Ehtymätön luonnonvara
Kuten eilen kerroin, niin kansahan huutaa ihan sitä, mitä media käskee sitä huutamaan. Huudon äänekkyydestä päätellen voisi kuvitella ensi vuoden budjetin tärkeimmiksi asioiksi puoluetukeen tulevaa kuuden miljoonan euron korotusta ja vielä sitäkin tärkeämmäksi valtiosihteereiden, erityisavustajien ja avustajien palkkaamista. Siihen käytetään rahaa viisi miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.
Nyt on monta päivää huudettu, että sinne meni se vappusatasesta otettu viisikymppinen, sinne menivät havukan persieen eläkkeiden ja peruspäivärahan korotukset, hoitajamitoitus, soteuudistus, yliopistojen ja muiden oppilaitosten rahat ja yleensä ihan kaikki niitä mummojen vaippoja myöten. Nyt ei kannata enää tehdä työtä ja maksaa veroja. Aamun Karjalaisen tekstiviestipalstalla kritiikki kiteytettiin näin:
Ovathan ne valtavia summia tavalliselle tallaajalle, mutta tässä unohtuu budjetin loppusumma. Se on 57 miljardia euroa. Se on niin iso summa, että ainakin minulla on vaikeuksia hahmottaa sen määrää. Prosenttilaskua osaavat voivat huvikseen laskea kuinka suuri osuus loppusummasta käytetään puoluetuen korotukseen ja avustajien palkkoihin.
Media tietää oikein hyvin, että kateus on ehtymätön luonnovara, ja että sitä lietsomalla kansa saadaan huutamaan hyvistä veljistä ja siskoista sekä rahan kahmimisesta puolue-eliitin porsasteluun. Näin luodaan mielikuvaa katalista kelmeistä maan johdossa ja murennetaan hallituksen uskottavutta.
Näinhän asia on aina ollut, mutta sitä ei haluta koskaan muistaa. Muistatteko esimerkiksi niin sanotun paskalain säätämisessä ja Talvivaaran jätevesikaivoksen perustamisessa ansioituneen Paula Lehtomäen? Ette varmaan enää muista, mutta hänethän palkattiin eduskunnasta putoamisen jälkeen Juha Sipilän valtiosihteeriksi.
En minä rupea näitä uusiakaan rekrytointeja puolustelemaan. Muistutan vain, että puoluetukea ei varmaankaan pakoteta ottamaan vastaan ja entisillä kansanedustajilla ja ministereillä saattaa ihan oikeasti olla hyödyllistä osaamista. Suhteellisuudentajun ja prosenttilaskun perään minä tässä vain kyselen. Onko tämä monta päivää tapetilla ollut asia oikeasti niin tärkeä valtion kokonaistalouden kannalta?
Veikkaanpa teidän vastaavan, että eihän se ole. Budjetissa lisätään rahaa palkkatukeen 10 miljoonaa, yliopistoille 10 miljoonaa ja ammattikorkeakoulutukseen 5 miljoonaa. Samoissa summissa puoluetuen ja avustajien pallkkojen kanssa siis pyöritään. Nämä asiat voi tietenkin halutessaan yhdistää ja syyttää hallitusta vaikkapa koulutuslupauksen pettämisestä. Rahat menivät puoluetukeen ja avustajien palkkaamiseen.
Muistutetaan nyt vielä kuitenkin Sipilän hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka monien mielestä pitäisi nyt heti ensi vuonna kuroa umpeen. Se on sula mahdottomuus, sillä neljä vuotta leikattiin kaikkialta, ja nyt hallituksen on priorisoitava. Rinteen hallitus aloittaa köyhimpien aseman parantamisesta korotamalla pienimpiä eläkkeita sekä peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, ja koulutukseen tulevat lisäsatsaukset on luvattu toteuttaa vaalikauden aikana.
En minä tässä rupea kertomaan sen tarkemmin budjetin sisällöstä. Huomautan vain, että negatiivisen huomion kohdistaminen yksittäisiin ja budjetin kokonaisuuden kannalta pieniin asioihin vaikuttaa tarkoitukselliselta kansan prosenttilaskutaidon aliarvioimiselta. Metelistä päätellen se onnistuu hyvin.
Metelistä päätellen laskutaidottomia on yllättävän paljon!
Vai ovatko he mahdollisesti lukutaidottomia?
Pakkomatematiikka kouluissa pitäisi heti lakkauttaa: sitä inhotaan, oppimistulokset ovat huonoja eikä kukaan tarvitse matematiikkaa elämässään.
Sinä et tarvitse. Minä tarvitsen joka päivä ja joka tunti työssäni sekä vapaa-ajallani.
Sarkasmi on taitolaji
Osata lukea ei välttämättä tarkoita että ymmärtää sen lukemansa ja silloin luottaa kovaäänisimpien tulkintaan siinä mikä sen tekstin sisältö oli.
Kateus, suomalainen maksaa kernaasti 50 siitä, että kaveri ei saa 100.
Hallitusta ammutaan, kuin kaislikossa olevaa sorsaa ennenkuin se on edes päässyt lentoon.