Jäävuoren huippu

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toteaa päätöksessään Sastamalan kaupungin ohjaavan lainvastaisesti asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan. Kolmannes kuntouttavassa työtoiminnassa olevista asiakkaista oli siellä lain edellytysten vastaisesti.

Näin kertoo paikallinen verkkolehti Puheenaiheet, jota en entuudestaan tunne, mutta jutun aihepiirin tunnen sitäkin paremmin. Olen kirjoittanut kuntouttavan työtoiminnan epäkohdista yli yhdeksän vuoden ajan, ja jutussa referoidun aluehallintoviraston päätöksen perusteella toiminta on juuri sitä kunnissa erittäin tavallista lain rikkomista, josta olen monesti kirjoittanut. Kunta on sekä säästänyt että ansainnut ohjaamalla kuntouttavaan työtoimintaan täysin työkykyisiä työttömiä vastoin kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Lisäksi kunta on jättänyt noudattamatta sosiaalihuoltolain vaatimuksia ammattihenkilöistä.

STM:n voimassa olevan ohjekirjeen mukaan kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, ja siinä on noudatettava lain 42 §:n määräyksiä ammattihenkilöistä. Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, jonka on oltava sosiaalihuollon ammattilainen. Hän voi olla myös terveydenhuollon ammattilainen, jos se on asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta perusteltua.

Näistä vaatimuksista ei kunnissa juurikaan ole piitattu, vaan liian usein kuntouttavaa työtoimintaa käytetään säästämiseen, ansaitsemiseen ja palkattoman työn teettämiseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta ei kunnan tarvitse maksaa omaa osuuttaan työmarkkinatuesta, ja lisäksi kunta saa valtiolta 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtominnassa olevasta. Kun toimintaan ohjataan työkykyisiä, niin saadaan säästöjen ja tulojen lisäksi myös palkatonta työvoimaa. Hyvin todennäköisesti näin keväällä näkemänne kunnan viheralueiden haravoijat ovat kuntouttavassa työtoiminnassa korvaamassa palkkatyötä, mikä sekin on vastoin lakia.

Sastamala ei siis ole poikkeus muuten kuin siksi, että toimintaan on puututtu. Aluehallintovirasto otti Punkalaitumen ja Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan valvonta-asiaksi sitä koskevien lehtiartikkelien perusteella. Artikkeleissa viitattiin huomattavan korkeisiin aktivointiasteisiin ja kuntouttavan työtoiminnan suuriin asiakasmääriin. Ilmeisesti kunnat kehuskelivat liikaa työllistämistoimenpiteillään.

Mitä tästä sitten seuraa? Tuskinpa paljon mitään, sillä näiden lakien rikkomisesta ei ole määrätty sanktioita. Nuhteiden jälkeen toimintaa yleensä pikkuisen kohennetaan, mutta pääasiassa keskitytään selittämään asia parhain päin.

Periaatteessa kaikki vastoin lakia kuntouttavaan työtoimintaan ohjatut voisivat vaatia palkkaa tekemästään työstä, sillä heidät on velvoitettu sihen vastoin lakia taloudellisen sanktion eli tuen menettämisen uhalla. Se taas voisi täyttää rikoslain 47 luvun 3a §:n mukaisen kiskonnatapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön.

Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästäsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Hyvää suomalaisen työn päivää.

Kuva: Teppo Palmroos

 

 

 

Kommentit (53)
  1. Lakiahan en tunne kovinkaan hyvin näissä asioissa, mutta voiko tallaisissa tapauksissa esim. sastamalan ”orjat” nostaa joukkokanteen kuntaa vastaan palkkasaatavista, syrjinnästä tms.?? Iloista Duunarin juhlaa tasapuolisesti!

    1. Wikipediasta poimittuna:
      ”Suomen ryhmäkannelaki tuli voimaan vuonna 2007. Laki antaa mahdollisuuden vain kuluttajien ryhmäkanteeseen elinkeinonharjoittajaa vastaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan puitteissa. ”

      Ryhmäkanneoikeus ei siis koske työelämää ja ryhmäkanteen voi nostaa vain kuluttaja-asiamies pelkästään elinkeinonharjoittajaa vastaan (ei siis kuntaa, valtiota tms).

      HS 11.4.2018: ”Suomessa ryhmäkannemahdollisuus on ollut olemassa vuodesta 2007. Kanteen voi Suomessa nostaa ainoastaan kuluttaja-asiamies. Tähän mennessä Suomessa ei ole nostettu ensimmäistäkään ryhmäkannetta.”
      https://yle.fi/uutiset/3-10155371

      1. Luukas Pyykorpi
        1.5.2019, 17:39

        12 vuotta ryhmäkannemahdollisuus ?!!! On tää tuhnu kansa – aiheita olis ollut

  2. Ihmettelen kyllä suuresti miksei kukaan ole ottanut asiakseen aiemmin pakottaa AVIa puuttumaan tähän asiaan. Ja sen lisäksi testannut oikeudessa rikoslain mainittua kiskonnantapaista työsyrjintäpykälää.
    Ovatko työttömät niin pelokkaita vai niin lamaantuneita etteivät he pysty tekemään asioilleen mitään?

    1. Kun kanteen lopputulos voi olla voitto tai tappio niin miten pitkään työttömänä ollut voisi lähteä peräämään oikeuttaan lakituvassa. Kun ei ole varaa kunnon lakihenkilöön ja vastassa Kuntaliiton tms. tässä asiassa hyvin perehtyneet juristit. Ehkä reagointi voisi olla enemmän mahdollista siinä vaiheessa, kun asiakasta ollaan vastoin hänen omaa tahtoaan ohjaamassa palveluun, joka ei ole lainmukainen eikä vastaa asiakkaan palvelutarvetta. Esim. tekemällä kantelu oikeusasiamiehelle tai vastaavalle. Siihenkin monesti tarvittaisiin apua ja tukea, en ole varma saisiko sitä kunnallisesta oikeusavusta. Työssä olevalla monesti on tukenaan liiton lakimies ja mahdollisesti vielä oikeusturva vakuutus, josta joutuu maksamaan vain omavastuun.

      1. Tuet lähtis kantelijalta samoin tein, jos alkas kuntoo haasteleen. Lastensuojelu hakis lapsetkin turvaan, ja mielenterveys kyseenalaistettas. Saattas into oikeusavun turvin kamppailuun lophtoo hyvin nopsaan.

      2. Tässäpä ihmettelenkin ay-liikkeen asemaa. Eikö työttömiä jäseniä todellakaan voida tukea oikeusavulla?

    2. Milaja Rantanen
      1.5.2019, 09:51

      Olin Sastamalan (silloin vielä Vammala) Työteekissä 2005 ja 2006. Näin, kuinka erityisesti kuntouttavan työtoiminnan sopimuksissa rikottiin lakia: silloisen lain mukaan sitä sai teettää 11 kk vuodessa, mutta siellä annettiin viikon tauko jokaisen 3 kk:n jälkeen, eli neljännen jakson aikana meni laittoman puolelle. Lähes kaikki olivat terveitä työttömiä, ja alihankintatyötä yrityksille teeteettiin surutta.

      Silloinen johtaja yritti myös innokkaasti haastaa oikeuteen jokaisen, joka kirjoitti Työteekkiä kritisoivan mielipidekirjoituksen sanomalehteen. Tiedän tämän, koska olin toinen niistä kahdesta, jotka noihin aikoihin uskalsi tämän tehdä. Kirjoitukseni julkaissut Aamulehti piti onneksi kiinni lähdesuojasta, eikä paljastanut nimeäni.

      Itse koin pahimpana erittäin epäasiallisen kohtelun ja jatkuvan haukkumisen ja huutamisen, ja kun lopulta pääsin sieltä pois, olin niin helpottunut, että halusin eroon koko paikasta, en siis jaksanut tehdä valitusta minnekään enkä tuolloin olisi edes tiennyt, minne sellaisen voisi tehdä.

      1. On tämä aika hirveetä! Onneksi on vielä paikkoja, joissa näistä voi kertoa anonyymisti.

        Ihmetyttää, että mihin pykäliin vedoten tämä Työteekin johtaja olisi oikeuteen lähtenyt? Kunnialoukkaus vai? Tekisi mieli yrittää googlettaa henkilön nimi, mutta näin vappuna ei jaksa.

      2. Milaja Rantanen
        1.5.2019, 19:59

        Vastaus Makelle: kunnianloukkaus oli juurikin se, mistä johtaja halusi syytteen nostaa. Joku, oliko poliisi tai syyttäjä, en nyt muista, jätti syytteen nostamatta perusteluina, että siinä asemassa olevan henkilön pitää kestää kritiikkiä, joka kohdistui virkaan eikä henkilöön sinänsä. Kyseessä oli siis sen toisen henkilön mielipidekirjoitus; hän tarjosi sitä ensin paikalliselle ilmaisjakelulehdelle, joka ei sitä julkaissut. Lopulta sen julkaisi maksullinen paikallislehti.

Kommentointi suljettu.