Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Keppiä vai hyvinvointia?

Perustulokokeilun tulokset olivat juuri sellaiset kuin haluttiinkin, eli kokeiluun osallistuneet eivät työllistyneet yhtään sen paremmin kuin muutkaan pitkäaikaistyöttömät. Tästä on päätelty, että ihan turha kokeilu. On jopa väitetty, että kokeilu osoitti työttömät laiskureiksi, jotka ottavat mielellään ilmaista rahaa viitsimättä tehdä mitään sen eteen. Pistää epäilemään, että tämäkin haluttiin kokeilulla todistaa.

Ei vika ole työttömissä, vaan kokeilun toteuttamisessa, sanoi kokeilua seurannut Kelan entinen yhtekuntasuhteiden johtaja Olli Kangas jo joulukuussa. Budjetti oli liian pieni, otanta liian suppea, koordinaatio ei toiminut ja toteutus tapahtui liian lyhyellä suunnitteluajalla. Arpomalla valittiin 2 000 pitkäaikaistyötöntä, joille perustuloa ruvettiin maksamaan, siinä kaikki. Mukana ei ollut veromallia, jolla olisi voitu testata perustulon vaikutusta vaikkapa pätkätyötä tekeviin ja freelancereihin.

Otettiin mukaan vain niitä, joiden työllistyminen on muutenkin vaikeinta. Kun työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole kaikille, niin ei niitä löydy yhtään sen helpommin perustuloa saaville kuin jatkuvasti byrokratian kanssa painivillekaan. Erona on vain se, että kokeilussa mukana olevien hyvinvointi parani. Heidän elämänsä helpottui, kun heidän ei tarvinnut koko ajan työnhaun lisäksi miettiä mahdollisten lyhyiden työkeikkojen vaikutusta tukiin. Totuushan on, että parin päivän pätkätyö saattaa sotkea tukea saavan työttömän talouden kuukausiksi, kun tukien maksaminen katkaistaan viranomaisselvitysten ajaksi.

Kokeiluun osalistuneiden ei tarvinnut murehtia tätä asiaa. Heidän elämänsä oli turvatumpaa, kun perustulo antoi taloudellista varmuutta jatkuvan epävarmuuden sijaan. He saivat pohjoiskarjalaisittain sanottuna huokaista vähän vapaampaan nahkaan. Rahaa he eivät saaneet sen enempää kuin ennenkään, sillä perustulo vähennettiin heidän työttömyysturvastaan.

Kokeilussa siis todistettiin, että pitkäaikaistyöttömän työllistyminen on vaikeaa. Tämän asian olisi pitänyt olla tiedossa ilman kokeiluakin. Todistettiin myös, että perustulolla hyvinvointi parani. Tämäkin asia oli itsestään selvä. Johtopäätös kokeilusta tulee olemaan se, että työtön ei saa voida hyvin, vaan hänen pitää kärsiä. Siksi Suomen kansainvälistä mainetta hyvinvointivaltiona kirkastanut kokeilu haudataan vähin äänin ja jatketaan kepin antamista.

Se on se kuuluisia pelotevaikutus, joka eräiden suurten ajattelijoiden mukaan kannustaa laiskureita hakemaan työtä.

Kommentit (49)

  1. Jukka Laine (@JukkalaineLaine)

    Pelotevaikutus on palkansaajia varten, ei työttömiä varten niinkään. Halutaan pitää suuri joukko, joka ei voi hyvin, elää niukasti, tekee palkatonta työtä ja syrjäytyykin mahdollisesti. Silloin palkansaajat eivät lakkoile, vaadi lisää liksaa tai parempia työolosuhteita. Ja lisäksi palkansaajat äänestävät kusi sukassa porvareita, koska pelotellaan myös kommunismilla ja katovuosilla.

    1. Ahti Granat

      Persuturvakokeilu tuloksineen on sukua jo tutuksi tulleelle arviolle kuulussa kirjassa. Edes koettu nälkä ei voi olla todellista, ainakaan jos siitä rupeaa valittamaan. Aina löytyy taulukko, jolla sellainen todellisuus voidaan kumota.

      Comments are closed.