tv-sarjassa Kyllä, herra ministeri kansaliapäälliköt sopivat keskenään asioista ja lupasivat panna omat ministerinsä ruotuun. Onneksi se oli vain satiiria, olihan?

Kuva: BBC/Kyllä, herra ministeri.

Kommentit (36)
  1. E. Petäjä
    4.2.2019, 11:39

    Valtionvarainministeriön virkamieket ovat liittenyyt iltapäivälehdistön kanssa nykyisen porvarihallituksen salarakkaitten joukkoon.

    1. Geek Rousbeer
      4.2.2019, 11:54

      Tiedä tuosta salarakkaudesta. Aika selvää peliähän tuo on. Se, että kaleerin pitäisi kulkea nopeammin, kun soutajilta vähennetään annoksia, ei oikein varmaan kaikkien pollaan mahdu. Kun oikein isossa mittakaavassa ajatellaan, niin virkamiehillähän ei stagnaatiossa ole koskaan ollut mitään muuta keinoa kuin leikata.
      Sipilän hallitus on toiminut kuin korporaation keskushallinnon (virkamiehet?) tilaama saneeraaja. Suomi kuntoon -sloganilla varustettu konsulttihallitus; Juha, Petteri, Anne ja se työ-/oikeusministeri, jonka työ ei oikeudenmukaisuuden määrittelyä täytä, on leikannut ja myynyt rönsyt ja valmistelee rönsyjen myyntiä: koulutus, tiet, radat, sote, metsät, jne. Tiedä sitten mikä lienee SSS:n tai SOS:n mukaan valtionhallinnon ja -talouden ydintä, joka pitää pitää ns. omissa käsissä. Ettei ”Oy Suomi Ab:n” kävisi näissä saneeraajien käsissä samoin, kuin suuren sinisen l. Nokian kävi vuosikymmenen alkupuolella: optiomiljönäärit tekivät hyvän tilin usein tyhjänpäiväisellä lätinällä ja insinöörit saivat tennaria, kun laiva ajettiin oikein huolella karille – sitä ennen oli kaikki irtoava heitetty yli laidan.

  2. Itseäni on ihmetyttänyt varsinkin kuntatasolla virkamiesten virkavastuukysymys ja mitä se oikein todellisuudessa tarkoittaa.
    Useasti asioiden esittelyvaiheessa, kun kyseenalaistetaan esitettyjä faktoja, ilmaistaan virkamiesten tekemät arviot ja esitetut faktat tehdyn virkavastuulla toimivien henkilöiden toimesta ja siten päättäjän pitäisi luottaa sokeasti esitettyohin faktoihin.
    Laittaako kukaan koskaan virkavastuulla toimivia vastuuseen tekemästä jättämisestä ja tahattomasti tai tahallaan tehdyistä virheistä?

Kommentointi suljettu.