Miinoitettu aktiivimalli

Yhä vieläkin löytyy aktiivimallia puolustavia poliitikkoja, vaikka he alkavatkin käydä harvinaisiksi. Tavallisin tapa on kertoa, että hallitus helpotti akiivimallin täyttämisen ehtoja ensi kuun alusta lähtien. Silloin laajennetaan niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä koulutus hyväksytään aktiivisuusehdon täyttäväksi.

Jatkossa muun muassa kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen tai julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä toiminta kerryttää aktiivisuutta. Myös ammattiliiton tai ammattijärjestön tai näiden yksin tai yhdessä perustama säätiö tai muu yhdistys voi järjestää aktiisuutta kerryttävää toimintaa.

Kuulostaa hienolta. Aktiivimalli on kuitenkin täynnä miinoja, joista edes miinojen asettajat eli poliittiset päättäjät eivät tunnu tietävän mitään. Tämän uuden asetuksen miina piilee tarkastelujaksoissa. Uusien järjestäjien koulutus kerryttää aktiivisuusehtoa vain siinä tapauksessa, että kolmen kuukauden tarkastelujakso alkaa 1.4. jälkeen. Näin sanotaan TE-palvelujen sivulla.

Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka tarkastelujakso on alkanut 1.3. Jos hän osallistuu uuden järjestäjän kurssille huhti- tai toukokuussa, niin hän tekee sen turhaan. Aktiivisuutta ei kerry, ja hänen seuraava, 1.6. alkava tarkastelujaksonsa alkaa ja jatkuu leikatulla tuella. Vasta 1.6. jälkeen käyty kurssi kerryttää aktiivisuutta 1.9. alkavalle jaksolle.

Tämä järjettömyys johtuu siitä aktiivimallin alkuperäisestä miinasta, jonka mukaan tarkastelujakson voi katkaista ja tukileikkurin pysäyttää vain olemalla kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti palkkatyössä. Muissa tapauksissa aktiivisuutta mitataan vasta seuraavan tarkastelujakson alusta lähtien.

Kun asetuksella lisättiin koulutuksen järjestäjiä, niin jäi muuttamatta perusasia eli kaikkien kohteleminen yhdenvertaisesti. Se olisi voitu toteuttaa nollaamalla kaikkien tarkastelujaksot huhtikuun alusta lähtien, mutta eipä tullut kenellekään mieleen. Nyt moni toiveikas kurssille osallistuja tulee kokemaan karvaan pettymyksen, mutta sehän ei aktiivimallissa ole mitenkään tavatonta. Juuri elämän hankaloittamiseksi se on tarkoitettukin.

Koko aktiivimalli on alkujaankin tehty täysin hutiloimalla, ja yhtä hutiloimalla sitä myös paikataan. Mitenkäs se menikään? Ai niin: Tehdään nyt tällainen laki ja korjataan sitten, jos tarvetta ilmenee.

***
Kiitos eilisen jutun kommentoijille tämän ansan huomaamisesta.

 

Kommentit (49)
  1. Erkki Posti
    20.3.2019, 14:53

    Saatana! Kaikilla pitkäaikaistyöttömillä uusi tarkkailukausi alkaa 31.3.2019 eli päivää ennen tuota lakimuutoksen voimaantuloa. Ajoitukseen on 100% varmasti vain yksi syy: kuristus. Mukauudistus on tuhottu ennen voimaantuloa. Päiväraha palaa normaaliksi aikaisintaan lokakuulla. Tuo laki ehtii hautaan ennen sitä.

    1. Siihen keulille 1 kpl tk-eläkehakemuksia,sillä pääsee tulevaan rytmiin sitte mukaan.

  2. Aktiivimalli voi muuttaa muotoaan ja sen nimi vaihtua vaalien jälkeen mutta se ei tule poistumaan..

    1. Raimo Korhonen
      20.3.2019, 17:15

      Siis jos se sinusta riippuu?

    2. Tätä mieltä olen itsekin. Vain terävimmät särmät hiotaan tylsemmiksi. Mutta kuten kaikki ainakin peruskoulusta jo selvinneet tietää. Että jos lyö vaikka kirveellä sormen irti itseltä, niin terän on hyvä olla terävä ja sormi saadaan ehkä helpommin istutettua takaisin. Tylsä kirves taas vain repii/murskaa ja aiheuttaa lisää vahinkoa, niin että vahinkoa ei voi enää mitenkään korjata.

      Ja se mielessä varmasti aktviimallia tullaan viilaamaan vaalien jälkeen ”toimivammaksi”. Sitä ei missään nimessä tulla ajamaan alas ja palauttaa tilannetta siihen mitä se oli ennen aktiivimallia. Sehän vaan tarkoittaisi että työtön ei lankeisikaan enää ansaan, jonka välttely mahdotonta usein miten. Joten itse uskon, että saamme vain tylsemmän aktiivimallin, mutta sitäkin tuhoisimman.

    3. Markku Isometsa
      20.3.2019, 19:50

      Miten niin.

Kommentointi suljettu.