Ulkoistamisen hinta
Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunta on siirtänyt lainvastaisesti Mehiläiselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle. Tämä ja monet muut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksen jälkeen ilmenneet vakavat puutteet ovat johtaneet siihen, että aluehallintovirasto otti Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelut valvontaansa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun aluehallintovirasto ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelut tarkkailuunsa. Näin kertoi Yle eilen.
Tässä näyttää käyneen juuri kuten kokonaisulkoistuksia epäilleet ovat aina sanoneet. Kun kunta ulkoistaa yhden tärkeimmistä tehtävistään, niin kuvitellaan asian olevan kunnossa, kun toimintaa pyörittävän yrityksen lasku maksetaan. Kunnassa on unohdettu, että viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa. Viranomaistehtäviä ovat kokonaisvalvonnan lisäksi kaikki sellaiset tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa. Sellaisia ovat muun muassa asioiden valmistelu, päätöksenteko ja päätösten täytäntöönpano. Siikalatvalla yrityksen työntekijät toimivat asioiden valmistelijoina.
Siikalatvalla ei toivottavasti käynyt kuten kävi jo neljä vuotta sitten ulkoistamisen näyteikkunana toimineelle Rääkkylän kunnalle. Siellä koko ulkoistaminen tehtiin erittäin arveluttavalla tavalla alkaen kilpailutuksen puuttumisesta ja virkamiesten istuttamisesta sekä Attendon että kunnan tuoleille. Julkista valtaa käyttävät viranhaltijat saivat palkkansa yksityiseltä yritykseltä, jolla oli yhteistyösopimus koko ulkoistuksesta vastaavan Attendon kanssa. Samat virkamiehet valmistelivat Attendon palkkalistoilla julkista vallankäyttöä koskevia päätöksiä ja tekivät ne päätökset virkamiehinä, jotka saivat palkkansa yhteistoiminnassa Attendon kanssa olevalta yritykseltä.
Selkeämmin sanoen virkamiehet eivät itsekään oikein tienneet mitä he tekivät virkamiehinä ja mitä yrityksen työntekijöinä. Tämän sekasotkun lisäksi kunta velkaantui Attendolle miljoonan euron vuosivauhtia. Ulkoistus tuli niin kalliiksi, että Rääkkylä ajautui kriisikunnaksi ja olisi luultavasti mennyt konkurssiin ilman maakunnallisen kuntayhtymä Siun soten aloittamisen tuomaa helpotusta.
Vuosikausia toitotettiin ulkoistamisen tuomaa säästöä ja joustavuutta. Siikalatvalla on saatu säästöjä, mutta ne otettiin henkilökunnalta ja asiakkailta. Kunnalla oli ja on vaikeuksia rekrytoida ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta Mehiläisellä oli varaa sanoa heitä irti. Sellainen näkyy varmasti hoidon laadussa.
Ehkä kunnissa vähitellen ruvetaan uskomaan, että ulkoistaminen ei ole ratkaisu ongelmiin. Se johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, että kunnan ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta yrityksen pitää. Jostain se voitto otetaan, ja kunta sen maksaa tavalla tai toisella. Halvemmaksi tulee tehdä itse.
Nyt kun kotikuntani tekee itseään tunnetuksi – valitettavasti kylläkin ikävällä tavalla – käytän tilaisuuden hyväkseni ja valistan kansaa asian vierestä sen verran, että paikkakunnan nimeä taivutetaan ulkopaikallissijoissa: Siikalatvalla, Siikalatvalta, Siikalatvalle. Sillä tarkoitetaan joen latvaa, ei puun. – Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun tekee mieli korjata Uuninpankkopojan kirjoituksia yhtään miltään kohdin, sen verran painavaa asiaa aina ja erinomaisen hyvin kirjoitettua. Eli päällimmäisenä olkoon tässäkin kommentissa iso kiitos kärsivällisestä rautalangan väännöstä ja tärkeiden asioiden julki tuomisesta!
Kiitos oikaisusta, korjaan tekstiin oikean taivutusmuodon.
Yksityistämistä on perusteltu myös sillä, että yksityinen tekee asiat tehokkaammin. Onko Postin kulku nyt parantunut, tieverkko paremassa kunnossa, samoin rautatiet? Paraniko sairaanhoito ja vanhusten palvelut? Eipä tainneet. Kuka tehdyt virheet korjaa, ei kukaan ota vastuuta.
Jaakko Lautaoja. Kiitos selkeästä ajattelustasi, noinhan tuo yksityistäminen on tapahtunut. Ainakin siinä tapauksessa, että joku iso fima on ottanut työn hoitaakseen. Hollannin kotisairaanhoidon malli on hyvä esimerkki päinvastaisesta.