Hännänheittoa

Demokratissa vaalien lopputulos on aina oikea, vaikka ei juuri itsestä siltä tuntuisikaan. Siksi en rupea vatuloimaan tulosta, vaan totean sen olevan vähän samanlainen kuin naisten jääkiekon MM-loppuottelun tulos, eli tasaväkistä oli ja tuomarit ratkaisivat. Vaaleissa tuomareina olivat äänestäjät. Nyt meillä on kolme käytännössä tasaväkistä puoluetta, joten hallituksen muodostaminen menee todella vaikeaksi. Antti Rinteelle povaan päänsärkyä, mutta muuten en povaa mitään. Mietin vain erilaisia vaihtoehtoja.

Loogisin vaihtoehto olisi koota hallitus nykyisistä oppositiopuolueista ilman oppositioon kuuluvia perussuomalaisia. He olivat kaksi vuotta mukana toteuttamassa niitä leikkauksia, jotka sovittiin hallitusohjelmassa, mutta kesän 2017 jälkeen he ovat olleen kovasti juuri niitä samoja leikkauksia vastaan. Ihan uskottavuuden takia hallitus pitäisi koota lähinnä SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden pohjalta, mutta hallituspohja ei riitä.

Mukaan pitäisi ottaa joko keskusta tai kokoomus. Jos otetaan keskusta, niin ei oikein hyvältä näytä. Keskustan neljä vuotta kestänyt markkinavetoinen linja ei istu tilanteeseen, joten keskustan pitäisi palata takaisin juurilleen ja vaihtaa sekä puheenjohtajaa että linjauksia.

Jos otetaan kokoomus, niin näyttää vielä pahemmalta. Kokoomus on teflonpuolue, jonka kanssa kaikki hallitusyhteistyötä tekevät menettävät kannatustaan, mutta jonka oma kannatus ei koskaan kärsi. Nyt kokoomus voisi käyttää perussuomalaisten menestystä hyväkseen ja tarjota SDP:lle sopimusta, josta olisi vaikea kieltäytyä. Sopimukseen sisältyisi vuorenvarmasti tiukkaa talouskuria ja markkinoiden suosimista, ja myönnytyksiä olisi lähinnä pienempiin työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Tähän Jussi Halla-aho voisi vastata omalla kompromissillaan, joka takaisi vaikkapa sosiaaliturvan ja työehtosopimusten yleissitovuuden. Vastapainoksi pitäisi sitoutua taas entiseen tapaan noudattamaan erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

SDP joutuisi tekemään valinnan kovan talouspolitiikan ja kovan ihmisoikeuspolitiikan välillä. Sekä kokoomus että perussuomalaiset voisivat käyttää painostuskeinona mahdollisuutta jatkaa entisellä hallituspohjalla. Petteri Orpo sanoi jo illalla, että kokoomus  voi tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, ja nykytilanteessa keskusta tekee yhteistyötä ihan kenen kanssa tahansa. Perussuomalaiset ovat Halla-ahon sanoin valmiita yhteistyöhön kenen kanssa tahansa, mutta eivät millä ehdolla tahansa. Ehtona tulee aina olemaan tiukka maahanmuuttopolitiikka, mutta muissa asioissa mikä tahansa käy entiseen tapaan.

Melkoista hännänheittoa tuon valtiollisen kanssa, kuten Pohjantähden Preeti Leppänen sanoi.

 

 

 

 

 

 

 

puheenaiheet politiikka yhteiskunta
Kommentit (67)
  1. Ainakin sen vähän mitä en ehtinyt väistelemään vaalitenttejä, niin persut olivat yleensä kaikkea vastaan mikä muille kelpasi.

    1. Kun persut olivat vaalitenteissä joissain avainjutuissakin tyystin toisilla linjoilla muihin nähden, niin eivätkö he samalla pelanneet itsenä pois kaikenlaisista hallituskuvioista? Hallituksissa pitää antaa periksi omista tavotteista sekä tehdä kompromisseja. Mutta tiukkapipo-asennehan luultavasti juuri vetoaa eniten puolueen kannattajiin. Mukana hallituksessa persut joutuisivat antamaan joissain asioissa heti periksi ja jopa kääntämään takkia. Joutuisivat siis ottamaan riskin, että tulisivat pettämään periksiantamattoman linjan kannattajansa.

  2. Melkoista hännänheittoa todellakin. Itse veikkaan, että tulevaan hallitukseen, kun enemmistöhallitusta varten on otettava joko Persut, Kokkarit tai Kepulit, mukaan, että Rinne päätyy Kokoomukseen, kun hän käytännössä jo ennakkoon sulki pois Persut ja Keskusta jäänee rökäletappion jälkeen suosiolla nuolemaan haavojaan oppositioon. Eli minun veikkaukseni tulevan hallituksen rungoksi olisi SDP+Kok+Vihr+Vas, mutta lopullinen tilanne tulee nähtäväksi vasta kun hallitustunnustelut ovat suoritettu.

    1. SDP Keskusta Vihreät Vasemmisto ja ehkä vielä RKP ja KD.
      Keskusta on nyt kirvelevän vaalitappion jälkeen sopivan “pieni” ja taipuvainen muutoksiin..
      Ainakin hetken

      1. Näin minäkin ajattelen ja kun kokoomus ei häärii päämiehenä onnistuu kyllä ennen keskusta kuin Kokoomus. Keskustan on kuunneltava nyt muitakin.

    2. Kepu kelpaisi ilman Sipilää. Kepu joutuu palaamaan pehmeämpiin linjoihin ajalle ennen Sipilää.

      1. Sipilä oli alussa pehmeämpi mutta kokoomus ja persut saneli tahdin.

      2. Ei se Bernerkään tainnut tuoda ihan sellaista lisäarvoa kun Sipilä kuvitteli.

    3. Jos veikkauksesi kokoomuksen mukaantulosta toteutuu, annan muutaman arvauksen ministereistä; Orpo jatkaa valtionvarainministerinä. Työministeriksi Juhana Vartiainen (US:lle antamansa lausunnon mukaan sormet jo syyhyävät), saadaan lisää aktiivimalleja – jos paikkakunnalla ei työtä ole, niin pitää muuttaa sanoi JV ykkösaamussa 3.1.19. “Rikkaruohoille” kunnolla rounduppia.
      Ja sitten neljän vuoden päästä SDP:n kannatus on lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä prosenttia.

      1. Kokoomus vie kenet tahansa hallituskumppanin vaalitappioon. Ehkä RKP:tä lukuunottamatta. Siksi on hämmentävää, että niin moni alkaa sille kaveriksi.

Kommentointi suljettu.