Kahdet säännöt

Sanoin viime maanantaina, että en hyväksy enkä puolustele Hussein al-Taeen kirjoituksia, ja kerroin palaavani asiaan, jos tarvetta ilmenee. Nyt kun al-Taee on saatu sairaalan kautta sairauslomalle, niin katson aihetta ilmenneen. Hänen sanojaan en puolusta edelleenkään, mutta ihmistä puolustan.

Katsotaanpa vähän uutisointia. Iltalehti sanoi häntä ihan avoimesti rasistiksi, ja Ilta-Sanomat vaati pääkirjoituksessaan hänen eroaan kansanedustajan tehtävistä. Enpä muista koskaan ennen ketään edes kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomittua poliitikkoa sanotun lehdissä suoraan rasistiksi, vaan yleensä on puhuttu maahanmuuttokriittisyydestä tai väitetystä rasismista. Median tuomioistuimessa julistettu erovaatimus on myös poikkeuksellinen. Sellaista ei ole nähty edes silloin, kun istuvia kansanedustajia on tuomittu rikoksista. Nyt ruvetaan vasta tutkimaan rikoksen mahdollisuutta ennen kansanedustajuuden alkamista kirjoitetuissa asioissa, mutta tuomio on lehdissä jo julistettu.

Sanotaan, että al-Taeen suurin rikos oli valehteleminen, kun hän ensin kiisti osan kirjoituksistaan. Jos kansanedustajia ruvetaan erottamaan valehtelemisen perusteella, niin eduskunnassa vaihtuu paljon väkeä. Tosin muistelen Timo Soinin sanoneen nelisen vuotta sitten, että vaalikampanjassa saa valehdella, ja on median tehtävä ottaa selville ne valheet. Jos erotetaan myös kaikki jo rikoksista tuomitut, niin lisää väkeä lähtee.

En ymmärrä tuota kiihkoa saada al-Taee pyytämään eroa eduskunnasta. Vaikka hän sitä pyytäisi, niin ei se ihan helposti käy. Perustuslain 28 §:n mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy. Mikä tahansa syy ei ole koskaan ollut hyväksyttävä syy.

Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kuten näette, niin ei se ihan helposti käy. Jotkut tuntuvat kuvittelevan yhä edelleen, että al-Taeen ero eduskunnasta tekisi perussuomalaisista suurimman eduskuntaryhmän. Ei tekisi, sillä hänen tilalleen tulisi tietenkin saman vaalipiirin saman puolueen ensimmäinen varaedustaja.

Jos SDP:n eduskuntaryhmä päättäisi erottaa al-Taeen ryhmästä, niin sitten tilanne olisi toinen. Siinä tapauksessa al-Taeen kannattaisi loikata perussuomalaisiin, niin saataisiin kuulla puhetta sananvapaudesta ja ajojahdista. Todennäköisesti mediakin rupeaisi puhumaan väitetystä rasismista sekä juutalais- ja homokriittisyydestä. Kansanedustajia kun näytetään julkisuudessa kohdeltavan eri säännöillä riippuen siitä, mitä puoluetta ja millaista etnistä ryhmää he edustavat.

***

Tätä juttua ei voi kommentoida. Sen sijaan voitte lukea täältä suurimmasta uhasta sananvapaudelle. Se en ole minä, joka rajoitan kommentointia. Se olette te, jotka sormet syyhyten avaatte minkä tahansa jutun vain päästäksenne suoltamaan törkyä.

 

 

 

Kommentit (0)