Aktiivimallin jälkeen

-Olen täysin ymmärtänyt, mitä tehtiin. Suurin virheeni oli, että laskin aktiivimallin tuollaisenaan läpi. Siihen jäi se valuvika, että ihminen saa sanktion, vaikka tekee kaikkensa hakeakseen töitä.

-Keskustelussa aktiivimallista tuli minun lakini, vaikka se oli sosiaali- ja terveysministeriön laki. 

Näin sanoo Jari Lindström Duunitorin haastattelussa. Juttu kannattaa lukea kokonaan, sillä siinä kerrotaan myös aktiivimallin jälkeisestä elämästä.

Olen ennenkin sanonut Lindströmiä Sipilän hallituksen rehellisimmän oloiseksi ministeriksi, ja tämä haastattelu vahvistaa käsitystäni. Hänen kiusaantumisensa aktiivimallista oli nähtävissä jo alusta lähtien, vaikka hän sitä ministerinä puolustikin. Asian esittely ei oikeasti olisi kuulunut hänelle ollenkaan, vaan se olisi ollut Pirkko Mattilan tehtävä. Hänen työkyvystään ja ymmärryksestään minulla ei ole kovin korkeaa käsitystä, sillä eduskunnan käsitellessä aktiivimallia Mattila twiittasi olevansa savusaunassa. Pari viikkoa sen jälkeen hän kieltytyi kokonaan puhumasta aktiivimallista julkisuudessa.

Niinpä aktiivimallista tuli Lindströmin malli, mutta haastattelusta ei selviä syy sen säätämiseen. Sekin olisi ollut hyvä kertoa, sillä jos asian esitellyt ministeri tiesi esittelevänsä kelvottoman lain, niin mikä mahti pakotti hänet sen esittelemään? Selitykseksi ei riitä, että näin oli sovittu ja kun on pelipaita päällä, niin silloin pelataan.

Kun nyt aktiivimallin esitellyt ministerikin myöntää sen kelvottomaksi, niin mennäänpä aktiivimallin jälkeiseen aikaan. SDP on luvannut purkaa aktiivimallin leikkurin ja vasemmistoliitto koko mallin, joten jotain sille tulee tapahtumaan. Näissä suunnitelmissa on pieni ero, sillä pelkän leikkurin purkaminen jättää aktiivimallin mukaisen työnhakuvelvollisuuden, mutta poistaa sanktiona olevan tuen leikkauksen. Sanktion puuttuminen vesittäisi koko aktiivimallin muuten, mutta malliin sisältyi myös omavastuupäivien alentaminen seitsemästä viiteen.

Jos vain leikkuri puretaan, niin omavastuupäivien määrä pysyy viitenä, ja se tarkoittaa menoja valtiolle ilman vastapainona olevaa rahaa säästävää tukileikkuria. Jos koko aktiivimalli puretaan ja palataan aikaan ennen aktiivimallia, niin omavastuupäivien määrä kasvaa takaisin seitsemään. Se vaikuttaisi kaikkien tukiin, kun taas leikkuri puree vain niihin, jotka eivät yrityksistään huolimatta onnistu täyttämään akviisuusehtoa.

Lindström sanoo olevansa ehdottomasti sitä mieltä, että työttömällä pitää olla jokin velvollisuus ja jokin porkkana, ja siksi aktiivimallia ei pitäisi purkaa kokonaan.

Näistä työnhakijan velvollisuuksista ja eri puolueiden suhtautumisesta niihin annetaan paljon väärää tietoa. Kun puhutaan tukien vastikkeellisuudesta, niin aina sanotaan SDP:n olevan vastikkeellisuuden kannalla. Näin SDP niputetaan samaan joukkoon kokoomuksen ja kristillisten kanssa, joiden osallistavan sosiaaliturvan malli sisältää velvollisuuden tehdä tuen eteen työtä.

SDP:n mallissa ei kuitenkaan ole työntekovelvollisuutta, vaan ainostaan vanhastaan tutut velvollisuudet olla työmarkkinoiden käytettävissä sekä hakea ja ottaa vastaan palkkatyötä. Työnhausta kokonaan kieltäytyvälle voidaan määrätä karenssi.

Vasemmistoliiton ja vihreiden vastikkeeton perustulo on kokonaan eri asia, joten en nyt rupea pohtimaan sen etuja ja haittoja.

Kuten nähdään, niin jos aktiivimallista päättäminen oli vaikeaa jopa sen esitelleelle ministerille, niin ei sen purkaminenkaan tule menemään ilman vaikeuksia. Huono laki on helppo tehdä, mutta vaikea purkaa.

Kommentit (27)

  1. Lindström sanoo olevansa ehdottomasti sitä mieltä, että työttömällä pitää olla jokin velvollisuus ja jokin porkkana, ja siksi aktiivimallia ei pitäisi purkaa kokonaan.

    Ja näin. Lindström ei puhu mitään kumminkaan työnantajille tulevista velvollisuuksista. No joita ei muuten ole edes. Mutta joita pitäisi olla, kuten vaikka ilmaisen työvoiman käyttökielto ankarin rangaistuksin. Jos työtön menettää vaikka 2 päivää työttömyyskorvauksia joka kuukausi rikkomalla laissa työttömälle säädettyjä käyttäytymissääntöjä kohtaan, joita ei ehkä pysty edes toteuttaa. Niin työnantajalla voisi sitten lähteä kahden päivän liikevaihdon verran lisäveroja joka kerta, kun käyttää hyväksi ilmaista työvoimaa. Tämä koskee olipa työnantaja julkinen tai yksityinen. Törkeissä rikkomuksissa voidaan katsoa myös rajummistakin lisäveroista firmalle. Aivan kuten työttömältäkin voidaan evätä vaikka koko työttömyyskorvaus.

    Seuraava kysymys onkin, että miten estetään sitten tämä ilmaisen työvoimankäyttö firmoissa ja julkisissa työnantajissa? Sitähän on lailla suotu monenlaista on kuntouttavaatyötä,työkokeilua ja ties mitä. En usko alkuunkaan, että noihin etuihin kosketaan, mitä noilla nimikkeillä on luotu firmoille lain voimalla. Niin tuskin firmoille voidaan tällöin mitään rangaistuksia antaa. He vain käyttävät lain suomia mahdollisuuksia hyväkseen. Ja se on taas järkevää toimintaa. Eikä muuten minusta paljoa välttämättä eroa vaikka mahdollisesta perustulosta työttömälle jos sellainen olisi.

    Joten tämä perustulo:


    Vasemmistoliiton ja vihreiden vastikkeeton perustulo on kokonaan eri asia, joten en nyt rupea pohtimaan sen etuja ja haittoja.

    Voikin olla hyvä välivaihe tai jopa pysyvä, kun aletaan sorvaamaan toimivampaa järjestelmää. Siinä perustulolla olevat voi kylmästi sivuuttaa hyväksikäyttö tahot, joilla ei oikeastaan olekaan mitään halua työllistää missään tilanteessa PALKALLA ketään vaan hyväksi käyttää systeemin luomaa ilmaista työvoimaa, joka heille on lainvoimalla luotu.

    Ja ehkä näin lopulta nämä hyväksikäyttäjä tahot joutuu oikeasti alkaa maksamaan palkkaa. Eri asia onkin tuleeko niitä työntekijöitä enää PALKALLA, kun aikaisemmin olivat vaan hyväksikäyttäneet samoja työttömiä ilmaisena työvoimana karenssien uhalla mitä erilaisemmilla laillisilla nimikkeillä.

    Mutta lopulta uskon, että isoja voittajiakin on firmoissa. Ja ne on niitä, jotka on pitäneet tiukasti huolta työnantajamaineestaan, vaikka ilmaistatyövoimaa olisi ollutkin tarjolla. Uskoisin, että perustulossakin nämä firmat tulee saamaan entistä laadukkaampaa työvoimaa jopa lyhyisiin osa-aikaisiin töihin, jonka järkevä perustulo mahdollistaa.

    Mutta tuskin näitä voimasuhteita tullaan koskaan tasaamaan millään muotoa ja katsomaan miten sitten käy. Tarviiko niin sanotusti justeerata vielä? Mutta ei. Uskon, että tilanne menee niin, että rikkaille rikkaiden edut ja köyhille köyhien velvollisuudet tulevaisuudessakin. Olipa hallitus mitä hyvänsä.

    1. Tässä oikeastaan kiteytyykin se isoin asia, eli kuinka törkeää on valtion vaatia työpaikan löytymistä tietyin ehdoin, ja samaan aikaan omatoimisesti tarjota ilmaistyövoimaa yrityksille. Minullekin ehdotettiin aktiivimallin täyttämistä hakemalla työkokeiluun suureen yritykseen, josta olin jo hakenut eri tyyppisiä palkkatöitä saamatta niitä. Minulla on alan koulutus, suosittelijat ja useampi vuosi työkokemusta. Enkä todellakaan ole ainoa, jolle tätä on ehdotettu tai suorastaan karenssin uhalla syötetty.

      TE-toimiston puhelinpalvelija tuntui sinisilmäisesti uskovan työkokeilun työllistävään vaikutukseen, ”kunhan työnantaja näkee millainen työntekijä on”. Herää ensinnä kysymys mitä varten koeaika on olemassa, ja seuraavaksi että missä maailmassa virkailija elää.

      Voin olla väärässä, mutta minusta VL:n idea vastikkeettomasta perustulosta ainakin Kontulan selittämänä on ihan ok.

    2. Lindströmin mallissa se porkkana tungettiin samaan osoitteeseen kuin keppikin..syvälle perseeseen.
      Yrityksille tehtiin muutama vuosi sitten miljardilla yhteisöveron alennus jonka avulla piti luoda uusia työpaikkoja ja kun ei luotu vaan potkittiin väkeä ulos niin asia haudattiin mutta yhteisöveroa ei palautettu ennalleen.
      Lindström tiesi ministerinä koko ajan aktiivimällin valuviat mutta nyt vasta uskaltaa sanoa..ei kovin rohkeaa mielestäni.

  2. Antiikin Kreikassa työn tekivät orjat ja naiset ja miehet istuivat kapakissa spekuloimassa .

    1. Antiikin Kreikassa kansalaisia olivat vain vapaat miehet.

      Naiset ja orjat olivat ei-vapaita: orjat työssä ja (talolliset) naiset kotona sukunsa miesten holhouksessa.

      Vapaat kansalaiset (miehet) eivät tehneet työtä, jonka kantamuotona edelleenkin monessa kielessä on orjaa tai kärsimystä merkitsevä sana. Miehille jäi koko päivä aikaa uppoutua politiikkaan ja harrastuksiin, kuten kirjoittamiseen ja lukemiseen.

      Useimmat vapaat miehet kävivät maksullisissa naisissa, joita he elättivät vaimonsa ohella. Vain kurtisaanit saattoivat olla naisista itsellisiä.

      Armeijat oli suurelta osin koottu palkkasotureista. Vain upseerit olivat kansalaisia.

    2. Rauno Halme
      19.5.2019, 13:49

      Misolla on jännä näkemys yhteisten asioiden hoidosta antiikin Kreikasta, sillä esimerkiksi Kleistheneen uudistukset korvasivat vanhat neljä fyleä eli ”heimoa” kymmenellä uudella. Niillä ei ollut luokkaperustaa, vaan ne olivat ennemmin eräänlaisia äänestyspiirejä tai valitsijakuntia kuin varsinaisia heimoja. Kukin heimo oli edelleen jaettu kolmeen trittykseen, ja jokaiseen trittykseen kuului yksi tai useampia demoksia, riippuen niiden väkiluvusta. Uudistuksen seurauksena jokaiseen fyleen kuului demoksia eri puolilta Attikaa. Kleistheneen tavoitteena olikin ilmeisesti vanhojen, toistuvasti riitoja aiheuttaneiden paikallisklikkien purkaminen.

      Kukin fyle valitsi arvalla viisikymmentä jäsentä buleen, Ateenaa jokapäiväisissä asioissa hallinneeseen neuvostoon, jonka kooksi tuli nyt 500 henkeä. Bulen tehtävänä oli valmistella lakiesitykset ekklesian eli kansankokouksen keskusteltavaksi ja vahvistettavaksi. Murhaoikeudenkäynnit ja uskonnolliset asiat kuuluivat edelleen vanhalle areiopagin neuvostolle. Suurin osa viroista täytettiin arvalla, mutta kymmenen strategosta eli kenraalia valittiin äänestämällä. Koko Attikan alueella oli 139 demosta, ja niistä tuli paikallishallinnon ja väestökirjanpidon perusta.

      1. Kreikan demokratia oli organisoitumista heimoyhteiskunnasta järjestäytyneemmäksi kaupunkivaltioksi, koska maanviljelyksen kehittyminen mahdollisti kaupunkien syntymisen, koska ruokaa voitiin tuottaa pienellä alueella suurelle määrälle ihmisiä. Tällaisessa yhteiskunnassa heimoajattelu oli usein vanhanaikaista eikä kovinkaan toimivaa.

        Agraariyhteiskunnassa orjien pitämisestä tuli kannattavaa, koska heitä tarvittiin raskaisiin peltotöihin. Heimoyhteiskunnassa orjien pitämisestä ei ollut hyötyä joten potentiaaliset orjat usein surmattiin tai vähintään ajettiin pois heimon maalta. Tämä aiheutti jatkuvia sotia ja konflikteja. Heimoajattelu toimi oman aikansa kunnes he joutuivat vastakkain organisoituneempien yhteiskuntien kanssa, joilla oli järjestäytyneemmät ja kehittyneemmät armeijat. Tällöin heimot jotka eivät alistuneet yleensä hävitettiin tai orjuutettiin.

        Historia on aina jatkumo jostain sen takia populistinen historian ajattelu ei koskaan toimi eli siis se,että katkaistaan historia mielivaltaisesti jostain kohtaa ja aletaan esittämään sen jälkeen tapahtuneita asioita ikään kuin ainoina totuuksina asiasta. Jos tutkii historiaa jatkumoina ja kokonaisuuksina huomaa hyvin nopeasti miten naurettavia käsityksiä populisteilla pyörii. Näitä käsityksiä on mm. ateistien uskonto jutut, persujen islam käsitykset tai vaikka nimimerkki Mison käsitys antiikin Kreikan demokratiasta. Tuollaiset tulkinnat ovat toki ymmärrettäviä jos sitä laajaa kokonaiskuvaa siitä koko aikakaudesta ei ole koskaan ymmärrettykään.

Kommentointi suljettu.