Laulujen lunnaat

Nyt kun sekä sote että hallitus ovat kaatuneet, niin kansalaisia on ruvennut kiinnostamaan sote-ja maakuntauudistukseen käytetyn rahan määrä. Siitä on paljon ristiriitaista tietoa. Katsotaanpa vähän.

Valtioneuvoston eilen julkaiseman virallisen tiedotteen mukaan valmisteluun on vuosina 2017–2019 käytetty noin 200 miljoonaa euroa. Kauppalehden mukaan Pirkanmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Jukka Alasentie arvioi jo vuonna 2016 pelkästään Pirkanmaalla käytetyn 100 miljoonaa, ja koko maassa olisi käytetty vuodesta 2016 lähtien kaksi miljardia. Jo vuosi sitten Päivi Nerg arvioi Suomen Kuvalehdelle hinnan olevan noin 700 miljoonaa.

Luvuissa puhutaan eri vuosista ja arviot on laadittu eri tavalla, joten lopullista varmuutta niistä ei saa. Se on kuitenkin selvää, että rahaa on palanut sekä turhuuteen että asiaan. Yksi turhimpia on Maakuntien Tilakeskus Oy, joka perustettiin jo kaksi vuotta sitten hallinnoimaan tuleville maakunnille kunnilta siirtyviä tiloja. Sillä ei koko olemassaoloaikanaan ole ollut mitään tehtävää.

Vähemmän turhia ovat tieto- ja viestintäteknisiä palveluja kehittämään perustetut Vimana ja SoteDigi, sillä tietotekniikan integraatio on joka tapauksessa edessä. Tosin molemmat yhtiöt ovat tähän mennessä tehneet lähinnä kauppaa valtion lahjoittamilla osakkeilla, kuten kerroin helmikuussa.

Sitten on tietysti henkilöstö, jota on palkattu olemattomiin maakuntiin valmistelemaan uudistusta. Heillä on edessään yt-neuvottelut, mutta tuskin he työttömiksi jäävät. Suurin osa heistä on ollut lainassa valtiolta, kunnilta ja maakuntaliitoilta, joten he palaavat entisiin töihinsä.

Uudistusta on valmisteltu ikään kuin maakunnat olisivat jo olemassa. Niitä ei kuitenkaan ole, kuten perustuslakivaliokunta huomautti:

7. Hyvä lainsäädäntötapa
Maakuntien perustamista koskeva hallituksen esitys on annettu keväällä 2017 ja uusi valinnanvapauslakiesitys maaliskuussa 2018. Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota uudesta valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan maakuntien perustamisen valmistelussa on edetty jo hyvin pitkälle. Valiokunta piti valtiollisten tehtävien työnjaon kannalta ongelmallisena, että uudistuksessa on edetty näin pitkälle yksinomaan hallituksen yleistoimivaltaan turvautuen ennen kuin maakuntauudistusta on hyväksytty eduskunnassa ja ennen kuin perustuslakivaliokunta on lausunut lopullisen käsityksensä uuden hallintomallin perustuslainmukaisuudesta. Perustuslakivaliokunta painotti, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä ja perustuslain 74 §:n mukaista lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvontaa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen. 

Rahaa on siis käytetty ilman perustuslaillista oikeutusta. Lainsäädännöllinen oikeutus on tullut kyllä budjetin mukana, sillä eduskunnan hyväksymä budjetti rinnastetaan lakiin. Perusongelma on kuitenkin se, että hallitus luotti tulevaan uudistukseen kuin pässi suuriin sarviinsa, eikä ottanut huomioon uudistuksen kaatumisen mahdollisuutta. Se tuli kalliiksi.

Mutta ollaan nyt tästä hiljaa, mennyt mikä mennyt. Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat, mies olen köyhä, kalliit on laulujen lunnaat, kuten Eino Leino riimitteli.