Susinartut, somekäräjät ja oikeusvaltio

Kun ensimmäisen kerran uutisoitiin Syyrian pakolaisleirillä olevista suomalaisnaisista ja heidän lapsistaan, niin sosiaalisen median raivo oli suorastaan hyytävää. Tavallisesti järkevät ihmiset olivat vilpittömän vahingoniloisia ja suorastaan murhanhimoisia. Lähtö oli vapaaehtoinen valinta, mitäs läksivät, nauttikoot nyt paratiisistaan ja mädäntykööt sinne. Oikeastaan leirit ihmisineen pitäisi pommittaa maan tasalle.

Siihen primitiivireaktioon ei kannattanut sekaantua puheilla oikeusvaltiosta. Meno oli sellaista, että vertailukohdaksi tuli kuin itsestään mieleen keväällä 1918 vallinnut asenne Suomessa. Silloinhan hävinneen osapuolen naisia pidettiin susinarttuina, jotka eivät ansaitse elää.

Nyt kun ensimmäinen raivo on talttunut, eurovaalit pidetty ja Suomi jääkiekon maailmanmestari, niin alkaa kuulua myös järjen ja oikeusvaltion ääni. Kysymys Isis-taistelijoiden eli käytännössä terroristien perheenjäsenten paluusta on kiistatta sekä juridisesti että moraalisesti äärimmäisen hankala. Lisäksi ratkaistavana on useita käytännön ongelmia.

Juridiset lähtökohdat ovat kuitenkin selkeät. Perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei voi estää palaamasta Suomeen. Ulkomailla tehdyistä rikoksista voidaan tuomita Suomessa Suomen lain mukaan, ja rikoslaista löytyy terroristisessa tarkoituksissa tehtyihin rikoksiin syyllistyneille selkeät pykälät. Mitään massatuomioita ei kuitenkaan voida antaa, vaan jokaisen syyllisyys ja tutkittava ja tuomittava erikseen.

Suhtautuminen lapsiin on somessakin ollut vähän ymmärtäväisempi, mutta ihan yleisesti on vaadittu lasten huostaanottoa ja erottamista vanhemmistaan. Tässäkään asiassa ei tunneta massamenettelyä, vaan jokainen tapaus on tutkittava yksilöllisesti lastensuojelua koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Raamit ovat selkeät, mutta lakien toteuttaminen käytännössä on vaikeaa. Koskaan ennen tällaista tilannetta ole ollut, joten mitään selkeitä menettelyohjeitakaan ei ole. Tuon Ylen uutisen mukaan laaja sisäministeriön koordinoima virkamiestyöryhmä on selvittänyt tilannetta ja erilaisia toimintavaihtoehtoja siitä lähtien, kun Isis-taistelijoiden perheenjäsenet siirrettiin leirille. Mukana on virkamiehiä sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työhön osallistuvat myös Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Koska ongelma on kansainvälinen, niin se on ratkaistava kansainvälisellä yhteistyöllä. Rikosten tutkimista ja tuomitsemista varten olisi viisainta perustaa kansainvälinen tuomioistuin, kuten Pohjoismaiden sisäministerit ovat esittäneet. Näin on ennenkin menetelty erilaisten sotien jälkiselvittelyssä, ja nyt kansainväliselle rikostuomioistuimelle olisi erityisen selkeä tarve. Isis on kansainvälisyydessään ja raakuudessaan poikkeuksellinen terroristijärjestö, joten sen jäsenten ja tukijoiden rikokset pitäisi tutkia niitä varten perustetussa tuomioistuimessa.

Näin toimivat oikeusvaltiot. Ne somessa ensireaktiona nähdyt menettelyehdotukset kuuluvat terroristijärjestöjen toimintapoihin. Suomessa ne kuuluvat historiaan, josta on otettava opiksi.

***
Jos kommentointi ei pysy asiallisena, niin se loppuu kokonaan hyvin nopeasti. Täällä ei pidetä somekäräjiä.