Käärmettä pyssyyn

EU-oikeuteen liittyvän oikeudellisen varmuuden vahvistamiseksi järjestelmän olennaiset osat notifioidaan komissiolle oikeusvarmuusilmoituksella. Ilmoituksesta ei aiheudu estettä lakien hyväksymiselle eikä muutosta lakien voimaantulon aikatauluun. Virallisen ilmoitusmenettelyn käynnistäminen on jatkoa komission kanssa aiemmin käydylle epämuodolliselle yhteydenpidolle.

Tällaista laskettelee ihan pokkana valtion virallinen tiedote. Sen mukaan siis olisi olemassa jokin notifikaatiota kevyempi ilmoitusmenettely, jolla valinnanvapaus voitaisiin hyväksyttää EU:ssa “olennaisilta osilta.” Lisäksi kerrotaan, että komission kanssa on aiemminkin pidetty epämuodollisesti yhteyttä. Niin kerrottiin myös viime kesänä. Silloin pääministeri Juha Sipilä sanoi komission virkamiesten kertoneen, että notifikaatuota ei kannata lähettää, sillä sitä ei oteta käsittelyyn. Siitä voitte lukea täältä.

Eihän se pitänyt paikkaansa silloin, eikä se pidä nytkään. Paikkaansa eivät pidä myöskään Päivi Nergin tuoreimmat vakuuttelut, joiden mukaan hallituksen lähettämään oikeusvarmuusilmoitukseen ei sisälly stand still -velvoitetta.

Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvioi viime perjantaina, että sote-uudistus on eduskunnan perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon jälkeen pakko notifioida. Hän korosti, että notifiointiin liittyy hallitusta velvoittava niin sanottu stand still -velvoite.

”Notifiointivelvoite on niin sanottu ”stand still” -velvoite. Laki ei saa tulla voimaan ennen kuin notifointi on käyty läpi”, Raitio arvioi.

Se sanotaan myös ihan selkeästi asiaa koskevassa artiklassa SEUT 108(3): Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös. 

Ilmoitusmenettely käynnistää notifikaation, ja sillä hetkellä asia menee jäihin.

Nyt esitetty ilmoitusmenettely ei vastaa perustuslakivaliokunnan antamia vaihtoehtoja. Perustuslakivaliokunta esitti, että oikeudellista epävarmuutta vähennetään joko notifikaatiolla tai vaihtoehtoisesti valinnanvapauden voidaan merkityksellisesti määriteltävin osin soveltaa vasta, kun komissio on ennakkotarkastuksessa antanut siihen luvan. Muussa tapauksessa lait pitäisi vielä kerran käyttää perustuslakivaliokunnalla.

Näin sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen, ja luulenpa, että perustuslakiasiantuntijat ovat samaa mieltä. Hallituksen valitsema “kevytnotifikaatio” on se kolmas tie, joka edellyttää asian viemistä takaisin perustuslakivaliokuntaan.

Farssiksi mennyt sote saa yhä farssimaisempia piirteitä ja politiikalta menee uskottavuus, kun selkeästi eurooppaoikeuden vastaista päätöstä yritetään survoa väkisin läpi. Nyt jo ihan virallisessa tiedotteessakin vedotaan komission nimettömiin virkamiehiin, joiden kanssa on oltu yhteydessä. Kukaan ei tiedä keitä nämä virkamiehet ovat ja millä valtuuksilla he puhuvat.

Tietysti sinnikkyyttä pitää arvostaa, mutta jossain vaiheessa hallituksen olisi syytä luovuttaa. Uskottavuus alkaa olla mennyttä, ja tällaisella äänestystemppuilulla se menee lopullisesti. Käärmettä ei saa pyssynpiippuun edes kenkälusikalla, vaikka kuinka julistauduttaisiin perustuslain ja eurooppaoikeuden ylimmäksi asiantuntijaksi.