Korona, viranomaistoiminta ja politiikka

Eilen eduskunnan kyselytunnilla tehtiin juuri se, mitä ei olisi pitänyt tehdä, kun koronaviruksella tehtiin politiikkaa. Opposition mielestä hallitus ei ole reagoinut tarpeeksi eikä tiedottanut riittävästi, ja poliittiset johtajat ovat terveysviranomaisten ja asiantuntijoiden vietävissä. Puuttuu poliittinen johto. Kuulosti ihan siltä, että koronavirus on poliittinen vastustaja, joka nujerretaan hallitusta arvostelemalla.

Oppositio vaati valmiuslakien käyttöönottoa eli käytännössä maan julistamista poikkeustilaan. Kuten Jussi Korhonen ihmetteli, niin oppositio vaatimalla vaatii valmiuslakien suomia poikkeuksellisen laajoja toimivaltuuksia hallitukselle, joka ei vielä tässä vaiheessa niitä halua.

Valmiuslakien käyttöönotto on oma prosessinsa, josta Tarja Koivumäki kertoi Facebookissa. Valmiuslait ovat jo olemassa, mutta niiden käyttöönotto edellyttää valtioneuvoston ja presidentin yhteistoimintaa ja asetusta, joka tulee saattaa eduskunnan käsiteltäväksi. Tämä tapahtuu tarvittaessa hyvinkin nopeasti, mutta siihen asti mennään tartuntatautilain mukaisesti. Jo se antaa mahdollisuudet sulkea vaikkapa koulut ja päiväkodit kuntakohtaisesti, ja kuntaa suuremmilla alueilla päätökset tekee aluehallintovirasto.

Ennen valmiuslakien käyttöönottoa noudatetaan etukäteen laadittua valmiussuunnitelmaa. Siihen on kirjattu viranomaisten noudattamat kriteerit ja linjaukset, joten viranomaisten reagoiminen ei riipu yksittäisten virkamiesten käsityksistä ja mielipiteistä. Valmiussuunnitelma ei ole julkinen. Kansalaisille saattaa tulla sellainen käsitys, että viranomaiset hyssyttelevät eivätkä halua tarttua tilanteeseen, mutta näin ei ole. Viranomaisten viestintä tähtää muun muassa paniikin välttämiseen, sillä koko valmiussuunnittelun yksi oleellinen tavoite on varmistaa yhteiskunnan toimintojen jatkuminen. Sitä ei edistetä vouhottamisella.

Kriteerien täyttyessä myös viranomaisten reagointi muuttuu. He eivät yhtäkkiä herää toimimaan, vaan he toimivat etukäteen laaditun suunnitelman mukaan. Ihan samalla tavalla toimisivat myös nyt oppositiossa olevat päättäjät, jos olisivat hallituksessa.

On ihan mahdollista, että valmiuslait joudutaan ottamaan käyttöön. En niiden sisältöä tunne, mutta sen tiedän, että silloin viranomaisten toimivalta on erittäin laaja. Valmiuslait on tarkoitettu muun muassa sodan kaltaisiin kriisitilanteisiin, joten siitä voi päätellä jotain valtuuksien laajuudesta vaikkapa liikkumisrajoitusten osalta. Toistaiseksi edetään kuitenkin porrastetusti, ja tästä porrastuksesta kertoo Yle.

Eilen hallitus ilmoitti uusista toimista ja rajoituksista, jotka jo tiedätte. Itse tiedotustilaisuus oli niin asiallinen, että sitä voi vain kehua. Ymmärtääkseni myös eduskuntaryhmien illalla käymä keskustelu valmiuslakien mahdollisesta käyttöönotosta on ollut asiallinen. Samaa ei voi sanoa kaikesta uutisoinnista, sillä spekulointi hurjilla kuolleisuusluvuilla ja poliitikkojen viivyttelyllä lietsoo paniikkia. Viranomaiset ja päättäjät eivät tee päätöksiä media- ja somekohujen perusteella.

Paniikkia lietsoo myös uutisointi hamstrauksesta. Kauppojen tyhjistä hyllyistä otettuja kuvia katsova alkaa miettiä, että pitäisikö itsekin lähteä täyttämään ostoskärryt kaikella mahdollisella. Vaikka ne sosiaalisen median vessapaperimeemit naurattavatkin, niin niillä on ihan samanlainen psykologinen vaikutus.

On tämä maa selvinnyt paljon pahemmastakin. Miettikääpä vaikka aikaa tasan 80 vuotta sitten.