Kun maa pysähtyy

Tänään uutiset täyttyvät postilakkoon liittyvien tukilakkojen aiheuttamista hankaluuksista kansalaisten elämään. Vähemmän puhutaan siitä, miten 20-40 prosentin palkanalennus vaikuttaa niihin, joita se koskee. Toivottavasti kuitenkin puhutaan siitä, miksi ja mitä vastaan nyt oikein lakkoillaan.

Illalla tv-uutisiin ilmestyi iloisesti hymyilevä valtakunnansovittelija sanomaan, että työntekijäpuoli ei hyväksynyt tarjottua sopimusta. Hän taisi nukahtaa neuvotteluissa, sillä heti perään toimittaja kertoi sopimuksen kaatuneen työnantajapuolta eli lehtikustantajia edustavan Medialiiton vastustukseen. Postin tytäryhtiö Posti Palvelut Oy on Medialiiton jäsen. Hylkäämisen syynä oli tekninen yksityiskohta. Sovintoesityksen mukaan Postin ja Teollisuusliiton välille olisi solmittu yrityskohtainen työehtosopimus, jonka Medialiitto tulkitsi omissa säännöissään kielletyksi rinnakkaissopimukseksi.

Ihanko oikeasti maa pysähtyy tällaisen yksityiskohdan takia? Tokkopa vain, epäilee moni. Taustalla taitaa olla paljon enemmän. Medialiiton keskeiset yhtiöt omistavat uuden Jakeluyhtiö Suomi Oy:n, joka on alkanut kehittää valtakunnallista jakeluverkkoa. Kyseessä on siis Postin kanssa kilpaileva yritys. Medialiiton hallituksen jäsenistä suurin osa edustaa tähän jakeluyhtiöön kuuluvia konserneja. Postin edustajaa siellä ei ole. Posti olisi ollut valmis joustamaan, Medialiitto ei.

Medialiiton omissa sopimuksissa palkat ovat jo nyt huonommat kuin Postilla, mikä tietysti näkyy palveluiden hinnoissa. Kun vielä Posti saa pitkien lakkojen takia epäluotettavan maineen, kilpailijat saavat enemmän markkinaosuutta.

Medialiitolla näyttäisi siis olevan oma lehmä ojassa. Kyse on kuitenkin vielä tätäkin paljon isommasta asiasta, eli työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa jo vuosia kasvaneen paineen purkautumisesta. Ay-liikkeen asemaa on pyritty heikentämään jatkuvasti, ja vuonna 2015 sille piti antaa ratkaiseva isku.

Hallitus aikoi pakolla puolittaa ylityökorvaukset ja pienentää sunnuntaikorvauksia. Sairauspäivien korvaustasoa olisi alennettu, lomarahoja leikattu ja vuosilomia lyhennetty kaikilta. Tällä pakkolainsäädännöllä uhkaamalla Sipilän hallitus kiristi nimet kiky-sopimukseen. Ehkä muistatte vielä suurmielenosoituksen pakkolakeja vastaan syyskuussa 2015.

Osana samaa rytäkkää EK päätti, että kikyn jälkeen se ei enää tee keskitettyjä sopimuksia. Tämä ilmoitus uhkasi romuttaa kikyn, joten avuksi tarvittiin presidentti Sauli Niinistöä. Näistä asioista voitte lukea tarkemmin täältä.

Katsotaanpa vielä tämän lakon aiheuttaneen Medialiiton Journalistiliitolle tämän syksyn neuvotteluihin esittämiä vaatimuksia. Lomarahoista puolet pois. Puolitoista tuntia lisätyötä viikossa palkatta. Palkankorotus pyöreä nolla. Kolme lauantaita, helatorstai ja loppiainen muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, samoin varallaolokorvaus. Lakko-oikeutta rajataan. Ay-jäsenmaksua ei enää peritä suoraan palkasta, vaan se on maksettava itse laskulla. Kiky-tunteja ei poisteta eli ilmaistyö jatkuisi. Näin kertoo Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Tähän suuntaan ollaan siis menossa, ja näitä asioita voitte miettiä silloin, kun lakko sotkee arkeanne. Ei sitä teidän arkeanne kukaan huvikseen sotke, vaan kyseessä on ihan perustavaa laatua olevasta asiasta. Eli siitä, neuvotellaanko asioista vai mennäänkö sanelulinjalle.

Kommentit (84)
  1. Matti Sillanpaa
    25.11.2019, 10:02

    Kiitos, Saku. Taas kerran asiaa. Asiaa, jonka taustat YLE taas kerran jätti eilen illalla ja tänä aamuna (syystä tai toisesta !?!) kertomatta. Laatunen nyt sentään osasi valottaa osaa, mutta vain osaa.

  2. Lasse Kosonen
    25.11.2019, 10:04

    Kovin oli ikään kuin väärässä paikassa ja hommassa tuo uninen valtakunnansovittelija. ”Teknisen yksityiskohdan” takana on jälleen laaja vääntö ja paini työehdoista ja palkoista. Medialiitto ei taivu ”syntipukiksi”, vaikka oma etu sivuutti muut laajemmat vaikutukset.

Kommentointi suljettu.