Kupla puhkeaa

Varsinkin vaalipuheissa Sipilän hallituksen poliitikot puhuivat kilpaa siitä, miten Suomi on nyt laitettu kuntoon ja uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti. Taloudessakin on taustalla nousukausi. Mistä tämä yllättävä viimesijaiseen sosiaaliturvaan turvautuminen nyt johtuu, Anne Neimala?

– Viimeisen neljän vuoden aikana perusturvaan on tehty aika suuriakin leikkauksia, indeksien jäädytys, etuustasojen laskua ja omavastuun kasvua. Se saattaa vaikuttaa, vaikka taloustilanne on parantunut. On paljon ihmisiä, jotka eivät vielä ole töitä saaneet. Heidän tilanteensa näkyy. Työttömyysturvaan on tehty heikennyksiä ja myös aktiivimalli saattaa näkyä meillä.

Näin kertoi eilen Iltalehti Sipilän hallituksen luoman kuplan puhkeamisesta. Hallituksen säästö- ja elvyttämistoimet on tehty köyhimpien kustannuksella, ja niiden seurauksena köyhät on ajettu entistä suurempaan köyhyyteen ja Kelan toimeentulotukiluukulle. Kupla on ollut niin tiivis, että Kelan rahojen loppuminen tulee yllätyksenä.

Ei sen pitäisi olla yllätys kenellekäään hallituksen toimia seurannelle. Tukia on leikattu ja omavastuita kasvatettu. Kansaneläkeindeksi on jäädytetty joka vuosi, ja sen seurauksena kaikki siihen sidotut etuudet ovat nykyisin reaalisesti alle vuoden 2014 tasolla. Näitä etuuksia ovat kansaneläkkeen lisäksi vammaisetuudet, rintamalisät, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat sekä työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

Aktiivimalli ei ole käytännössä tuonut uusia työpaikkoja, mutta sitäkin tehokkaammin se on leikannut työttömyysturvaa. Kun aktiivisesti työtä etsivä ei sitä löydä, niin häntä rangaistaan tukea leikkaamalla. Joutavat työllisyyskurssit ja palkaton työ lisääntyvät, kun tilastoja siivotaan ja aktiivimallin ehtoja yritetään täyttää.

Kun tukia jäädytetään ja leikataan, niin silloin on pakko turvautua viimesijaiseen tukeen eli toimeentulotukeen. Se ei edes paikkaa kaikkia menetyksiä, mutta tolloimmankin olisi pitänyt tajuta muiden tukien leikkaamisen johtavan juuri toimeentulotuen tarpeen kasvuun. Hallitus oli joko tolloakin tollompi, tai sitten se vain ei halunnut nähdä tätä realiteettia.

Entä sitten ne paljon puhutut ja joka käänteessä mainostetut 140 000 uutta työpaikkaa? Niistä kokoaikaisia on vain puolet. Loput ovat jatkuvaa osa-aikatyötä, määräaikaista kokoaikatyötä tai määräaikaista osa-aikatyötä, joista saadulla palkalla ei elä. Kun viime joulukuussa todistin tämän, niin minut leimattiin valehtelijaksi. Nyt totuus alkaa kuitenkin valjeta mediallekin: kun palkalla ei elä, niin on haettava toimeentulotukea.

Näihin uusiin työpaikkoihin sisältyy tietenkin myös se huijaus, että työlliseksi tilastoidaan jokainen tunninkin palkkatyötä viikon aikana tehnyt. Se on ihan virallinen ja kansainvälinen tapa, mutta ei se totuutta kerro. Silti juuri se tilasto on uutisoitu kerran kuukaudessa hallituksen saavutuksia ylistäen. TEM:n realistisempi tilasto on sivuutettu kokonaan.

Oikeastaan median myöhäinen herääminen vähän huvittaa. Jos emme eläisi sananvapauden mallimaassa ja demokratiassa, niin voisi epäillä hirmuhallinnon pelotteleman ja palvelijakseen pakottaman median uskaltavan vasta nyt puhua totta.

Uudella hallituksella on edessään valtava työ sen yrittäessä korjata edellisen hallituksen tekemiä tuhoja. Se ei luultavasti tule edes onnistumaan, jolloin päästään taas syyttämään uutta hallitusta.