Kiky kivenä kengässä

Työehtosopimusneuvottelujen käymisen huomaa puheista ja erityisesti uutisista. Työnantajapuoli sanoo, että mahdollisesti tulossa olevat lakot aiheuttavat miljarditappiot yrityksille ja romauttavat sekä viennin että bruttokansantuotteen. Uutisia seuraava kansalainen miettii, että ehkä siinä tapauksessa kannattaisi mieluummin maksaa pikkuisen lisää palkkaa kuin kärsiä sellaiset tappiot.

Keskitetyistä sopimuksista itse irtisanoutunut EK puuttuu neuvotteluihin julistamalla kikyn tuoman työajan pidennyksen olevan pysyvä, kun taas työntekijäpuolen mielestä talkootyö riittää. Kun sopimus päättyy, niin tietenkin se neuvotellaan uusiksi tarvittaessa vaikka kokonaan. Kohta varmaan huudetaan hallitusta apuun, vaikka tähän asti on ehdottomasti vaadittu hallituksen pysyvän erossa työmarkkinaratkaisuista.

Erityisesti työnantajapuolen puheissa on vahvaa liioittelua, suorastaan pelottelua. KT Kuntatyönantajat kertoo kikyn tuomasta työajan kuuden minuutin päivittäisestä pidennyksestä luopumisen vaativan kuntiin yli 5 000 uutta työntekijää.

Eihän tätä usko kukaan. Kikyn tarkoitus oli ainakin virallisesti lisätä työllisyyttä, mutta nyt siis myönnetään, että niin ei käynyt. Kikyn kuusiminuuttiset näyttäisivätkin vähentäneen kunta-alan työntekijöitä niin paljon, että tästä talkootyöstä luopuminen vaatisi 5 000 uuden työntekijän panoksen.

Tosiasiassa ei tapahtunut kumminkaan päin. Kiky leikkasi kunta-alalla lomarahoja ja pidensi työaikaa vain säästämisen takia. Suomen kilpailukyvyn ja viennin kannalta tällä ei ollut mitään merkitystä, ei myöskään työllisyyden. Samat ihmiset niitä töitä ovat kunnissa tehneet koko ajan, mutta kikyn solmimisen jälkeen heidän ostovoimansa laski ja työnsä lisääntyi. Puheet talkootyöstä ovat siis oikeutettuja.

Oma kuntani Juuka päätti aikoinaan käyttää työajan pidennyksen työhyvinvoinnin lisäämiseen liikkumalla. Tästä käytiin KT Kuntatyönantajien kanssa melkoista vääntöä, mutta jyrkästä kiellosta huolimatta meillä liikuttiin ja liikutaan yhä. Kaikki työt ovat tulleet tehdyiksi ja sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet, eikä yhtään ihmistä ole kikyn takia irtisanottu tai palkattu lisää.

Kyse oli ja on taas pelkästään laskennallisesta määrästä työntekijöitä. Kun kiky tuli voimaan, niin suuret kunnat laskivat pidennetyn työajan tuottaman työpanoksen ja kuinka monta työntekijää sillä voidaan korvata. Tarkoitus oli tehdä sama määrä työtä vähemmällä väellä, joten säästäminen oli ainoa motiivi. Näiden samojen laskennallisten säästöjen perusteella alennettiin myös kuntien valtionosuuksia, ja se aiheutti monelle kunnalle taloudellisia vaikeuksia.

Jos jossain työntekijöitä on näiden laskelmien pohjalta vähennetty, niin sitten on palkattava uusia. Juuri työllistämisen perään huudettiin jo kikyn solmimisen yhteydessä, ja jos kikystä luopuminen nyt työllistää, niin siitä on viimeinkin jotain hyötyä.

Joka tapauksessa näyttää ihan selvältä, että talkootyön aika on ohi. Kun siitä on luovuttu yhdellä alalla, niin ei sitä suostuta tekemään muillakaan aloilla. On ihan turha saivarrella siitä, sisältyykö työajan pidennys itse sopimukseen vai lisäpöytäkirjaan. Kun neuvotellaan sopimukset uusiksi, niin sitten neuvotellaan kaikista kohdista. Erityisesti neuvotellaan ilmaisen työn lopettamisesta.