Liian kova hinta?

Jo Konsta Pylkkänen tiesi jälkiviisauden olevan viisauden imelin laji, ja varsinkin politiikassa sitä harjoitetaan jatkuvasti. Vähän väliä saa kuulla, miten kaikki on oikeastaan edellisten hallitusten vika, ja niitä virheitä korjaillessa kulloinkin istuvan hallituksen aika on mennyt niin tarkkaan, että mitään ei voida korjata ennen ensi vaalikautta. Kuitenkin jälkiviisaudesta on hyötyä, jos sillä pystytään välttämään entisiä virheitä.

Nyt näyttää siltä, että tällä vaalikaudella on tehty paljon virheitä. Suurin virhe on ollut keskittyä kestävyysvajeen pienentämiseen piittaamatta säästöjen ja leikkausten vaikutuksista yhteiskunnan perustoimintoihin. On menty talous edellä. Kiistatta on saatu aikaan positiivista talouskehitystä ja työllisyyden kasvua, mutta onko hinta ollut liian kova? Siltä rupeaa näyttämään nyt, kun yhteiskunnan perustoiminnot alkavat romahtaa ympäriltämme.

Vanhustenhoidon karu tila on paljastunut kaikille, ja päivittäin tulee yhä karmeampia uutisia. Nyt on käynyt oikeasti niin, että on ruvettu laskemaan ruumiita. Samaan aikaan Helsingissä on käynyt ilmi, että useampikin yksityinen päiväkoti on toiminut vuosikausia ilman asianmukaista lupaa. Vakavia ongelmia on muuallakin. Kautta maan opettajat ovat ilmaiseet huolensa leikkausten vaikutuksista perusopetukseen. On säästetty lapsilta, vanhuksilta ja kaikilta siltä väliltä. Valvovilla viranomaisllla ei ole edes resursseja hoitaa työtään kunnolla.

Ei resursseja ole lainvalvojillakaan. Aamun sanomalehti Karjalainen kertoi, että Pohjois-Karjalassa 40 prosenttia ilmoitetuista rikoksista jää tutkimatta poliisin resurssipulan takia, ja yhtä suuempi osa hälytystehtävistäkin hoidetaan puhelimitse. Poliisiauton näkyminen pienemmän kunnan kylänraitilla alkaa olla uutisen arvoinen asia, ja viimeksi näkemäni olikin tv-sarja Sorjosen kuvausten rekvisiittaa. Sama on tilanne muuallakin maassa. Jos poliisi tutkiikin, niin vain 64 prosenttia tutkituista rikoksista päätyy oikeuteen, kertoo Yle.

Infrastruktuuri rapistuu kaikkialla ympärillämme. Teiden korjausvelkaa on kertynyt niin paljon, että edes miljardi euroa lisää ei riittänyt sen peittämiseen, kertoo Suomen Kuvalehti.

Näitä asioita kun ajattelee, niin rupeaa hirvittämään. Hyvinvointiyhteiskunta näyttää olevan romahtamispisteessä, mutta silti VVM:n virkamiehet suosittelevat lisää talouden sopeuttamistoimia. Tällainen tavallinen kansalainen rupeaa oikeasti kyselemään, että ketä varten ja kenen tämä yhteiskunta oikein on. Onko se markkinavoimien vapaa temmellyskenttä vai onko se tehty meitä ihmisiä varten? Onko ekonomisteille annettu liian suuri valta ja unohdettu, että yhteiskunnan tila näkyy siitä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia jäseniään?

Tähän saamme varmaan yhden vastauksen tänään, kun eduskunta käsittelee opposition tekemää välikysymystä vanhustenhoidosta.