Miten tähän on tultu?

Suunnilleen päivittäin tulee uutisia viranomaisten sulkemista yksityisistä hoivapaikoista. On ongelmia vanhusten ja vammaisten hoidossa sekä päiväkodeissa. Henkilöstömitoitus on alle alakantin ja hoito kelvotonta. Kaikki ovat kauhuissaan, ja erityisen kauhuissaan ovat päättäjät, jotka tämän kaiken ovat päästäneet tapahtumaan.

Kyse ei ole päätöksentekijöiden ilkeydestä eikä tahallisista laiminlyönneistä, vaan nykytilanne on monien asioiden vuosien aikana kertynyt summa. On säästetty julkisista menoista, ja erityisen paljon on säästetty kuntien valtionosuuksista. On vannottu kilpailuttamisen nimeen säästöjen saamiseksi ja on ylistetty yksityisten toimijoiden joustavuutta ja kykyä tuottaa palvelut julkista sektoria halvemmalla. On purettu sääntelyä ja uskottu omavalvonnan tehokkuuteen.

Nyt on Kurt Vonnegutia siteeraten paska lentänyt tuulettimeen, ja sääntelyn purkua vaatineet päättäjät ovat vaatimassa lisää sääntelyä. Vaaditaan rikosoikeudellisia toimia ja vaaditaan lisää tarkastuksia, mutta ei suostuta kirjaamaan lakiin hoitajamitoitusta. Vieläkään ei haluta nähdä perusongelmaa, joka on bisnesajattelun sopimattomuus hoiva-alalle.

Julkinen sektori ei pyri tuottamaan voittoa, mutta yrityksen päätehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Kun raha ja eettiset arvot asetetaan vastakkain, niin eettiset arvot joustavat. Yritykselle asetettu tuottotavoite voi olla yrityksestä riippuen jopa kymmenen prosentin luokkaa, ja voitto on saatava kilpailuttamisen alas polkemasta hinnasta huolimatta. Niinpä säästetään sieltä mistä voidaan, ja ensimmäiseksi säästetään henkilöstökuluista. Sitten nipistetään pikkuisen kaikesta muustakin alkaen keiton jatkamisesta vedellä.

Kuva: Facebook/Jussi Saramo

Meille kerrotaan, että sote ja sen tuoma valinnanvapaus korjaavat tilanteen, kun asiakkaat tai heidän puolestaan omaiset äänestävät jaloillaan. Jos hoito on huonoa, niin asiakas siirtyy toiseen paikkaan. Ei siirry eikä sote ratkaise mitään. Juuri soten ja valinnavapauden odottaminen ovat suurelta osin vaikuttaneet nykytilanteen syntyyn.

Yksityinen sektori on jo monta vuotta valmistautunut soteen ostamalla pieniä hoivayrityksiä ja kuntien soten pelossa myymiä kiinteistöjä. Pienet yksityiset yritykset ovat käytännössä jo kadonneet, ja pienet kunnat eivät ole voineet tietää tulevatko maakunnat tarvitsemaan niiden sotekiinteistöjä. Tähän saumaan ovat hoivajätit iskeneet lupaamalla pitää hoivapaikan toiminnassa hankkiutumalla palvelusetelituottajaksi. Tästä reviirien valtaamisesta kerroin jo huhtikuussa 2017. Sillon minut leimattiin valehtelijaksi ja sotesta täysin pihalla olevaksi tolloksi.

Tiesin jo silloin olevani oikeassa, mutta en ymmärtänyt olevani suorastaan pelottavan oikeassa. On tapahtunut pahin mahdollinen, ja ainoa hyvä puoli on, että se tapahtui ennen kuin sote ennätti antaa monopoliasemaan päässeille yrityksille vapaan rahastusoikeuden.

Eivät hoiva-alan ongelmat ole tulleet yllättäen, vaikka ne yllättäen paljastuivatkin. Niiden kehittymistä ei vain ole haluttu nähdä. Soten kohtalo ratkeaa tänään perustuslakivaliokunnassa. Muita ongelmia puretaan vielä kauan ja hartaasti.

 

Kommentit (44)
  1. Vanhustenhoito on esimakua tulevasta Sosesta ja maakuntamallista käytännössä. Onko kukaan ajatellut mitä mahdollinen valvonnan lisääminen ilman todellisen hoitohenkilökunnan kasvua tarkoittaa käytännössä: Valvontaviranomainen antaa huomautuksen==> ei mitään vaikutusta toimintaan==> laitos suljetaan parhaimmassa tapauksessa==> vanhustenhoito jää kunnan vastuulle, jota se ei enää kykene hoitamaan ===> uusi kilpailutus ===> sama tai uusi toimija===> huomautus==> homma jatkuu entisellään jne, jne.

    Piiri pieni pyöyrii ja yksityinen sektori siinä hyörii vanhusten ja yhteiskunnan heikompi osaisten sekä yhteiskunnan kustannuksella. Politikot pesevät kätensä ja hurskastelevat, erityisesti vaalien alla….. Elämmekö sivistys- ja hyvinvointivaltiossa???

    1. Emme ole eläneet ennee pitkään aikoo. Sivistys alkaa oleen jenkkilöisten tassoo, ja hyvinvointii uskotellaan olevan mut kovin hyvin ei voida edes keskiluokassa ennee.

    2. Jonis Lusis
      11.2.2019, 20:03

      Ehkä vanhusten aktiivimallin tulo julkisuuteen kertoo enemmän ”kivistysvaltiosta”.

  2. ”Vieläkään ei haluta nähdä perusongelmaa, joka on bisnesajattelun sopimattomuus hoiva-alalle.”
    Riippuu siitä, mistä suunnasta asiaa katsoo, ainakin kokoomuksen (rahoittajien) näkövinkkelistä bisnesajattelu sopii erinomaisesti hoiva-alalle, rahastettavien lukumäärä takuuvarmasti kasvaa suurten ikäluokkien vanhetessa takuumiehenä valtio/kunnat. Suomen kokoisessa maassa oligopolinen asema on helposti saavutettavissa, varsinkin kun hallitus avittaa lainsäädännöllä rajoittaen julkisen puolen toimintaedellytyksiä (esim. leikkaustoiminnan rajoitukset) tai vaatimalla (SOTE-keskuksilta) niin laaja-alaisia palveluita, etteivät pienyritykset pysty niitä täyttämään. Jos ei tämäkään riitä, niin ostetaan pahimmat kilpailijat pois markkinoilta tai julkiselta puolelta lääkärit rahalla ja muilla työehdoilla (vrt MedOne).

    1. Kertoo paljon myös terveys yrityksistä ja niiden johtajien ahneudesta etteivät malttaneet voittojaan odotella soten yli. Hoito ja palvelu kun olisi ollut laadukasta edes siihen asti että lait ja tarvittavat muutokset olisi valmiit, ja sitten voittoja tekemään. Onni meille etteivät ahneudeltaan olleet enempää ja pidempään valmiita toimintaan sijoittaa vaan heti tulosta täytyi tehdä.
      Oliko luotto päättäjiin niin luja että muutokset tulee joka tapauksessa, niin ei välii miltä touhu näyttää. Uskon että luottoa hallituksista viis löytyy edelleen, eikä mikään muutu vaan pikku pompun perään kaasu pohjaan taas ja heikoilla rahhoo vuolemaan.

      1. Sijoittajat ja nurkanvaltaajat eivät ajattele kovinkaan kauas: tähtäin on kvartaalissa tai seuraavassa osavuosikatsauksessa. Yritykset ja johto eivät hallitse järjestelmää, vaan nokittelevat toisiaan pudotuspelissä; kukaan ei ole ohjaimissa. Pelurit tietävät, että rauta on taottava kuumana; Klondiken kultaryntäys ei toistu. ”Ota rahat ja juokse.” Attendon perustaja on tästä hyvä esimerkki.

Kommentointi suljettu.