Verojen kertomaa

Yksittäisten kansalaisten verotiedot eivät sinänsä ole mielenkiintoisia, mutta yleisemmällä tasolla niistä näkee paljon. Niistä näkee miten maa makaa ja mihin suuntaan ollaan menossa. Jo vanhastaan tiedetään, että rikkaat maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin tavalliset tallaajat, mutta ei ruveta nyt pohtimaan tätä tuttua asiaa.

Vilkaistaan sen sijaan mihin suuntaan maata verotietojen mukaan oltiin viime hallituskaudella viemässä. Silloinhan hoiva-ala valmistautui hallituksen lupaamaan soten yksityistämiseen, jota valinnanvapaudeksi kutsuttiin. Ala keskittyi, kun isot yhtiöt ostivat pienempiä paikallisia ja jakoivat keskenään reviirejä. Sotea valmisteltiin myös “panemalla taseet töihin” eli perustamalla Vake, Vimana, SoteDigi ja Maakuntien tilakeskus. Vakeen siirrettiin valtion omistusten myyntituloja eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle hallituksen omaksi budjetiksi, ja Vakesta raha liikkui noihin muihin yhtiöihin.

Sote kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, ja kaatumista vauhditti hoivakriisi. Hoiva-ala jatkaa kuitenkin keskittymistä, ja viime keväänä yhdistyivät Terveystalo ja Attendo. Eilen kerrottiin Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistymisestä. Tällä kaupalla Mehiläisestä tulee toinen suuri toimija alalle. Tämä tietää ikäviä aikoja kaikille niille kunnille, jotka ovat ulkoistaneet palvelujen tuottamisen, sillä monopolit tuppaavat aina nostamaan hintaa. Kun neuvotteluosapuolena on terveysjätti, niin pienen kunnan päättäjät eivät sille pärjää.

Mutta mennään nyt niihin verotietoihin. Attendon toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna 4,1 miljoonaa euroa, eivätkä Mehiläisenkään johtajat huonosti pärjänneet. Vielä vuonna 2017 eniten ansainneen Esperi Caren toimitusjohtajan tulot putosivat, mutta eipä yhtiökään ulkomaisille sijoittajille myymisen takia maksa Suomeen yhteisöveroa. Kyllä se toimii ja tuottaa voittoa, mutta korkojärjestelyjen ansioista sen ei tarvitse maksaa yhteisöveroa. Tämä korkojärjestelyhän tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että Suomen yksikkö ottaa ulkomaiselta emoyhtiöltä korkeakorkoista lainaa, jota se ei tarvitse, ja lainojen korot vähennetään verotettavasta tuloksesta.

Jos hoiva-ala on noin tuottavaa bisnestä, niin miten meillä voi olla kriisikuntia ja suunnilleen kaikkien kuntien talous kuralla? Kunnat sentään ovat hoito- ja hoivapalveluista vastuussa ja ovat aiemmin hoitaneet sitä nykyistä enemmän omana työnä. Lisäksi niiden ei tarvitse tuottaa osakkeenomistajille voittoa, vaan ne pyörittävät toimintaa omakustannushintaan.

Minun vastaukseni on, että kuntia on höynäytetty uskomaan kauppalopojen puheet ulkoistamisen edullisuudesta. Tämä höynäytys oli huipussaan viime hallituksen aikana, kun koko ala tuottavimmilta osiltaan aiottiin yksityistää. Tätä valmistelemaan perustettiin nuo aiemmin mainitut uudet yhtiöt, jotka nyt ovat menettäneet merkityksensä. Itse asiassa ne eivät ehtineet koskaan tehdä mitään muuta kuin maksaa palkkaa johtajilleen ja harvalukuisille työntekijöilleen. Verotietojen mukaan niitä palkkoja ei voi sanoa ihan huonoiksi.

Olen parin vuoden aikana kirjoittanut monta juttua näistä yhtiöistä, ja viimeisimmän voitte lukea täältä.

Mitä me tästä opimme? Ainakin sen, että verotietojen julkisuus on hyvä asia, jonka avulla saa selville paljon muutakin kuin naapurin tulot. Minulle vahvistui käsitys, jonka mukaan maata oltiin viime hallituskaudella ajamassa ihan tosissaan yksityisen suurpääoman syliin. Onneksi se ei onnistunut.