Kuntatalous kuralla

Jos olette seuranneet kunta-alaa koskevia uutisia, niin tiedätte kuntien talouden olevan kriisissä. Lähes kaikki kunnat tekevät tänä vuonna miinusmerkkisen tilinpäätöksen, eikä nopeaa kohenemista ole odotettavissa. Kun alijäämä kumuloituu, niin kunnasta tulee kriisikunta. Eri suunnilta kuuluu uutisia kuntien ja kuntayhtymien aloittamista yt-neuvotteluista, esimerkkinä vaikkapa Pohjois-Karjalassa toimiva Siun sote. Nämä neuvottelut eivät johdu siitä, että hoitajia ja muuta henkilökuntaa olisi liikaa, vaan siitä, että kunnilla ei ole rahaa.

Syitä tähän tilanteeseen on paljon. Kuntien kustannukset nousevat siinä missä kaikkien muidenkin, mutta rahaa ei tule kassaan. Kaikki kunnat ovat verotulojen ja palvelumaksujen lisäksi riippuvaisia erityisesti valtionosuuksista. Niitä on viime vuosina leikattu monella eri tavalla.

Edellinen hallitus leikkasi niitä epäsuorasti kiky-sopimuksella, lomarahojen leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä. Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran.  Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Lisäksi verotulojen tilitysjärjestelmän muutos on aiheuttanut ilmeisen pysyvän viivästymisen tulojen tilittämiseen kunnille. Tämän vuoden verotuloja maksetaan vasta ensi vuonna, joten talousarvioita joudutaan laatimaan osittain pimeässä.

Kiky loppuu, ja nykyisen hallituksen on korjattava sen aiheuttama kuntien rahoitusvaje. Kunnille maksetaan ensi vuonna kertaluonteinen 237 miljoonan euron kompensaatio, jolla oikaistaan kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksista aiheutunut kaksinkertainen vaikutus valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon.

Valtionosuuksien indeksijäädytyksen poistaminen ja indeksikorotus tuovat kunnille lisää noin 187 miljoonaa euroa, ja valtion ja kuntien välinen vuotuinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta noin sata miljoonaa euroa.

Nämä eivät ole kunnille mitään ylimääräistä rahaa, vaan sitä rahaa, jonka kunnat olisivat saaneet valtiolta toimintansa pyörittämiseen, jos leikkauksia ja jäädytyksiä ei olisi tehty. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan kuntasektorille tarvittaisiin kaksi miljardia lisää. Tällaista summaa valtiolta tuskin ihan heti löytyy.

Lääkkeeksi moni taas ehdottaa säästämistä, yt-neuvotteluja, irtisanomisia, hallinnon keventämistä ja kuntaliitoksia. Tämä tie on kuitenkin käyty jo loppuun. Laki velvoittaa kunnat huolehtimaan määrätyistä palveluista, ja sitä varten tarvitaan ihmisiä. Moni kuvittelee hallinnon palkkamenojen ja luottamushenkilökulujen olevan jokin säästämisen runsaudensarvi, vaikka tosiassa ne kulut ovat hyvin pieni osa kokonaistaloudesta. Jos köyhiä kuntia naitetaan yhteen, niin siitä liitosta ei synny yhtä rikasta, vaan isompi köyhä. Jos köyhä liitetään rikkaaseen, niin köyhän alueen palvelut siirtyvät isompaan keskukseen. Ne paljon puhutut leveämmät hartiat käyvät niin leveiksi, että kädet eivät enää yllä yhteen.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Syyllisten etsiminen ei tunnetusti auta, vaan pitää etsiä ratkaisuja. Minulla on yksi. Tarvitaan arvokeskustelua ja päätöksiä siitä, mitkä lakisääteiset velvoitteet jätetään täyttämättä. Ei tarvitse puhua kouluruokailun tai sairaanhoidon lopettamisesta, vaan kriittinen tarkastelu viimeisen kymmenen vuoden aikana säädettyihin velvoitteisiin riittää. Kun ajatellaan aikaa kymmenen vuotta sitten, niin eivät asiat huonosti olleet. Sen jälkeen on säädetty paljon uusia tehtäviä, mutta rahoitusta niiden toteuttamiseen on leikattu.

Tämä arvokeskustelu on käytävä eduskunnassa, ja siellä on tehtävä myös päätökset. Tosin ainakin eduskunnan kyselytunneista päätellen siitä ei tule mitään, kun oppositio moittii hallitusta samaan hengenvetoon liian vähäisestä ja liian runsaasta rahanjaosta.

Kommentit (36)
  1. Orpolta kun kysyy, niin ei ole rahaa. Ongelma on ratkaistu. Tosin toimintoja pitää vähentää, mutta sehän on hallituksen syy. [aikamuodoilla niin väliä]
    Syytä osaan rahapulasta voi hake kunnallisen päätännänkin puolelta. Luvattu soteuudistus käynnisti/nopeutti useita sairaalaprojekteja ja saneerauksia – maksajaa ei löytynytkään (vrt ei ole rahaa, kansakunta velkaantuu) mutta:
    Rahaongelmista vastaa aina V Eronmaksaja.
    Teemassa pysyen: Leikataan tavalla tai toisella.
    Esimekiksi erveydenhoidon puolella tuottamaton turha rairas eläkeläinen voidaan
    a) tappaa nälkään
    b) jättää hoidotta
    c) piikittää
    d) keksitään joku muu tapa hoitaa kustannuksitta perustuslain mukainen ”suojelu”
    Ei taida noista olla ratkaisuksi eli ei mene tasan: Toiset sikailee toiset saa vain kärsiä.

    1. Kyllästynyt
      27.10.2019, 16:10

      Orpolta kysyttäessä ei ole rahaa. Seuraavassa lauseessa tehdään miljardin veroale, joka todellisuudessa ei ole miljardin veroale, vaan miljardin korotus olemassaoleviin veroaleisiin. Tämä on eniten ärsyttävin asia. Veroaleet ovat leikkauksia valtiontalouden tuloihin, mutta Orpolle täysin eri asioita veroaleet ja valtiontalouden tulot.

  2. Miksei kukaan puhu mitään siitä ilmeisimmistä eli verojen korotuksesta (, kun kaikki muut edellä mainitut korjaustoimenpiteet on suoritettu).

    1. Sosialismin pelko
      25.10.2019, 20:14

      Taitaa olla niin, että verojen korottaminen ei kuulu työkalupakkiin.

      Kun on itse nuori ja terve, on vaikeaa ymmärtää missä jamassa vaikka kuntien terveyspalvelut ovat jo nyt. Luulisi tietoa löytyvän omien sukulaisten avulla mutta löytyykö ymmärrystä, sitä suuresti epäilen kun kuntien tekemisiä katselen.

      Ainakin PK-seudulla on aivan normaalia, että päivystyksessä jonotetaan 5 – 15 tuntia yhteen pötköön. Sairaat ihmiset odottavat lääkäriä, jota ei ole ja joka ei tule, pää kainalossa kylki kyljessä toisissaan kiinni. Heitä kohdellaan kuin koiria. Jos joku kaatuu ja lyö päänsä, voi päästä makaamaan käytävälle.

      Ai mistä tiedän? Olen itse ollut näissä jonoissa useamman kerran ja tiedän kyllä miten homma toimii tai oikeammin ei toimi. Kummallista kyllä olen vielä hengissä.

      Mutta veroja ei koroteta, sillä sehän olisi sosialismia!

      1. Verojen korottaminen on punainen vaate ihmisille. Turhaan roskaan on varaa tuhlata satoja euroja kuukaudessa, mutta parin kympin korotus veroihin saa porukan repimään pelihousunsa.

        Itse olen pitkään sanonut, että voin huoletta maksaa satasen enemmän veroja kuussa, kunhan se raha menee oikeaan osoitteeseen. Ei siis yritystukiin…

        Jos miljoona työllistetty olisi minun kaltaisia, tekisi se vuodessa 1200 miljoonaa. 1,2 miljardia.

        Sillä rahalla laittaisi kuntoon paljon.

        Mutta ihmiset itkevät palveluiden huonoudesta vaan eivät halua tehdä asialle mitään…
        Heidän tilallaan pitäisin turpani kiinni.

    2. Jouni Asikainen
      27.10.2019, 15:50

      Työllisyysasteen nousussa julkinen sektori on suurin työllistäjä, varsinkin kuntasektori.

      https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2019/09/tyti_2019_09_2019-10-22_tau_009_fi.html

      Eli se ryhmä, jonka rahoitus tulee verovaroista, niin eikö se verojen korottaminen ole yhtä viisasta , kuin hölmöläisten peiton jatkaminen.

      Työpaikkoja pitäisi saada oikeasti syntymään muualle, kuin julkiselle sektorille, että verotuloja tulisi.

Kommentointi suljettu.