Kiven läpi vai kivi kiertäen?

Olen vähän kummastellen lueskellut aamun lehtien näkemyksiä eilisestä perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Joidenkin kolumnistien mukaan nyt ei ole mitään esteitä soten ja maakuntahallinnon  viemiseen päätökseen, ja ollaan karusellin viimeisellä kierroksella. Nyt sote on enää tahdosta kiinni. Homma on käytännöllisesti katsoen paketissa, jos sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru ei seiso jarrupolkimella.

Kolumnistit kirjoittavat tietenkin omien näkemystensä ja toiveajattelunsa mukaan, mutta ei se ihan niin helppoa ole. Vaikka kansanviisaus sanoo lujan tahdon vievän harmaan kiven läpi, niin se ei sano siihen tarvittavasta ajasta mitään.

Eilen kerroin perustuslakivaliokunnan edellyttävän varmuutta siitä, että soteen liittyvä valinnanvapaus on EU-lainsäädännön mukainen. Nyt eurooppaoikeuden professorit sanovat, että ainoa keino saada varmuus on hankkia se notifikaatio. Se olisi pitänyt hankkia jo aikoja sitten, mutta hallituksella oli kiire. Jos notifikaatiota ei hankita, niin ongelmat kaatuvat tulevaisuudessa suomalaisten tuomioistuinten syliin. Siihen ei tarvita kuin yksi valitus, jonka mukaan valinnanvapaus sisältää kiellettyä valtiontukea.

Toinen iso asia on maakuntien muu kuin sote-toiminta. Tässä ensimmäisessä lakipaketissa puhutaan vain sotesta, mutta kokonaan käsittelemättä on kakkospaketti, jossa määritellään maakuntien hoitoon tulevat muun muassa kunnilta siirtyvät muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät. Lisäksi siinä säädetään tulevasta uudesta monialaisesta valvontaviranomaisesta.

Jos tämä jälkimmäinen lakipaketti ei ehdi eduskunnasta läpi, tulee näiden lakien väliset viittaukset ja kytkökset poistaa ja korjata myös rahoitusta koskeva laki. Tämä tarkoittaa sitä, että koko ykköspaketti on avattava ja mietittävä uudelleen kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden rahoitus. Tällä on iso vaikutus kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin. Tästä kakkospaketista ei käytännössä ole kuulunut mitään, joten sen tulevaisuudesta ei ole tietoa.

Ja kaikki tämä pitäisi saada hoidettua huolellisesti ja hyvää lainvalmistelutapaa noudattaen parissa viikossa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jotta se ehtisi eduskunnan päätettäväksi ennen vaalitaukoa. Sanoisinpa, että luja tahto ei nyt riitä, vaan kiven läpi ei ehditä hakata päätä. Tältä varalta syyllinen on jo ainakin joistain kommenteista päätellen tiedossa. Hän on tietenkin Krista Kiuru, jota on ennenkin syytetty viivyttelystä, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta on hänen johdollaan yrittänyt korjata hallituksen esityksessä olevia puutteita.

Hallituspuolueet voivat tietysti yrittää kiertää kiven ja äänestyttää poliittisesti lakipaketin valiokunnassa läpi kaikkine puutteineen. Siitä maksetaan sitten myöhemmin kova hinta.