Mediavaalit

Olen joskus kuvitellut, että politiikan toimittajan työ on mielenkiintoista. Nykyisin ja erityisesti näin vaalien alla olen ruvennut ajattelemaan, että sen täytyy olla tavattoman stressaavaa. Median tehtävä on tuottaa uutisia, ja media tekee vaalit uutisoimalla puolueista ja ehdokkaista. Äänestäjiltä vaaditaan medialukutaitoa.

Vaalien alla ei tehdä mitään merkittäviä päätöksiä, mutta sanotaan sitäkin enemmän. Lisäksi poliitikot pyrkivät hankkimaan näkyvyyttä kukin kykyjensä mukaan, joko puheilla tai teoilla. Toimittajien on tehtävä jatkuvasti juttuja, sillä klikkijournalismi vaatii koko ajan uutta klikattavaa.

Tänään silmiini on sattunut kaksi juttua, jotka kuvaavat hyvin sekä politiikan uutisia että vaalinäkyvyyden hankkimista. Ensimmäinen uutinen kertoo jostain kummallisesta lihaverosta, jota Antti Rinteen sanotaan kannattaneen tai sitten ei. Suoraan sanoen en tiedä mitä Rinne on asiasta sanonut, mutta se näkyy nousevan jatkuvasti esille. Ilmeisesti hän on puhunut jotain kestävän kehityksen arvonlisäverosta, ja sehän on tietysti helppo vääntää vaikka mihin muottiin.

Minä kerron mitä itse ajattelen koko liha-asiasta. Fakta on, että ihmiset syövät lihaa, ja silloin sitä myös tuotetaan. Jokainen tajuaa, että lihaa kannattaa tuottaa mahdollisimman lähellä eli kotimaassa sen sijaan, että sitä rahdataan maahan jostain maapallon toiselta puolelta. Tuotanto on meillä säänneltyä ja valvottua, mutta muualla välttämättä ei ole. On siis järkevää tukea kotimaista tuotantoa. Sama koskee ihan kaikkea ruuantuotantoa.

Ei tämä ollut vaikeaa. Otetaan sitten esimerkki ehdokkaasta, jolla ei ole mitään oikeaa sanottavaa, mutta joka hankkii näkyvyyttä kolistelemalla laillisuuden rajoja. Teuvo Hakkarainen mainostaa itseään autonsa maahanmuuttovastaisilla teksteillä. Lisäksi hän viisastelee, että ”matu” tarkoittaa maaseudun tulevaisuutta.  ”No se tarkoittaa, että mistä sinä tulet, sinne takaisin.”

Höpö höpö. Matu on roskajulkaisu MV:n lanseeraamaa kielenkäyttöä, ja tarkoittaa maahantunkeutujaa. Maahantunkeutujalla tarkoitetaan turvapaikanhakijaa. On ihan paskapuhetta Hakkaraiselta ruveta väittämään, että hän tarkoittaisi jotain muuta. Itse asiassa se on enemmän kuin paskapuhetta. Se on kannattajien härskiä kosimista sekä politiikan ja vaalien halveksuntaa. Että näin sitä porskutetaan eduskuntaan härskiydellä, kun asiaosaamista ei ole.

Jo näistä kahdesta asiasta saa haluttaessa vaikka minkälaisia uutisia. Kun ajatellaan kuinka paljon ehdokkaita on ja mitä kaikkea he ennättävät sanoa ja tehdä, niin saadaan melkoinen uutispuuro. Siitä jokainen voi poimia itselleen mieluisen jutun somessa jaettavaksi. Suurin osa katoaa netin syövereihin ilman eritystä huomiota, kuten käy tälle minunkin jutulleni.

Ja suoraan sanoen se ei haittaa minua yhtään. Onneksi en ole politiikan toimittaja, vaan politiikkauutisten kuluttaja. Voin itse päättää millaisia juttuja luen.

 

 

 

Kommentit (20)
  1. Ei oikein kiinnosta äänestää sellaisia jotka pitävät minua niin hölmönä että uskon ihan mitä tahansa. Vaaliteltoilla ei osaa kysyä mitään, mitä ei hanakasti luvata, kun vaan pääsee eduskuntaan. Lisäksi se kertoo ettei hakijalla ole mitään käsitystä eduskunnan toimintatavoista.

  2. Jani Rikhard
    18.3.2019, 17:05

    ”Uutisia” lukiessa on syytä pitää mielessä se(kin), että politiikan toimittajat ovat myös osa poliittista eliittiä. Ainakin omasta mielestään.

Kommentointi suljettu.