Ei taaskaan tule mitään

Muistatte varmaan, että viime hallituskaudella media seurasi Sipilän hallituksen asettaman työllisyystavoitteen toteutumista herkeämättä. Kerran kuukaudessa se oli päivän pääuutinen, ja tavoitteen lähestymistä hehkutettiin innolla. Kaikki katsottiin hallituksen ansioksi, ja vain sivulauseessa mainittiin maailmanlaajuinen talouden koheneminen. Aktiivimalli ja leikkaukset olivat työllisyysihmeen takana, meille kerrottiin.

Toista on nyt. Eilen kerrottiin vähän kuin vaivihkaa, että työllisyys on kohentunut entisestään, ja työllisyysaste on nyt 72,8 prosenttia. Syyskuussa työllisiä oli yhteensä 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä miehiä oli 1 000 ja naisia peräti 39 000.

Tämä tieto ei tuntunut erityisemmin kiinnostavan mediaa. Ainakaan minä en huomannut, että se olisi ollut vanhan tavan mukaan päivän ykkösaihe. Lehdissäkin se sivuutettiin vain pikku-uutisilla, ja silloinkin kerrottiin ilmassa olevan huolestuttavia merkkejä. Rinteen hallituksen ansioksi sitä ei kukaan julistanut.

Ei se olekaan hallituksen ansiota, ei entisen eikä nykyisen. Työllisyyteen vaikuttavat niin monet tekijät, että hallituksen toimilla on hyvin vähäinen merkitys. Hallitukset eivät luo työpaikkoja, ja työttömien tukia leikkaamalla niitä ei ainakaan synny. Rinteen hallitus vasta laatii omia työllistämistoimiaan, joten mitään vaikutuksia niillä ei vielä ole. Jatkossa voi olla, sillä suunniteltu palkkatuen käytön lisääminen avaa varmasti enemmän työmahdollisuuksia kuin työttömien kurittaminen aktiivimallin kaltaisella tukileikkurilla.

Negatiivisuus, tyytymättömyys ja epävarmuuden lietsominen tuntuvat olevan median tapa suhtautua Rinteen hallitukseen. Rivien välistä voi koko ajan lukea, että hallitus ei tule onnistumaan missään asiassa. Eilen uutisoitiin kissankokoisin kirjaimin, että hallituksen menolisäykset ovat huolestuttaneet EU-komission, ja Suomi joutuu antamaan selvityksen aikeistaan. Samanlaisen selvityksen joutuvat antamaan Italia, Espanja, Belgia, Ranska ja Portugali, joten kyseessä ei ole mitenkään erikoinen tapaus.

Tästä saatiin kuitenkin melkoinen uutinen. On sinänsä mielenkiintoista, että Suomi on saanut vuosien varrella Euroopan neuvoston komitealta useita huomautuksia liian alhaisesta sosiaaliturvasta, mutta ne on sivuutettu vähin äänin. Kun hallitus nyt käyttää lisää rahaa juuri kaikkein pienituloisimpien talouden parantamiseen, niin toinen EU-instanssi pyytää asiasta selvitystä. Se pyyntö on sitten iso uutinen.

Tänään Uutissuomalainen näkyy julkaisevan monissa lehdissä koko aukeaman täyttävän jutun mielipidetiedustelusta, jonka mukaan peräti kaksi kolmasosaa kansalaisista ei usko hoiva-alan henkilöstömitoituksen toteutuvan edes ensi vaalikaudella. Mitoituksen kanssa on jahkattu vuodesta 2011 lähtien, joten ei ihme, että usko on mennyt. Isompi ihme on, että ihmisten uskon puutteesta tehdään näin näyttävä uutinen.

Se on pelin henki. Rinteen hallitus ei saa onnistua, ja sitä varten on kansan mieliä muokattava. Tavoitteena näyttää olevan vaihtaa hallitus ja päästä taas leikkaamaan.

Kommentit (42)
  1. Jarmo Mäkinen
    23.10.2019, 09:02

    Mitäpä tuohon muuta osaisi kommentoìda kuin ”tosi on”. Jotain kyllä voisi sanoa tuosta ”Walrussista”, mutta mitä sitä tyhjää.

  2. Aina asiallisesti
    23.10.2019, 09:07

    Jossain, taisi olla Talousuutiset oli artikkeli, jossa selviteltiin käsitteitä työlliset eri maissa. Ruotsissa perhevapaalla olevat katsottiin työllisiksi, Suomessa ei. Jatkototeamus oli, että jos Suomi määritäisi perhevapaalla olevat Ruotsin tavoin työllisiksi, niin työllisyysasteemme olisi himpun verran yli 75 %. Simsalabim 😁

    1. Ei sitten muuta kuin tempputuöllistämään!! 😀 😀

      1. Vesa Eriksson
        24.10.2019, 10:07

        Miksi? Kokoomus ei ole hallituksessa.

    2. Siinäpä olisi Rintellee hyvä Sipilämäinen tilastojenpesutemppu, olisi tavoite kasassa heti.

      Minkähälainen vonkuminen alkaisi mediassa 😀

    3. Kalle Mikkolainen
      23.10.2019, 11:27

      Näin tosiaan on Ruotsissa. Perhevapaalla olevat lasketaan työllisiksi. Ruotsin työllisyysaste taitaisi olla samallakin laskutavalla kuitenkin hieman Suomea korkeampi. Ruotsissa tehdään huomattavasti Suomea enemmän osa-aika ja palkkatuettua työtä, joka vielä lisäksi nostaa Ruotsin työllisyysastetta. Jokatapauksessa, jos käytettäisiin samaa laskutapaa Suomen ja Ruotsin välinen ero ei olisi niin merkittävä. Eihän siinä silloin olisi mitään hauskaa, jos uutisoitaisiin asioista oiken ja ei voisi kauhistella, miksi täällä on alhainen työllisyysaste. Median viestihän on ollut vuosia, että nimenomaan Suomen työttömät ovat laiskoja ja työ ei houkuttele.

    4. Ässä hihassa nro 50
      23.10.2019, 12:18

      Ruotsissa lasketaan vanhempainlomalla olevat työllisiksi ja meillä ei. Tästähän lienee seurauksena Ruotsissa se, että jos vanhempainloman aikana tulee yleisiä palkankorotuksia, ne kohdistuvat myös vanhempainlomalla olevien palkkoihin. Suomessa osasyy naisten pienempiin palkkoihin on nimenmaan se, että vanhempainloman aikana tulevat korotukset eivät koske heidän palkkojaan. Olisi helppo korjata naisten ja miesten välistä palkkaeroa sillä, että palkankorotukset koskisivat kaikkia, jotka ovat työnantajan kirjoissa, sekä miehiä että naisia, jotka ovat vanhempainlomalla.

Kommentointi suljettu.