Rangaistusautomaatti

-Tästä pykälästä näyttää nyt tulleen ennen kaikkea perussuomalaisiin kohdistuva syyte- ja tuomioautomaatti.

Näin totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Sebastian Tynkkysen saamasta tuomiosta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomiota on kuulemma vaikea ymmärtää. Eipä se ihme ole, sillä eihän Halla-aho ole koskaan ymmärtänyt edes itse KKO:sta saamaansa tuomiota samasta rikoksesta, vaan on pitänyt sitä vain muutaman ihmisen mielipiteenä.

Minulla on Halla-aholle ja Tynkkyselle ihan uutta tietoa. Rikoslaki tosiaan on ihan eduskunnan säätämä syyte- ja tuomioautomaatti. Jos lakia vastaan rikkoo, niin saa rangaistuksen. Jos rikkoo toistuvasti, niin rangaistukset kovenevat. Tynkkysen kohdalla näin ei vielä käynyt, sillä hänelle määrättiin yhtä monta päiväsakkoa kuin edelliselläkin kerralla vuonna 2017. Jos hän ei ota ojentuakseen vaan osoittaa tulevaisuudessakin piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, niin seuraavalla kerralla tulee varmasti kovempi tuomio.

Näin laki toimii, ja tuomioistuimet vain soveltavat säädettyä lakia. Tuomioistuimet eivät politikoi, vaikka perussuomalaiset yrittävätkin jatkuvasti tällaista käsitystä antaa. Valitettavan moniin se menee täydestä, ja jatkuvasti näkee joutavanpäiväistä höpinää Demlan mädättämästä punavihreästä oikeuslaitoksesta. Tuomioistuin vain lukee lakia, jonka demokraattisesti valitut kansanedustajat ovat säätäneet.

Perussuomalaiset ratsastavat jatkuvasti lailla, jonka muuttaminen on heidän itsensä käsissä. He myöntävät sen epäsuorasti itsekin, kuten Tynkkynen teki sanoessaan, että tuomio tuomiolta se kannatus on noussut. Heillä on siis pilttuussaan niin hyvin lypsävä lehmä, että sitä kannattaa ruokkia. Ruokkimaan ja lypsämään on sopivin juuri Tynkkysen kaltainen, politiikasta henkilökohtaisen performanssin tehnyt esiintyjä. Osa hänen performanssiaan oli myös keväällä esitetty väite syytteen nostamisesta ilman esitutkintaa. Senkin moni uskoi.

Kun poliitikot pyrkivät muuttamaan lakia rikkomalla sitä itse, niin se on sama asia kuin jos joku edistäisi rattijuopumuksen laillistamista autoilemalla toistuvasti humalassa. Sellaista kansanedustajaa kaikki pitäisivät umpihölmönä, mutta jostain syystä kansanryhmää vastaan kiihottamisen laillistamisessa tätä menettelyä pidetään hyvänä ja kansan oikeustajua vastaavana asiana.

Kansanedustajat ovat eduskunnassa säätämässä lakia, joten perussuomalaisten pitäisi tehdä aloite lain muuttamiseksi. Sellaista ei kuitenkaan tehty edes silloin, kun puolue oli hallitusvastuussa. Mitä ilmeisimmin lakia ei ole tarkoituskaan yrittää muuttaa, koska sen rikkomisella voi kasvattaa suosiota.

Jos näin on, niin syyte- ja tuomioautomaatti kyllä jatkaa toimintaansa. Samoin tietysti suosio nousee tiettyyn rajaan asti, mutta jossain vaiheessa yhä useampi rupeaa ihmettelemään Paula Vesalan tavoin toistuvasti lakia rikkovan sopivuutta lainsäätäjäksi.

***
Kokemus on opettanut, että tällaisissa jutuissa on viisainta sulkea kommentointi jo ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevyys on muuten myös yksi rikoslain tehtävä, mutta kaikki eivät halua sitäkään ymmärtää.

puheenaiheet laki politiikka yhteiskunta
Kommentit (0)

Väärin purettava aktiivimalli?

Rinteen hallitus ei osaa purkaa epätasapuolista ja nöyryyttävää työttömyysturvan aktiivimallia oikealla tavalla, mikäli Iltalehteä on uskominen. Lehden mukaan lainsäädännön arviointineuvosto antaa hallitukselle “ankarat moitteet” aktiivimallin purkamiseen tähtäävästä lakiluonnoksesta. Luonnoksesta on vaikea hahmottaa tavoitetta, lopullisia tutkimustuloksia ei odotettu, laajoja kustannuksia julkiselle taloudelle ei oteta huomioon, yritysvaikutuksia ei käsitellä ja lausuntoja on pyydetty suppealta joukolta. Koko lausunnon voi lukea täältä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on Sipilän hallituksen joulukuussa 2015 perustama riippumaton ja itsenäinen toimielin. Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista tarkoituksena kehittää lainvalmistelua. Se valikoi itse ne lakiluonnokset, johin se ottaa kantaa. Aktiivimallin valmisteluun se ei suoranaisesti ottanut kantaa, mutta elokuussa 2016 se antoi lausunnon työttömyysturvalain muuttamista koskevasta lakipaketista. Sen voitte lukea täältä.

Samanlaista oli arviointineuvoston kritiikki silloinkin. Esityksestä puuttuivat arvioinnit lakiesitysten vaikutuksista työttömiin, yrityksiin ja viranomaisiin, taloudelllisia vaikutuksia ei arvoitu euromääräisesti eikä vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa tavoitteet esitelty. Enpä muista lukeneeni asiasta yhtään uutista.

En myöskään muista lukeneeni kovin monta uutista koko aktiivimallin valmistelusta. Yhtä julkista se oli kuin muukin lainvalmistelu, mutta se ei kiinnostanut mediaa. Kun aktiivimallia käsiteltiin eduskunnassa joulun alla 2017, niin media seurasi reaaliajassa alkoholilainsäädännöstä käytävää keskustelua. Kun aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite sai joulunpyhinä valtavan määrän allekirjoituksia, niin vasta sitten media havahtui kyselemään, että mikä se on se aktiivimalli.

Sitäpä ei tiennyt hallituskaan, sillä vaikka laki tuli voimaan jo parin viikon kuluttua sen säätämisestä, niin soveltamisohjeita saatiin odotella monta kuukautta. Siinäpä varsinainen esimerkki kelvottomasta lainvalmistelusta.

Arviointineuvosto ei antanut erikseen lausuntoa aktiivimallista, mutta minä voin antaa vielä kerran omani. Aktiivimallin tavoitteita ei kerrottu ollenkaan, kuten ei sen taloudellisia vaikutuksiakaan. Vaikutusarvointi puuttui käytännössä kokonaan, ja hallituksen oman esityksen mukaan aktiivimallin vaikutuksia työllisyyteen ei tiedetä, mutta se säästää työttömyysturvan menoissa. Perustuslakivaliokunta esitti epäilyksensä aktiivimallin epätasapuolisista vaikutuksista eri ikäisiin ja eri puolella maata asuviin työttömiin, mutta valiokunnan epäilyt sivuutettiin.

Viime keväänä julkaistun väliraportin mukaan aktiivimallilla ei joko ole työllistyysvaikutuksia tai ainakaan niitä ei pystytä erottamaan tavallisesta suhdannevaihtelusta. Ei niitä pystytä sen paremmin selvittämään lopullisessakaan raportissa, joten sen odottaminen on turhaa.

Lainsäädännön arviointineuvosto tekee hyvää työtä, jolla toivottavasti on vaikutusta lainvalmistelun tasoon. Edellisen hallituksen tapaan tehdä tällainen laki ja katsoa mitä tapahtuu sillä ei ollut mitään vaikutusta. Aktiivimalli on ehkä pahin esimerkki kelvottomasti valmistellusta ja epäoikeudenmukaisesta lainsäädännnöstä, joten ei sen purkaminen vaadi kovin paljon perusteluja.

Jos hökkeli on rakennettu hutiloiden kelvottomille perustuksille, niin ei sitä korjaamalla saa paremmaksi. Se pitää purkaa kokonaan, eikä sitäkään tarvitse kovin paljon suunnitella.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (28)
  1. Ja IL:n kirjoittaja oli kukapa muu kuin propagandageneraattori Mika Koskinen.

    1. Kannukset kilisevät
      10.10.2019, 11:53

      Kuinka ollakaan.

      Mitkä ovat näiden raippamiesten motiivit patologiselle avautumiselleen aina, kun vähäväkisemmän puolta yritetään pitää? Siellä jossain aivokuoren alla on jotain niin pimeää, että en välttämättä haluaisi edes tietää mitä.

      1. Toteuttaa isäntänsä käskyjä vain, ja maksaa lainaansa.

  2. Kenenkähän etua nämä politiikan erikoistoimittajat ajavat? Luulisi hävettävän jos ei tiedetä edes Wikipedian olemusta ja siitä huolimatta kirjoitetaan ja toimitaan kuin kuninkaan tekijät. Kuka tahansa osaa kirjoittaa roskaa mutta asiallisen analyysin tekijät ovat vähissä. Ettei ihan arvosteluksi mene niin kyllä esim. Nurmi ja Parkkonen osaavat kirjoittaa asiallisesti

Kommentointi suljettu.