Köyhyys, leipäjonot ja vaalit

Eilen neuvoin kysymään kansanedustajaehdokkailta heidän mielipiteitään palkattomasta työstä. Toinen vähemmälle jäänyt teema on köyhyys. Se sivuutetaan hyvin helposti suunnilleen sanomalla, että leipäjonoista kyllä pitäisi päästä eroon, mutta samalla hengenvedolla ruvetaan kehumaan vapaaehtoisten ruuanjakajien toimintaa. Kyllä heitä saa ja pitää kehua, mutta itse asia unohtuu. Leipäjonoja kun ei pitäisi olla edes olemassa.

EU-komission maaraportissa Suomi on samassa sarjassa  kuin Baltian maat, Romania, Bulgaria, Tsekki ja Slovakia, Irlanti sekä Välimeren alueelta Kroatia, Italia ja Portugali. Vain 12 maalle komissio esittää ongelmien ratkaisujen osaksi elintarvikkeiden jakelua kovaosaisimmille, ja Suomi kuuluu tähän joukkoon. Komission mukaan leipäjono on hyvä vastaus myös suomalaisten aineelliseen puutteeseen. Se esittää, että sopivin palveluin tuettuna ilmaisruuan jakelu lisää osallisuutta ja helpottaa työllistymistä.

Onhan tämä häpeällistä. En nyt edes viitsi sanoa mitään leipäjonojen työllistymistä helpottavasta vaikutuksesta, sillä jokainen tietää, että leipäjonosta työllistyminen ei enää ole todennäköistä. Joku voi vielä onnistua ponnistamaan pohjaltakin, mutta ei se kovin todennäköistä ole.

Kun leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 90-luvun laman aikana, niin niitä pidettiin kansallisena häpeänä. Nykyisin ei enää pidetä, vaan niitä pidetään ihan luonnollisena asiana. Päättäjiltä kysyttäessä saa suunnilleen vaivautuneen maininnan, että eihän nitä oikeastaan pitäisi olla, mutta kun…

Ei siitä pääse mihinkään, että tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet, vaikka kuinka muuta väitetään ja todistellaan. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Kaikki politiittiset päätökset keskittyvät pyörittelemään pieni- ja keskituloisten ansioita, ja silloinkin tehdään yhtä ja puhutaan toista.

Virkaa tekevä pääministeri Juha Sipilä kertoo vaalikirjassaan, että verotuksella ei ole siirretty rahaa köyhiltä rikkaille. Tosiasiassa on, kuten Sipilä itsekin kirjassaan tulee vahingossa maininneeksi, toteaa Ilta-Sanomat. Kaikkein pienituloisimpien veroaste on noussut kaikkein eniten.

Tämä johtuu kiky-sopimukseen liittyvästä työeläkemaksujen korotuksesta, jota kompensoitiin alentamalla ansiotulojen verotusta. Kaikkein pienituloisimmat pätkätyöntekijät eivät maksa veroja, vaan pelkästään eläkevakuutusmaksuja. Niitä ei kompensoida ollenkaan. Kompensaatio alkaa tehota vasta 10 000 euron vuositulojen kohdalla.

Sipilä kertoo myös, että kaikkein pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 2017 tuloluokista toiseksi eniten, 2,2 prosenttia. He ovat juuri niitä toimeentulotukea saavia leipäjonon asiakkaita, joten heidän asemansa on siis parantunut.

Ei ole. Tilastollinen kasvu johtuu siitä, että toimeentulotukea saavia on nyt 30 000 enemmän kuin ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelan maksettavaksi. Toimeentulotuen kokonaissumma on kasvanut, mutta kukaan ei ole saanut tukea entistä enempää.

Tällaisia asioita voisitte ottaa ehdokkaiden kanssa puheeksi. Jos vastuksena on, että menisivät töihin, niin syökää tarjotut makkarat ja unohtakaa ehdokas.