Keskelle taulua

– Niinistö on tässä asiassa väärässä. Rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nykymuodossaan nimenomaan rajoittaa sananvapautta eikä edistä mitään hyvää asiaa.

Näin kommentoi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta Iltalehden haastattelussa. Niinistö sanoi puheessaan, että esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.

Halla-aho on eri mieltä presidentin kanssa  ja haluaa muuttaa kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevaa rikoslain pykälää niin, että rangaistavaa olisi vain rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi kansanryhmää vastaan kiihottamisen poistamista rikoslaista kokonaan, sillä laiton uhkaus ja rikokseen yllyttäminen löytyvät rikoslaista omina lainkohtinaan.

Muistetaanpa tässä vaiheessa, että Jussi Halla-aho on tuomittu maan ylimmässä oikeusasteessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Hän itse piti tuomiotaan vain muutaman ihmisen mielipiteenä. Tällä juridisella pätevyydellä hän argumentoi varatuomaria ja Tasavallan Presidenttiä vastaan lainsäädännöllisissä asioissa ja haluaa juuri kansanryhmää vastaan kiihottamisen pois laista.

Se ei ole laissa sattumalta, vaan Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vaatimuksesta. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi YK:n rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus ja Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan sopimuksen lisäpöytäkirja, jossa rasistiset ja muukalaisvihamieliset teot on määritelty rangaistavaksi.

Kansanryhmää vastaan kiihottaminen on kielletty myös YK:n kansalais­oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleis­sopimuksessa. Lisäksi räikeä kiihottaminen kansan­ryhmää vastaan pitää olla rangaistavaa joukko­tuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleis­sopimuksen perusteella.

Vaatiessaan tämän kriminalisoinnin poistamista Suomen laista Halla-aho käytännössä vaatii Suomea sanoutumaan irti kaikista näistä kansainvälisistä sopimuksista. Sitä hän ei kerro eikä varmasti edes tiedä, miten se käytännössä onnistuu. Populistin ei tarvitsekaan tietää, sillä ongelmat alkavat vasta sitten, jos hän joutuu lupauksiaan lunastamaan.

Tietenkin Halla-aho ottaa kantaa myös maalittamiseen, koska on sen asiantuntija. Hän näkee perussuomalaiset maalittamisen uhrina. Jatkuvasti hänen kannattajansa kyselevät, miksi Abdirahim Husu Hussein ei saanut tuomiota, vaikka sanoi kaikkia perussuomalaisia rasisteiksi.

Tämä asia on selitetty moneen kertaan, mutta sanotaan se vielä kerran. Minkään poliittisen puolueen jäsenet ja kannattajat eivät muodosta rikoslaissa tarkoitettua kansanryhmää. Jos Husu olisi sanonut yksittäisiä puolueen jäseniä rasisteiksi ihan nimeltä mainiten, niin hänet olisi saatettu tuomita kunnianloukkauksesta.

Kaikesta päätellen presidentti Niinistön puhe osui juuri sinne, minne se oli tarkoitettukin. Se sai populistin paljastamaan omien argumenttiensa heikkouden. Presidentin viestin osoite oli nyt niin harvinaisen selvä. Kaikki tietävät keitä nämä vihan kylväjät ovat, kirjoittaa myös Yrjö Rautio Helsingin Sanomien kolumnissaan.