Keskelle taulua

– Niinistö on tässä asiassa väärässä. Rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nykymuodossaan nimenomaan rajoittaa sananvapautta eikä edistä mitään hyvää asiaa.

Näin kommentoi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta Iltalehden haastattelussa. Niinistö sanoi puheessaan, että esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.

Halla-aho on eri mieltä presidentin kanssa  ja haluaa muuttaa kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevaa rikoslain pykälää niin, että rangaistavaa olisi vain rikoksella uhkaaminen ja rikokseen yllyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi kansanryhmää vastaan kiihottamisen poistamista rikoslaista kokonaan, sillä laiton uhkaus ja rikokseen yllyttäminen löytyvät rikoslaista omina lainkohtinaan.

Muistetaanpa tässä vaiheessa, että Jussi Halla-aho on tuomittu maan ylimmässä oikeusasteessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Hän itse piti tuomiotaan vain muutaman ihmisen mielipiteenä. Tällä juridisella pätevyydellä hän argumentoi varatuomaria ja Tasavallan Presidenttiä vastaan lainsäädännöllisissä asioissa ja haluaa juuri kansanryhmää vastaan kiihottamisen pois laista.

Se ei ole laissa sattumalta, vaan Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vaatimuksesta. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi YK:n rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus ja Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan sopimuksen lisäpöytäkirja, jossa rasistiset ja muukalaisvihamieliset teot on määritelty rangaistavaksi.

Kansanryhmää vastaan kiihottaminen on kielletty myös YK:n kansalais­oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleis­sopimuksessa. Lisäksi räikeä kiihottaminen kansan­ryhmää vastaan pitää olla rangaistavaa joukko­tuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleis­sopimuksen perusteella.

Vaatiessaan tämän kriminalisoinnin poistamista Suomen laista Halla-aho käytännössä vaatii Suomea sanoutumaan irti kaikista näistä kansainvälisistä sopimuksista. Sitä hän ei kerro eikä varmasti edes tiedä, miten se käytännössä onnistuu. Populistin ei tarvitsekaan tietää, sillä ongelmat alkavat vasta sitten, jos hän joutuu lupauksiaan lunastamaan.

Tietenkin Halla-aho ottaa kantaa myös maalittamiseen, koska on sen asiantuntija. Hän näkee perussuomalaiset maalittamisen uhrina. Jatkuvasti hänen kannattajansa kyselevät, miksi Abdirahim Husu Hussein ei saanut tuomiota, vaikka sanoi kaikkia perussuomalaisia rasisteiksi.

Tämä asia on selitetty moneen kertaan, mutta sanotaan se vielä kerran. Minkään poliittisen puolueen jäsenet ja kannattajat eivät muodosta rikoslaissa tarkoitettua kansanryhmää. Jos Husu olisi sanonut yksittäisiä puolueen jäseniä rasisteiksi ihan nimeltä mainiten, niin hänet olisi saatettu tuomita kunnianloukkauksesta.

Kaikesta päätellen presidentti Niinistön puhe osui juuri sinne, minne se oli tarkoitettukin. Se sai populistin paljastamaan omien argumenttiensa heikkouden. Presidentin viestin osoite oli nyt niin harvinaisen selvä. Kaikki tietävät keitä nämä vihan kylväjät ovat, kirjoittaa myös Yrjö Rautio Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Kommentit (55)
  1. Kaija Hanni
    3.1.2020, 10:06

    Naulankantaan! Kiitos Saku Timonen.

  2. Janne Raitio
    3.1.2020, 10:16

    Suojeleeko tuo laki kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan myös etnistä enemmistöä? Tähän asiaan kaipaisin täsmennystä, koska lain edessä kaikki ryhmät ovat yhdenvertaisia.

    Maalaisjärjen mukaan mitään etnistä ryhmää kohtaan ei saa kiihottaa.

    1. PiruRaamatunLuvussa
      3.1.2020, 10:33

      Periaatteessa kait kyllä mutta voi perustellusti kysyä että miten?

      Mikä on se tekijä mikä tekee niinkin heterogeenisestä ryhmästä kuin Suomen etninen enemmistö kansanryhmän: ainakin kaksi kieltä, kaksi pääuskontoryhmää + ateistit jne. Yritä siinä sitten löytää koko joukolle yhteinen tunnistettava piirre, jota voisi käyttää maalitukseen.

    2. Suojelee se etniseen enemmistöön kuuluvia ryhmiä yhtä lailla. Esimerkiksi Räsänen on kiihottanut homoja vastaan. Homoseksuaalien ei tarvitse olla etnisen vähemmistön edustajia tässä tapauksessa. Mutta ehkäpä enemmistö ei lue saman etnisen ryhmän homoseksuaaleja edustajia jäsenikseen.

      Enemmistöön kuuluvat voidaan erottaa melkein millä tahansa muilla mielivaltaisilla perusteilla (esim. työttömät, aseistakieltäytyjät, uskonnottomat tai herätysliikkeiden jäsenet). Etnisyys on vain eräs jakoperuste.

      Usein unohtuu, että me kaikki ollaan usean ryhmän jäseniä.

      Käytännössä on mahdottomuus, että vähemmistö muodostaisi vakavan uhan enemmistölle. Ruandassa 15 % vähemmistöllä tutseilla oli poliittinen valta ja armeija kontrollissaan. Hutut aloittivat hyökkäyksen vähemmistöä kohtaan heti kun voimasuhteet hallinnossa kääntyivät. Voidaan tietysti sanoa, että vallassa ollessaan tutsit vähemmistönä sortivat enemmistöä. Kuinka mielekästä tämä on yleistää tai soveltaa missään muualla lienee hypoteettinen kysymys.

    3. Heikki Savolainen
      3.1.2020, 10:50

      Kannattaa tutkia lain perustelua eli hallituksen esitystä 317/2010 (https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kiihottaminen). Siinä kohdassa ”2.2 Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset” mainitaan perustuslaki ja sen merkitys vähemmistöille sekä tukku kansainvälisiä sopimuksia.Ja jatkossakin esityksessä puhutaan vähemmistöistä.
      Olematta oikeuden asiantuntija näyttää siltä, että lailla halutaan nimenomaan turvata vähemmistöjen asemaa.
      Uuninpankkopoika oikeusoppineena voi varmaan antaa tähän tarkemman vastauksen.

Kommentointi suljettu.