Happamat pihlajanmarjat

-Aika outo ajatus, että Rinteen hallituksen aikana talouselämä ei ilmeisesti aio ollenkaan toimia, kehittyä ja investoida. Eivät varat siihen valtiolta tule, kun emme elä kommunistivaltiossa. Miten se on yrityksiltä pois, jos väki voi paremmin?

Tämä Reija Härkösen kummastelu Facebookissa kiteyttää hyvin monien ihmettelyn viime päivien uutisoinnista. Uutisten pääsävy tuntuu olevan epäilys Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa kohtaan ja varmuus hallituksen kyvyttömyydestä toimia tavoitteidensa toteuttamiseksi. Edes se ei aina riitä, vaan jopa Rinteen ulkonäköä arvostellaan. MTV:n uutisten politiikan toimituksen esimies vähätteli hallitusohjelmaa harvinaisen ivallisesti suorassa uutislähetyksessä, ja tätä monet ovat pitäneet loistavana poliittisena analyysinä.

Tiukille ottaa sekä oppositiossa että mediassa. Opposition rooliin kuuluu kovakin kriittisyys, mutta median olettaisi olevan edes vähän neutraalimpi. Selkeästi puolueisiin sitoutuneelta medialta voi ja pitääkin odottaa puolueellista uutisointia, mutta virallisesti puolueettomaksi julistautuneen median poliittinen agenda on ruvennut paistamaan liian selvästi.

Media on siis hyvin yleisesti sitä mielä, että hallituksen työstä ei tule mitään. Talouden uhkakuvat nostetaan näkyvästi esille, ja jopa paikallinen sopiminen on nyt vaarallista. Talous sakkaa siihen paikkaan, jos paikallisesti ruvetaan sopimaan palkankorotuksista. Tähän asti juuri paikallista sopimista on pidetty tärkeänä. Työmarkkinajärjestöjen kykyihin sopia työllisyyden lisäämistoimista ei uskota ollenkaan, vaikka tähän asti varsinkin työnantajapuolelta on saatu ne kaikkein viisaimmat neuvot.

Tupakan, alkoholin ja polttoaineen verotuksen nostaminen nähdään nyt kansalaisten kiusaamisena, kun tähän asti terveydellisesti haitallisten aineiden kova verotus on todettu kansanterveydellisesti tärkeäksi ja polttoaineen verotus muuten vain välttämättömäksi. Autoilevilla, tupakoivilla ja silloin tällöin alkoholia ostavilla köyhillä on nyt paljon puolustajia.

Köyhien puolustajiksi julistautuvat nyt myös kaikki ne, jotka vielä Sipilän hallituksen aikana pitivät tukien leikkaamista ehdottoman välttämättömänä. Nyt takerrutaan kouristuksenomaisesti siihen vappusataseen, joka kutistui vaivaiseksi viisikymppiseksi. On ihan turha selittää, että sitä satasta ei koskaan luvattu antaa kerralla, vaan useamman vuoden aikana. Joka päivä joku ilmeisesti äänieristetyssä kellarissa asunut toimittaja keksii ihan uutena asiana, että siihen se satanen sitten kutistui. Aktiivimallin purkamiseen ei haluta uskoa, vaikka sen lukutikulla näyttäisi hallitusohjelmasta.

Uutisointi alkaa mennä niin huvittavan läpinäkyväksi, että uutislähetykset ovat parempia kuin viihdeohjelmat ja lehdet hauskempia kuin sarjakuvat. Hallitusohjelmaan kirjattu köyhille antaminen muuttuukin uutisissa köyhien kiusaamiseksi. Neljä vuotta sitten uuden hallituksen vastaanotto oli mediassa ilahtuneen lämmin ja kuherruskuukausi kesti neljä vuotta. Rinteen hallitus ei näytä saavan kuherruskuukautta ollenkaan. Oikeistovetoisten hallitusten aikana kasvanut toimittajasukupolvi näyttää sisäistäneen ehkä itse huomaamattaan sen vanhan ajatuksen, jonka mukaan oikeistolaisuus on neutraalia ja vain vasemmistolaisuus politiikkaa.

Lopuksi pitää antaa tunnustusta yhdelle lehdelle. Pohjois-Karjalan valtalehti Karjalainen on uutisoinnissaan ilahduttavan neutraali. Kolumnit heijastelevat tietenkin kirjoittajiensa näkemyksiä, mutta tänäänkin lehdessä oli monta sivua hallitusohjelman asiallista analyysiä. Kerrottiin mitä hallitus aikoo ja miten se vaikuttaa sekä ihmisten arkeen että alueellisesti. Oppositio sai oman puheenvuoronsa omana uutisenaan.

Ehkä muutkin pystyvät samaan, kunhan se happaman maku on suusta haihtunut.