Konstit on monet
Yhä laajeneva postilakko on muuttunut työmarkkinakiistasta poliittiseksi asiaksi, joten katsotaanpa miten poliitikkomme yrittävät ratkaista tätä ongelmaa. Pääministeri Antti Rinteen mukaan hallituksella ei ole roolia tämänhetkisissä keskusteluissa, koska kyse on työmarkkinariidasta. Näinhan asia tarkkaan ottaen on, mutta oppositio on eri mieltä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan kokoomus harkitsee luottamusäänestystä Antti Rinteen ja Sirpa Paateron asemasta, jos käy ilmi, että ministerit eivät ole puhuneet totta. Kyse on siitä, tiesivätkö ministerit Postin liikkeenluovutussuunnitelmasta, jolla 700 pakettilajittelijan työehtosopimusta vaihdettiin. Posti on antanut ymmärtää, että tiesivät, mutta ministerit itse kiistävät tienneensä.
Kyseessä on siis sana sanaa vastaan. Vankkaa tukea Orpolle antaa Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, joka omiin salaperäisiin lähteisiinsä vedoten väittää Paateron tienneen jo alkukesästä lähtien. Miten lienee, mutta ainakin Haapala on hallituksen muodostamisesta lähtien ollut kovasti hallitusta vastaan ja puhunut puoli vuotta perättömiä vaikkapa siitä vappusatasesta. Lisäksi Haapala on pantannut yllättävän kauan tietojaan ja julkaisee ne sopivasti samaan aikaan kokoomuksen suunnitelmien kanssa.
Mutta hyvä tietää, että Orpo on näin kovasti totuuden asialla. Viime aikoina hän on näkyvästi ollut ahkerien, keskituloisten palkansaajien asialla, mutta ilmeisesti pakettilajittelijat ovat jo valmiiksi niin pienituloisia, että he eivät kuulu tähän ryhmään. Joku ilkeä voisi tietysti muistuttaa vaikkapa niitä entisistä koulutuslupauksista, mutta antaa olla. Politiikassa totuutta ja rehellisyyttä käytetään silloin, kun niistä on hyötyä itselle.
Suurinta oppositiopuoluetta koko asia ei näytä kiinnostavan ollenkaan. Perussuomalaisten Riikka Purra yritti tehdä lakosta maahanmuuttokysymyksen väittämällä pääkaupunkiseudun varhaisjakajista 98 % olevan maahanmuuttajataustaisia. Tämä ei pidä paikkaansa, joten puolue menetti mielenkiintonsa koko lakkoon. Jussi Halla-ahoa näyttää pikaisen vilkaisun perusteella kiinnostavan enemmän yhdistää SDP Veijo Baltzariin ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on jo monta päivää kysellyt, pitäisikö sisäministeri Maria Ohisalon sanoutua irti väärennetyn videon sanoista, joita hän ei koskaan ole sanonut. Puolueella on siis selvästi asiat tärkeysjärjestyksessä.
Nyt pitäisi saada tämä lakko loppumaan, mutta sitä ennen siitä on yritettävä saada irti poliittinen hyöty. Tosin opposition toiminta näyttää kovin hampaattomalta, kun kokoomuksella ei tässä asiassa ole oikein uskottavuutta ja perussuomalaisia asia ei kiinnosta. Jos hallitus haluaa lisätä uskottavuuttaan, niin minun mielestäni ainoa oikea keino on erottaa postin hallitus.
Tätä perustelen ihan omistajan oikeudella vaikuttaa omistamansa yhtiön toimintaan. Jos omistajaohjausta ei totella, niin sitten vaihdetaan hallitusta.
Eikö tässä sen verran ole poliittista taustaa kuitenkin, että yhtiön omistaja – jos nyt valtio vielä Posti Palvelutkin omistaa – voisi käyttää omistajan päätäntävaltaa ja päättää perua henkilöstön siirron halpuutettuun TESiin?
Nyt tyydytään pudistelemaan päätä ja toteamaan että näin on nyt tehty, voi voi – ja tapellaan siitä kuka on tiennyt mistäkin ja milloinkin, mutta kukaan ei tunnu ääneen miettivän sitä mikä valta omistajalla tässä tilanteessa on tehdä päätöksiä.
Ymmärrettävästi tuo halpuutus on poliittisesti kiveen hakattu, mutta olisihan se ihan rehellistä ja aikuismaista käytöstä myöntää se ääneen — että näin on nyt päätetty tehdä ja katsotaan millaiset seuraukset siitä tulee – sen sijaan että piiloudutaan väittelemään siitä kuka kertoi ja kenelle ja milloin.
Tällainen soppa syntyy koska politiikassa pitää yrittää ainakin näyttää miellyttävänsä kaikkia. Rehellisyys ei vain mahdu siihen yhtälöön.
Omistaminen ja johtaminen on erotettu toisistaan osakeyhtiössä. Mainitsemasi asia kuuluu osakeyhtiön hallitukselle. Omistaja voi erottaa hallituksen, joka johtaa omistajan tahdon vastaisella tavalla. Siinäkin pitää käyttää harkintaa, tilanteen pitää olla poikkeuksellinen.
Kovin hämmentää omistajaohjausministerin saamattomuus. Koko homma olisi pitänyt aloittaa Postin hallituksen erottamisella. Nyt vellova meno yrityksen etujen vastaista mikä riittäisi hyvin erottamiseen.
Poliittisella puuttumisella valtionyritysten toimintaan on melko korkea kynnys, aivan hyvästä syystä – ei siitäkään mitään tulisi, jos jokainen hallitus veivaisi yrityksen suuntaa kulloistenkin poliittisten tuulien suunnan mukaisesti. Otetaan vaikka sellainen hypoteettinen tilanne, että kolmena peräkkäisenä kautena vastuussa olisivat persut, vasemmistoliitto ja kokoomus, jotka kukin vaihtaisivat yrityksen hallituksen ja toimintasuunnan mieleisekseen – yhtiön toiminnan kannalta vakaasta liikentoimintaympäristöstä ei olisi tietoakaan sellaisessa tilanteessa. Se kynnys kannattaa siis edelleen pitää korkealla eikä ruveta sipilöimään.
Mutta jos maan hallitus nyt haluaisi korjata sipilöinnin aikaansaamia vedätyksiä ja virheliikkeitä tuolla postissa niin pitäisi olla kanttia puuttua asiaan postin omistajan roolissa eikä pelätä niin he…ti niitä opposition hyökkäyksiä!
Rupee vähän tuntuun siltä että onko kumminkin taas lupailtu jotain hyssyn tyssyä siellä takahuoneessa? Ei olis ensimmäinen kerta kun on sovittu että sulle toi ja mulle tää ja näistä ei sit puhuta!