Juridiikka, politiikka ja oikeusvaltio
Monet eivät ymmärrä juridiikan ja poliitikan välistä eroa, ja tätä eroa pyritään nykyisin vielä hämärtämään lisää puheilla poliittisesta poliisista ja Demlan miehittämästä oikeuslaitoksesta, jotka vainoavat erityisesti perussuomalaisia. Näin lisätään epäluottamusta poliisia, oikeuslaitosta ja koko oikeusvaltion periaatetta kohtaan, ja ilmeisesti juuri se on tarkoituskin. Heikentynyt luottamus antaa nostetta pyrkimyksille valtaan. Tätä politiikkaa on harjoitettu menestyksekkäästi vaikkapa Unkarissa, ja sen seurauksena oikeusvaltio siellä alkaa olla mennyttä.
Tällä hetkellä politiikan ja juridiikan välistä eroa meillä kuvastaa hyvin kaksi tapausta. Poliisi aloittaa esitutkinnan Päivi Räsäsen ja Hussein al-Taeen sosiaalisessa mediassa julkaisemista kirjoituksista, ja jo aiemmin esitutkinta on aloitettu Juha Mäenpään eduskunnassa pitämästä puheesta. Heitä kaikkia epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta vain Mäenpään tapauksesta on hänen puolueensa jo tehnyt poliittisen.
Mäenpään tapaus poikkeaa muista siksi, että se koskee eduskunnassa pidettyä puhetta, joten mahdollisen syytteen nostaminen edellyttää eduskunnan viiden kuudesosan enemmistöpäätöstä. Räsäsen ja al-Taeen tapauksessa eduskunnan päätöstä ei tarvita. Mäenpään tapaus poikkeaa myös siten, että vain siitä on nostettu poliittinen meteli. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet, että he aikovat estää syytteen nostamisen.
Tämä on ikävä esimerkki oikeudenkäytön tekemisestä poliittiseksi asiaksi.
Selkeästi poliittinen asia sen sijaan on varoituksen antaminen yhdelle äärioikeiston kesäleirille osallistuneelle perussuomalaisten jäsenelle. Leirillä käytettiin jousiammunnan maalitauluina poliitikkojen kuvia, ja nyt yksi puolueen jäsen harjataan kevyesti puhtaaksi perinteisin menoin. Sen jälkeen asia on hoidettu, eikä sillä ole mitään tekemistä juridiikan kanssa. Politiikan moraalin kanssa on sitäkin enemmän.
Jos omien tekemiset kevyesti harjaamalla hoitava puolue päättää eduskunnassa estää yhden edustajansa rikossyytteen, niin silloin ollaan moraalikadon puolella. Silloin annetaan selkeä viesti, että laki ei ole kaikille sama, vaan oman puolueen jäsenet ovat erityisasemassa. Koko kesän ovat perussuomalaiset vaatineet esitutkinnan aloittamista Hussein al-Taeen kirjoituksista, mutta oman edustajan puheita ei saa viedä oikeuteen. Jotenkin epäilen myös Päivi Räsäsen saavan puolestapuhujia perussuomalaisista.
Näin halutaan politisoida oikeudenkäyttöä, ja se on vaarallinen tie. Jos sille tielle lähdetään, niin sitten kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta yhden puolueen jäsenet ovat yhdenvertaisempia kuin toiset.
Vielä ei tiedetä esitutkinnan tulosta, ja voi hyvin olla, että kukaan näistä kolmesta ei joudu syytteeseen. Oikeusvaltio toimii tällä hetkellä hyvin tutkiessaan heidän kaikkien sanomisia. Jos syytteitä nostetaan ja yksi vapautetaan poliittisella päätöksellä, niin sitten oikeusvaltio ei enää hänen kohdallaan toimikaan.
Siitä alkaa oikeusvaltion rapautuminen.
Tärkeä kirjoitus. Taas kerran. Kiitos Saku.
Persuissa on merkillisen paljon poliiseja vaikka puolue syttää myös poliiseja kaikesta mihin ei oikein saa maahanmuuttoa sotkettua.
Mikä määrä poliisi- ja oikeuslaitoksessa työskennelleistä lienee ollut persu-kansanedustajissa aikaisemmin ja sitten anno domini Halla-ahon moniko ei siirtynyt johonkin muuhun partyyn tai oli viimevaaleissa puolueen ehdokkaana?