Kalliiksi tuleva kiky

Kun kiky-sopimus solmittiin kesäkuussa 2016, niin mukaan pujahti muutaman sadan miljoonan euron laskuvirhe. Sopimuksella alennettiin työnantajien maksamaa sairausvakuutusta 0,58 prosenttia palkoista, mikä tarkoittaa työnantajille vuodessa noin puolen miljardin euron helpotusta. Summalla voisi rahoittaa Rinteen hallituksen ensi vuodeksi kansan- ja takuueläkkeisiin päättämän korotuksen kahteen kertaan. Itse kiky-sopimus on voimassa viimeistä vuotta, mutta työnantajamaksujen alennuksesta tehtiin pysyvä, kertoi Helsingin Sanomat eilen.

Valtio, työnantajat ja työntekijät vastaavat sairausvakuutusjärjestelmän kuluista yhdessä. Kun työnantajien osuus pienenee, valtion osuus kasvaa. Näin satojen miljoonien eurojen vuosittainen lasku lankeaa valtion maksettavaksi.

Kiky-sopimuksen mukaan tämä erotus piti rahoittaa säästöillä, jotka valtio ja kunnat saavat työaikojen pidentämisestä, lomarahojen leikkaamisesta ja vakuutusmaksujen siirtämisestä työnantajilta palkansaajille. Näin ei koskaan tapahtunut, sillä julkisen sektorin säästö oli vain laskennallinen ja verotuksenkin vaikutus jätettiin ottamatta huomioon. Koska työnantajamaksujen alennus leivottiin lakiin sisään, niin siitä tuli pysyvä. Sipilän hallitus siis alensi pysyvästi työnantajamaksuja, ja laskun kuittaavat veronmaksajat. Hinta on noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Sipilän kilpailukykyloikka tulee kalliiksi valtiolle eli veronmaksajille, ja siitä hyötyvät vain työnantajat.

Koko kikyn idea oli järjetön. Kilpailukyvyn nimissä lomarahojen leikkaus ja työajan pidennys kohdistettiin julkiselle sektorille, vaikka kukaan ei osannut selittää miten julkisen sektorin leikkaukset kohentavat vientiteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Valtiovallan laskelmat olivat teoreettisia, ja tarkoituksena oli vain leikata laskelmiin perustuvia kuntien valtionosuuksia. Näin sitten tehtiinkin, ja monet kunnat joutuivat talousvaikeuksiin.

Lisäksi ihan ääneen lausuttu tavoite oli mahdollistaa kuntien henkilöstön irtisanomiset kikyn laskelmien perusteella. Kun työaikaa pidennettiin, niin syntyi laskennallista säästöä henkilötyövuosissa, ja suurissa kunnissa tämän säästön perusteella olisi voitu vähentää väkeä.

Ennen kuin tämä kiky-munaus ja siitä valtiolle aiheutuva pysyvä menolisäys käännetään Rinteen hallituksen syyksi, niin muistellaanpa historiaa. Syksyllä 2015 Sipilän halitus päätti tehdä kilpailukykyloikan ja tarjosi työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta. Kun neuvottelut kariutuivat, niin hallitus uhkasi säätää pakkolait. Niillä arkipyhistä olisi luovuttu, sairausloman palkkaa, sunnuntaikorvausta ja ylityökorvausta olisi leikattu ja vuosilomaa lyhennetty. Tämä olisi koskenut kaikkia aloja.

Hallitus siis kiristi työmarkkinajärjestöjä hyväksymään kiky-sopimuksen sillä uhalla, että muussa tapauksessa säädetään lailla vielä ikävämmät ehdot. Niinpä kiky-sopimus solmittiin. Kuten nyt on käynyt ilmi, niin laskelmat olivat pahemman kerran pielessä. Työnantajat saivat pysyvän alennuksen maksuihin, mutta työntekijät eivät saaneet mitään muuta kuin lisää maksettavaa. Nyt kikyn voimassaolo lakkaa, mutta työnantajamaksut jäävät alennetulle tasolle.

Tämä siis tarkoittaa valtiontalouteen jäävää puolen miljardin vuosittaista menolisäystä, jos ja todennäköisesti kun kikyä ei jatketa. Tästä aiheutuu Rinteen hallitusta kohtaan melkoinen paine, kun rahoitusaukkoa ruvetaan paikkaamaan. Kiky ei ole tuonut käytännössä hyötyä kenellekään muille kuin työnantajille, mutta heidän maksujensa palauttaminen kikyä edeltäneelle tasolle vaatisi lakimuutoksen. Uskallan veikata, että jo sellaisen suunnitteleminen tulee aihuttamaan elinkeinoelämän suunnalta valtavaa meteliä kilpailukyvyn tuhoamisesta ja maan talouden ajamisesta kuralle. Sen metelin tarkoituksena on jatkaa kikyä eli työehtojen heikentämistä ja pitää työnantajamaksut alennetulla tasolla.

En tiedä kiinnostaako tämä asia teitä. Minua kiinnostaa, ja siksi kirjoitin tämän muistilapuksi itselleni. Se meteli alkaa syksyllä samaan aikaan työmarkkinaneuvottelujen kanssa.

Kommentit (38)
  1. Ei taidettu kikyä ja sairausvakuutusasioista päätettäessä kuunnella ”kaiken maailman dosentteja”. Sehän olisi ollut aivan liikaa jos joku laskutaitoinen ihminen olisi puuttunut asiaan. Olihan siellä Juha, Anne ja Teuvo ynnä muutama muu yrittäjä jotka kyllä tiesivät mitä tekevät.

    1. Ei kuunneltu ei. Eikä edes haluttu kuunnella, olihan omille lehmille saatava lisää heinää, sitä parempaa laatua.
      Tokkopa siellä on asiaa edes kauheasti pohdittu tai laskettu, kunhan on aamu- ja päivärukouksen välissä ensin suoristettu kravatit ja sitten kuunneltu Pyhän Johanneksen sanaa kuinka saadaan Suomi nousuun ilman, että yksityinen työnantajapuoli siihen osallistuu.

  2. Oli kyllä melkoinen ”diktaattorikokelas” se Sipilä. Onneksi hän ei enää päsmäröi pääministerin pallilla. Toki kokoomus ja perussuomalaiset olivat täysin rinnoin mukana puoltamassa kikyä. Nämä kirjoittamasi asiat on, ihan totta vieköön, hyvä muistaa! Ja toitottaa mielellään mahdollisimman laajasti äänestäjien muistiin.

Kommentointi suljettu.