Turvapaikanhakijat ja nilkkapanta

Hallitus on päässyt sopuun enintään 175 turvapaikanhakijan ottamisesta Välimeren maissa olevilta pakolaisleireiltä. Samassa yhteydessä hallitus päätti selvittää hallitusohjelman mukaisesti nilkkapantavalvonnan käytön kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin. Turvapaikanhakijoiden ottaminen on juridisesti ihan selvä juttu, mutta pantavalvonta ei ole.

Monen mielestä on, ei muuta kuin napsautetaan panta paikoilleen, ja sillä selvä. Kielteisen päätöksen saaneethan ovat syyllistyneet rikokseen oleskelemalla maassa luvatta.

He ovat maassa luvatta, mutta ulkomaalaislain 12 luvun 185 §:n mukaan he ovat syyllistyneet ulkomaalaisrikkomukseen, josta tuomittava rangaistus on sakko. Nilkkapanta on kuitenkin valvontarangaistus, jolla voidaan korvata osa lyhyistä, ehdottomista vankeusrangaistuksista. Sakkorangaistuksiin sitä ei voida soveltaa.

Ulkomaalaisrikkomus pitäisi siis muuttaa rikokseksi, josta tuomitaan ehdotonta vankeutta. Sitä on kuitenkin vaikea sovittaa ulkomaalaislain 7 lukuun, jossa säädetään erilaisista turvaamistoimista maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämiseksi, maasta poistamista koskevan päätöksen valmistelemiseksi, sen täytäntöönpanon turvaamiseksi taikka muutoin maasta poistumisen valvomiseksi.

Näitä turvaamistoimia ovat ilmoittautumisvelvollisuus, vakuuden asettaminen ja asumisvelvollisuus tietyssä paikassa jopa neljä kertaa vuorokaudessa tapahtuvalla ilmoittautumisella. Jos näitä ei katsota riittäviksi, niin ulkomaalainen voidaan yksilöllisen arvioinnin perusteella ottaa säilöön.

Asumisvelvollisuuden ja säilöönoton väliin sijoittuvalla teknisellä valvonnalla ei saada mitään lisäarvoa, mutta sitäkin enemmän juridisia ongelmia. Turvaamistoimien kohteeksi joutuvia ei ole tuomittu rikoksesta, vaan korkeintaan rikkomuksesta sakkoon, eikä välttämättä siihenkään. Tekninen valvonta on sakon ja vankeuden väliin sijoittuva rangaistus, ja jos sitä laajennetaan koskemaan sakkoihin tuomittuja ulkomaalaisia, niin silloin sitä pitäisi yhdenvertaisuuden takia pystyä käyttämään kaikkiin muihinkin sakkoihin tuomittuihin. Jos sitä voidaan käyttää vailla mitään tuomiota oleviin ulkomaalaisiin, niin silloin sitä pitäisi voida käyttää jokaiseen epäilyttävästi käyttäytyvään. Kyse on yhdenvertaisuudesta lain edessä.

Kyse on myös hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden pitämisestä erillään. Ulkomaalaislain turvaamistoimien tarkoitus on selvittää maassa olemisen edellytykset, valmistella maasta poistamista tai panna se täytäntöön. Ne ovat hallinnollisia päätöksiä. Nilkkapanta sen sijaan on rikosoikeudellinen seuraamus, jolla tietyissä tapauksissa voidaan korvata ehdoton vankeusrangaistus. Rikosoikeudellisen seuraamuksen käyttäminen hallinnolliseen päätöksentekoon ei istu oikeusjärjestelmäämme. Vielä vähemmän siihen istuu tämän seuraamuksen kohdistuminen vain pieneen ihmisryhmään. Rikosoikeus ja hallinto-oikeus on pidettävä erillään ja ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Nilkkapannan napsauttaminen turvapaikanhakijalle ei ole juridisesti läheskään niin helppo juttu kuin äkkiä voisi kuvitella.