Oikeusvaltio ja pakko

Toissapäiväiseen juttuuni tuli paljon palautetta, jonka mukaan minulla ei ole oikeutta kritisoida hallituksen kritisoijia, koska itsekin kritisoin koko ajan. Tämä on sukua sille ajattelulle, jonka mukaan aiempia hallituksia kritisoineen pitäisi kritisoida myös nykyistä hallitusta, tai muuten menee uskottavuus. Monen mielestä hallitus on nyt hidastellut ja viranomaiset ovat toimineet kelvottomasti. Olisi pitänyt ennakoida paremmin, sulkea rajat aikaisemmin, eristää ihmiset tehokkaammin, testata enemmän, sulkea ravintolat nopeasti ja niin edelleen.

Olen puhunut paljon oikeusvaltiosta, ja niin teen nytkin. Oikeusvaltio ei lakkaa olemasta kriisin aikana, vaan juuri silloin se joutuu todelliseen testiin. Perusoikeudet ovat oikeusvaltion ydintä, eikä niitä demokratiassa saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä, ja silloinkin vain sen verran, kun on pakko. Olemme uudessa tilanteessa, sillä nykyistä valmiuslakia ei ole koskaan ennen käytetty. Siksi jokainen askel on mietittävä tarkasti.

Yksikään hallitus ei voi edes poikkeusoloissa tehdä ihan mitä vain. Normaalisti perustuslakivaliokunta valvoo lakiesitysten perustuslainmukaisuutta etukäteen osana eduskunnan lainsäätämisprosessia. Kun valmiuslaki otetaan käyttöön, niin asetuksia voidaan antaa hyvinkin nopeasti kuulematta perustuslakivaliokuntaa etukäteen. Se tutkii asetukset jälkikäteen, ja sillä on oikeus myös hylätä ne tai vaatia niihin täsmennyksiä.

Näin kävi ravintoloiden sulkemista koko maassa koskevalle asetukselle. Perustuslakivaliokunta hyväksyi asetuksen, mutta vaati siihen täsmennyksiä. Elinkeinovapauteen puuttuminen ei ole pikkujuttu. Vielä kovempi toimenpide on liikkumisvapauden rajoittaminen. Perustuslakivaliokunta kokoontuu juuri tällä hetkellä arvioimaan Uudenmaan eristämistä. Asiasta on uutisoitu ikään kuin se olisi jo päätetty, vaikka päätös tehtäneen vasta tänä iltana perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa.

Ravintoloiden sulkeminen ja Uudenmaan eristäminen on koronan leviämisen ehkäisemisen kannalta perusteltua ja oikeus elämään on ihmisoikeuksista kaikkein perustavanlaatuisin. Suomen lainsäädäntöön kuitenkin kuuluu, että voidakseen oikeuttaa puuttumisen ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen ja elinkeinovapauteen hallitus joutuu perustelemaan näiden toimien välttämättömyyden. Lisäksi on voitava osoittaa, että vähempi ei riittäisi.

Tämä kuulostaa juridiselta sanahelinältä ja joutavalta kaavamaisuudelta, mutta kyse on oikeusvaltion perusteista. Oikeusvaltio toimii aina omien lakiensa mukaisesti. Tämän takia kritisoin niitä, jotka haluavat tehdä päätöksiä miettimättä niiden vaikutuksia. Ne päätökset vaikuttavat jollain tavalla meihin kaikkiin, joten kyllä minä mieluummin odottelen perustuslainmukaisuuden tutkimista kuin vaadin hallitusta tekemään hosumalla vapauksiani rajoittavia päätöksiä.

Oikeusvaltion laillisessa järjestyksessä tekemiä päätöksiä odotellessamme voimme kaikki valmistautua niihin muuttamalla omaa käyttäytymistämme niiden mukaiseksi jo etukäteen. Aina ei tarvitse odottaa pakkoa, kun voi toimia vapaaehtoisesti. Kyllä se pakko sieltä tulee, ja sitä kovempana se tulee, mitä välinpitämättömämpiä olemme.