Hoitajamitoituksen lyhyt historia

Eilen eduskunnan kyselytunnilla kävi ilmi, että viimeinkin lakiin saatava hoitajamitoitus on opposition mielestä väärin tehty ja liian kallis, ja voimaankin se tulee vasta keväällä 2023. Hoitohenkilökuntaan lasketaan mukaan myös sellaisia, jotka eivät välittömästi osallistu hoitotyöhön, kuten osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat. Tätäkään asiaa ei hallitus osannut hoitaa kuntoon.

Niinpä niin. Esitellyn lakiluonnoksen mukaan henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Asiasta säädetään lailla, kun tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Laki tulee voimaan ensi kesänä, mutta siirtymäaikana tuon mitoituksen voi alittaa, jos toimintayksikössä kyetään huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitää kuitenkin olla myös siirtymäaikana vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.

Välillinen tukipalvelutyö, kuten siivous, ruokahuolto, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto, on tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä. Tukipalveluita ei enää lasketa osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta, vaan niihin pitää varata riittävästi muuta henkilöstöä.

Tämä ei siis kelpaa oppositiolle. Tarvittavat 4 000 hoitajaa pitäisi löytyä heti, ja lisäksi pitäisi löytyä rahaa heidän palkkaamiseensa. Hoitohenkilökunnaksi lasketaan vääriä ihmisiä.

Muistellaanpa hoitajamitoituksen historiaa. Vuonna 2012 asiasta väännettiin kovasti, ja erityisesti silloin hallituksessa ollut SDP halusi hoitajamitoituksen kirjattavaksi lakiin. Hallituskumppani kokoomus sitä kuitenkin vastusti, ja niinpä päädyttiin kompromissiin. Annettiin vain hoitosuositus 0,5, mutta samalla sovittiin, että jos yksikin hoitolaitos jättää suositusta noudattamatta, niin vuonna 2015 mitoitus kirjataan lakiin.

Suositusta ei noudatettu, mutta silti sitä ei kirjattu lakiin. Ja kyse oli siis samasta mitoituksesta, joka nyt kirjataan lakiin miniminä myös siirtymäkauden ajaksi. Sen jälkeen mitoitus on kaikkialla 0,7. Nyt siis korjataan viimeinkin asia, joka olisi pitänyt korjata jo viimeistään jo vuonna 2015.

Pahempaa oli tulossa. Syksyllä 2016 Sipilän hallitus päätti säilyttää hoitajamitoituksen suosituksen 0,5, mutta samalla se päätti ruveta laskemaan hoitohenkilökuntaan kuuluvat ”joustavammin perustein”. Hoitohenkilökuntaan kuuluvaksi ruvettiin laskemaan sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole varsinaista hoitohenkilökuntaa. Mukaan voitiin laskea keittöhenkilökuntaa, välinehuoltajia ja vaikkapa talonmies Pikkarainen, kuten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super totesi. Edes se ei varsinkaan yksityisille hoitolaitoksille riittänyt, vaan hoitajiksi laskettiin joissain tapauksissa myös Jaska Jokunen ja Iines Ankka.

Näin siis päätettiin vuonna 2016, jolloin hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Seuraukset nähtiin viime talvena, kun hoitolaitosten katastrofi hierottiin kansakunnan tajuntaan.

Nykyinen hallitus hoitaa viimeinkin kuntoon asian, joka olisi pitänyt hoitaa jo vuonna 2012 tai viimeistään vuonna 2015. Opposition mielestä tämä on väärin hoidettu. Mitenkähän edellinen hallituspohja olisi asian hoitanut?

Ai niin, sehän jo nähtiin.