Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Köyhyys, leipäjonot ja vaalit

Eilen neuvoin kysymään kansanedustajaehdokkailta heidän mielipiteitään palkattomasta työstä. Toinen vähemmälle jäänyt teema on köyhyys. Se sivuutetaan hyvin helposti suunnilleen sanomalla, että leipäjonoista kyllä pitäisi päästä eroon, mutta samalla hengenvedolla ruvetaan kehumaan vapaaehtoisten ruuanjakajien toimintaa. Kyllä heitä saa ja pitää kehua, mutta itse asia unohtuu. Leipäjonoja kun ei pitäisi olla edes olemassa.

EU-komission maaraportissa Suomi on samassa sarjassa  kuin Baltian maat, Romania, Bulgaria, Tsekki ja Slovakia, Irlanti sekä Välimeren alueelta Kroatia, Italia ja Portugali. Vain 12 maalle komissio esittää ongelmien ratkaisujen osaksi elintarvikkeiden jakelua kovaosaisimmille, ja Suomi kuuluu tähän joukkoon. Komission mukaan leipäjono on hyvä vastaus myös suomalaisten aineelliseen puutteeseen. Se esittää, että sopivin palveluin tuettuna ilmaisruuan jakelu lisää osallisuutta ja helpottaa työllistymistä.

Onhan tämä häpeällistä. En nyt edes viitsi sanoa mitään leipäjonojen työllistymistä helpottavasta vaikutuksesta, sillä jokainen tietää, että leipäjonosta työllistyminen ei enää ole todennäköistä. Joku voi vielä onnistua ponnistamaan pohjaltakin, mutta ei se kovin todennäköistä ole.

Kun leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 90-luvun laman aikana, niin niitä pidettiin kansallisena häpeänä. Nykyisin ei enää pidetä, vaan niitä pidetään ihan luonnollisena asiana. Päättäjiltä kysyttäessä saa suunnilleen vaivautuneen maininnan, että eihän nitä oikeastaan pitäisi olla, mutta kun…

Ei siitä pääse mihinkään, että tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet, vaikka kuinka muuta väitetään ja todistellaan. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Kaikki politiittiset päätökset keskittyvät pyörittelemään pieni- ja keskituloisten ansioita, ja silloinkin tehdään yhtä ja puhutaan toista.

Virkaa tekevä pääministeri Juha Sipilä kertoo vaalikirjassaan, että verotuksella ei ole siirretty rahaa köyhiltä rikkaille. Tosiasiassa on, kuten Sipilä itsekin kirjassaan tulee vahingossa maininneeksi, toteaa Ilta-Sanomat. Kaikkein pienituloisimpien veroaste on noussut kaikkein eniten.

Tämä johtuu kiky-sopimukseen liittyvästä työeläkemaksujen korotuksesta, jota kompensoitiin alentamalla ansiotulojen verotusta. Kaikkein pienituloisimmat pätkätyöntekijät eivät maksa veroja, vaan pelkästään eläkevakuutusmaksuja. Niitä ei kompensoida ollenkaan. Kompensaatio alkaa tehota vasta 10 000 euron vuositulojen kohdalla.

Sipilä kertoo myös, että kaikkein pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 2017 tuloluokista toiseksi eniten, 2,2 prosenttia. He ovat juuri niitä toimeentulotukea saavia leipäjonon asiakkaita, joten heidän asemansa on siis parantunut.

Ei ole. Tilastollinen kasvu johtuu siitä, että toimeentulotukea saavia on nyt 30 000 enemmän kuin ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelan maksettavaksi. Toimeentulotuen kokonaissumma on kasvanut, mutta kukaan ei ole saanut tukea entistä enempää.

Tällaisia asioita voisitte ottaa ehdokkaiden kanssa puheeksi. Jos vastuksena on, että menisivät töihin, niin syökää tarjotut makkarat ja unohtakaa ehdokas.

Kommentit (36)

  1. Eine

    Pitäiskö ehdokkaiden pitää suurempaa ääntä.Yle,kin on valjastettu ps ja oikeiston äänitorveksi.Järviradio suoltaa ps,sän ja sinisten vaalimainoksia, mitä kaikkea ovat saaneet aikaan. Tämän radion kuuntelijat ottavat ilman kritiikkiä tiedot vastaan.Viime vaaleissakin Hakkaraisella oli oma kyselytunti ,josta oli usein pois.Aina ,kun avasi netissä erään pelin oli hänen mainos.En oikein usko kansanedustajien antamiin lukuihin ,mitä käyttävät vaalimainoksiin.

    1. Tuomo Liimatainen

      Tuleepa mieleen, että kukas se onkaan ylen pääjohtaja? Siinä ehkä syy miksi oikeistoa pidetään framilla ja sitä yritetään valkopestä ja sen saavutuksia korostaa. Tietenkin unohtamalla mitä se on aiheuttanut huonompiosaisille.

    2. SHU

      Prosenteilla tulojen kasvua kuvaamalla saa aika harhaisen kuvan. Muistelen, että samassa jutussa, missä todettiin, että kaikkein pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 2017 tuloluokista toiseksi eniten, 2,2 prosenttia, todettiin myös, että suurituloisimman kymmennyksen tulot kasvoivat 4.4 %.

      Otetaanpa sitten ihan tuulesta temmatut luvut kuvaamaan tuota:

      Oletetaan, että pienituloisimpaan kymmennykseen kuluvan tulot ovat 1000 e/kk (mikä taitaa olla yläkanttiin), niin 2,2 %:n korotus tuohon tekee euroissa 22 e/kk. Oletetaan, että suurituloisimpaan kymmennykseen kuuluvan tulot ovat 10 000 e/kk, mikä lienee alakanttiin. Siihen 4.4 %:n korotus tekee 440 euroa/kk.

      1. Woland

        Prosenteilla pelaaminen vaikuttaa myös veropolitiikan kautta. Kokoomuksen ”työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen” politiikka on tuhoisaa pieni- ja keskituloisille. Verotuksen kautta köyhyyttä on lisätty näin:
        Valtionveroja kevennetään aina ”tasapuolisesta” samalla prosentilla. 2000 euron tuloissa 1% antaa 20 euron kevennyksen ja 10 000 euron tuloista kevennys on 100 euroa.
        Toki puhutaan isoista väestöryhmistä, mutta tuo esimerkkini tarkoittaa, että välillisiä veroja pitää kerätä 120 euroa, eli kummallekin esimerkkihenkilölle tulee maksettavaksi 60 euron välilliset verot. Pienempituloinen jää miinukselle 40 euroa ja suurituloinen nettoaa sen saman 40 euroa.
        Kaikkein pienituloisimmat eivät maksa valtionveroa, joten he eivät saa kevennyksiä, mutta väliliset verot tulevat heillekin maksettavaksi.

        Eikä nyt kannata ryhtyä jauhamaan erilaisista kulutustottumuksista, tai -määristä, tuo esimerkki kuvaa rautalankamallin tavoin vain sen, miten kokoomuslainen veropolitiikka suosii suurituloisia ja tuottaa lisää köyhyyttä. Surullisinta on, että tuo politiikka rokottaa rajusti myös lapsiperheitä, joiden kulutus on elikaaren huipussa. Sitten ihmetellään, miksi lapsia ei tehdä.

        1. A. TALVISAARI

          Verokortissa ennakonpidätysprosentti saattaa olla vaikkapa 15, mutta veroluonteisten maksujen jälkeen todellinen veroprosentti siitä palkasta, josta ennakonpidätysprosentti oli 15, onkin 23. Palkkatulojen verotuksen alentaminen näyttää vain johtavan veroluonteisten maksujen kasvuun ja uusien tasaverojen luomiseen.

        Comments are closed.