Samassa veneessä

Pertti Jarla aloitti tänä aamuna Facebookissa ketjun, johon pyysi ehdotuksia karanteenin tekemiseksi siedettävämmäksi meille kaikille sekä arjessa että sosiaalisessa mediassa. Itse hän ehdotti enemmän päivityksiä muustakin kuin pandemiasta ja vähemmän poliittista haistattelua. Nopeasti ehdotettiin ainakin huumoria, kissavideoita, myötätuntoa, syntyvyyden nostamista ja koiran kanssa korpeen menemistä.

Itse aion noudattaa Jarlan ehdotusta ja lopettaa pandemiasta kirjoittamisen tämän jutun jälkeen, jos nyt ei jotain hyvin poikkeuksellista tapahdu. Eilen katsoimme kunnanhallituksen kokouksessa maan hallituksen tiedotustilaisuuden, ja se oli harvinaisen selkeää puhetta. Maa on poikkeustilassa ja toimet ovat sen mukaisia. Kunnan johtoryhmä kokoontui heti kunnanhallituksen jälkeen päättämään konkreettisista toimista ja käytännön järjestelyistä. Niistä tiedotetaan kuntalaisille, ja ihan varmasti kaikki kunnat tekevät samoin. Seuratkaa siis oman kuntanne tiedotuksia.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa ratkesi myös eilen mainitsemani kuntouttavan työtoiminnan ongelma, jonka työttömien keskusjärjestö nosti esille. Kuntouttava työtoiminta keskeytyy ja työpajat suljetaan, joten emme tarvinneet jo laadittua varasuunnitelmaa. Sen mukaan kunnanjohtajamme olisi kirjoittanut tarvittavat sairauslomatodistukset. Koska hänellä on juristin tutkinnon lisäksi myös sairaanhoitajan pätevyys, niin asia olisi ollut kunnossa.

Tätä ei siis tarvittu, mutta Kelalta ja työvoimahallinnolta toivoisin päätöstä myös muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskeyttämisestä. Kun koulut pannaan kiinni, niin ilman muuta pitää keskeyttää myös työvoimapoliittinen koulutus. Yrityksetkään eivät juuri nyt rekrytoi, joten myös työnhakuvelvoitteen voisi panna jäihin ja lopettaa työtarjouksiksi nimettyjen karenssiansojen lähettelemisen. Ne työtarjouksethan ovat vain käsky hakea tiettyä työpaikkaa karenssin uhalla, ja varsinkaan rekrytointifirmoilla ei aina edes ole sitä työpaikkaa, vaan ne keräävät vain varahenkilöstöä.

Olen tyytyväinen myös oppositiopuolueiden suhtautumiseen hallituksen toimiin. Kiitosta ja lupaus tukea hallitusta tuli myös siltä suunnalta, ja se jos mikä kertoo kaikkien olevan yhteisellä asialla. Iltapäivälehtien politiikan toimittajien kolumneja en ole lukenut ja tuskin luenkaan, sillä luultavasti he tapansa mukaan saavat kuulla nimettömistä lähteistään hallituksen sisäisistä ristiriidoista. Se on heidän työtään, mutta minä katselen nyt mieluummin niitä kissavideoita.

Tai oikeastaan voisin ruveta lukemaan kirjoja. Kymmenen vuoden bloggaaminen ja siihen liittyvä jatkuva uutisten seuraaminen ovat aiheuttaneet minulle someperäisen keskittymishäiriön. Taidan kokeilla sen lääkitsemistä muutamalla hyvällä kirjalla, kun kokousten peruminen tyhjensi kalenterin tehokkaasti.

Mitä nyt tehdään, kun voi on paljaaltaan repussa, oli isävainajallani tapana kysyä uudessa ja oudossa tilanteessa. Sitä minä en tiedä, mutta sen tiedän, että maailma ei enää ole entisensä. Koko tuttu ja turvalliseksi mieltämämme maailma on muuttunut ja pakottaa katselemaan uudesta näkökulmasta. Näkymättömän pieni virus teki sen, mihin näkyvä ilmastonmuutos ei kyennyt.