Murtuvat myytit ja kahden kastin työttömät

Myyttiä tuilla lojuvista laiskoista työttömistä on rakennettu vuosikausia. On toitotettu tukien olevan liian suuria ja tulevan niin helposti, että työ ei yksinkertaisesti kiinnosta. On mukavampi lojua veronmaksajien kustannuksella kotisohvalla kaljaa kitaten.

Kun maatalous ilmoitti koronakriisin takia uhkaavasta työvoimapulasta, niin tiedettiin suomalaisten työttömien olevan liian laiskoja niihin töihin. Niinpä ruvettiin suunnittelemaan ulkomaalaisten, tuttujen kausityöntekijöiden lennättämistä Suomeen erityisluvalla. Nyt on selvinnyt, että henkilöpalveluyritykset ovat saaneet yli 10 000 hakemusta näihin töihin. Heitä ei kuitenkaan uskalleta palkata, sillä yrittäjät odottelevat päätöstä ulkomaalaisen työvoiman saamisesta. Työhalukkaita työttömiä olisi tarjolla, mutta he eivät kelpaa.

Siinä murtui myytti laiskoista työttömistä. Toinen sinnikäs myytti on tukien saamisen helppous. Sekin murtui, kun koronakriisin takia työttömyysturvaa hakevat yrittäjät tuskailevat hankalan hakuprosessin kanssa. Vaaditaan lomakkeiden täyttämistä, työnhakusuunnitelmaa ja muita epäolennaisia asioita. Ilmeisesti rahaa pitäisi tulla käsi ojentamalla, kuten myytti kertoo.

Tähän voi vain todeta, että tervetuloa siihen todellisuuteen, jossa työttömät painivat jatkuvasti. Koronan takia työttömiksi jääville yrittäjille on määräaikaisella työttömyysturvalla luotu vieläpä kevennetty todellisuus, sillä heillä ei ole edes työnhakuvelvollisuutta. Onneksi hallitus sentään ennätti purkaa aktiivimallin.

Seuraavaksi varmaan hämmästytään tuen pienuutta ja siitäkin vähästä maksettavaa 20 prosentin veroa. Sitten ruvetaan kiroilemaan toimeentulotuen saamisen hankaluutta ja tuen riittämättömyyttä. Sitäkin koronan takia työttömiksi jääneet saavat helpommin kuin muut. Heitä ei velvoiteta muuttamaan pienempään asuntoon eikä heidän tarvitse myydä omaisuuttaan ennen tuen saamista, ja varallisuudeksikin lasketaan vain pankkitilillä olevat rahat.

Työttömän arki on kamalaa, kuten monet nyt huomaavat. Toisille se on vielä kamalampaa kuin toisille, sillä meille tehtiin nopeasti kahden kastin työttömiä. Alempaan kastiin kuuluvat jo ennen koronaa työttömiksi jääneet, joiden työttömyys on perinteisesti heidän omaa syytään. Ylempään kastiin kuuluvat olosuhteiden pakosta työttömiksi jääneet.

Näin pohjustetaan vanhojen myyttien heräämistä henkiin heti kriisin jälkeen. Tämän estämiseksi olisi mieluummin kannattanut helpottaa kaikkien työttömien tuenhakuprosessia ja tuen saamisen ehtoja kuin räätälöidä uusille koronatyöttömille omansa. Mutta tämä juna taisi jo mennä. Koronan jälkeen tarvitaan taas laiskoja työttömiä paheksuttaviksi.

Myytit laiskoista työttömistä, tukien runsaudesta ja niiden saamisen helppoudesta murtuivat nopeasti, mutta kahden kastin jaolla varmistetaan niiden pysyminen hengissä.

Kommentit (114)
  1. Kulkutautiepidemian alusta saakka olisi pitänyt heti:
    –Purkaa ja kumota kaikki karenssit
    –Keskeyttää kuntouttava työtoiminta
    –Siirtää TE-palveluiden virkailijat tukemaan etuuskäsittelyä ja auttamaan karanteenissa olevia
    –Nollata työttömyyshistoria kaikilta ja aloittaa puhtaalta pöydältä
    –Ulottaa työmarkkinatukioikeus kaikkiin työttömiin
    –Säätää väliaikainen perustulo

    1. Olen täysin samaa mieltä. Koronakriisin jälkeen voidaan purkaa ne väärin kuviteltuja byrokratiasäädöksiä, jotka ovat olleet hyvää tarkoittavia ovatkin kriisin aikana kääntyneet tarkoituksien vastaisiksi.

      Karenssi on se numero uno, joka pitää purkaa.

    2. Selkosen Roope
      18.4.2020, 11:24

      Juuri näin. Perustulohan esimerkiksi on nousemassa keskusteluun vahvasti eri puolella maailmaa.

    3. työtöntyötön
      18.4.2020, 12:39

      Nyt olisi ollut kyllä se paikka säätää esim. loppuvuodeksi perustulokokeilu ja mahdollisesti jatkaa sitä vielä ensi vuonna jos tilannekin jatkuu. Kun kriisi alkaa olla ohi niin oltaisiin nähty moniko jää pelkän perustulon varaan. Kuntouttava keskeytettiin mutta myös työkokeilut olisi pitänyt keskeyttää, samoin työ”tarjouksien” lähettelemistä pitäisi miettiä kaksi kertaa.

      Toisaalta en olisi pistänyt pahitteeksi jos nyt ei olisi tehty muutamaa uudistusta kuten karenssipäivien poistoa ja yrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin. Muutkin työttömät ovat joutuneet karenssipäivänsä lusimaan ja yrittäjät olisivat voineet hakea toimeentulotukea sikäli mikäli tilillä ei ole rahaa. Olisi ehkä silmät auenneet vielä vähän paremmin.

      Pääasia että muutokset olisi joko tehty kaikille tai sitten pidetty systeemi ennallaan kaikille.

    4. Sirpa Karjalainen
      18.4.2020, 12:54

      Niin samaa mieltä kuin olla voi!!

    5. Yksilövalmentaja
      19.4.2020, 12:34

      Tahtoisin tietää miksi mielestäsi on hyvä keskeyttää kuntouttava työtoiminta? Ymmärtääkseni lähestulkoon kaikki kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat jollain tapaa yhteiskunnan ulkopuolisia jäseniä, jotka eivät ole kykeneväisiä palaamaan työmarkkinoille. Lopettamalla kuntouttavan työtoiminnan, monen jo valmiiksi heikossa asemassa olevan ihmisen arkirutiinit poistuvat ja pahimmassa tapauksessa menettävät kaikki sosiaaliset kontaktit. Huomiona myös, kuntouttavaa työtoimintaa saa järjestää vain kunnan alaiset toimijat, esimerkiksi erilaiset työpajat tai vaikka kunnan puistopuoli. Yksityiset yritykset eivät siis hyödy kuntouttavasta eivätkä sitä kautta saa epäreilua asemaa ”vapailla markkinoilla”

      1. Mikä ihmeen huoli on toisilla toisten asioista ja arkirutiineista. Ei kuulu muille miten elämsä rutinoi. Pitäkää huoli vain omista rutiineistanne. Ihmiset on yksilöitä eikä mitään robotteja joiden tulee toimia samanlailla kaikissa tilanteissa.

  2. Tuen pienuuden ihmettelyyn olen jo sosiaalisessa mediassa törmännyt. Joku valveutunut ”yrittäjä” ilmoitti, että ei viitsi edes hakea moista summaa. Hyvä niin, jää todella ahtaalla oleville sekin mitättömyys. Jos edes osalla näkemys asioihin muuttuisi faktaan perustuviksi, niin olisihan sekin jo jotain. Ehkäpä ”pohjalaasen populistin” järjetön älämölö alkaisi upota syvemmälle suohon tukien ”herkullisuudesta”. Myös ihmettelen, ettei maan johtavalta ”ekonomistilta” ole tullut koko tilanteen ratkaisevia kommentteja vaikkapa tyyliin; ”pestään toinen toistemme ikkunat, niin tekevat muutkin edistykselliset talousvaltiåt….”:)

    1. Luukas Pyykorpi
      18.4.2020, 16:21

      ”Myös ihmettelen, ettei maan johtavalta ”ekonomistilta” ole tullut koko tilanteen ratkaisevia kommentteja vaikkapa tyyliin; ”pestään toinen toistemme ikkunat, niin tekevat muutkin edistykselliset talousvaltiåt….”:)”
      Niin, jostain ihmeen syystä jaetaan Ruotsissa ”taloustieteen” Nobel-palkintoja vaikka talous ei ole mikään aito tiede millään mittapuulla – toki tärkeä muuten – osalle ( 99% ) mediasta ’ekonomistit’ ovat Jumalasta seuraavia ( hmmp, no ei se kirjallisuuskaan tiede ole, mutta kuitenni, sano )

      1. Ei ole olemassa taloustieteen ”Nobel palkintoa” vaan se on ”Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi” vaikka sen saaneet mielellään sitä Nobeelin palkintona mainostavat.

        ”Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi, jota kutsutaan myös Nobelin taloustieteen palkinnoksi (ruots. Sveriges Riksbanks pris i ekonomisk vetenskap till Alfred Nobels minne) on Ruotsin keskuspankin vuonna 1968 perustama, erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain vuodesta 1969 lähtien jaettu palkinto.[1][2] Vaikka palkinto ei ole yksi Alfred Nobelin testamentissa määritellyistä palkinnoista, palkinnon saajat vastaanottavat palkintonsa samassa tilaisuudessa 10. joulukuuta kuin fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajat.[2] Myös palkinnon rahallinen suuruus on sama kuin muiden Nobel-palkintojen.

        Palkinnon arvostus perustuu osittain siihen, että palkinto yhdistetään Alfred Nobelin testamentissa luotuihin palkintoihin. Tämä suhde onkin usein ollut ristiriitojen lähde. Palkintoa on luonnehdittu esimerkiksi Ruotsin keskuspankin markkinointitoimenpiteeksi.[3] Muiden muassa David Harvey esittää teoksessaan Uusliberalismin lyhyt historia (2008) että Ruotsin keskuspankin palkinnon liittämiselle Alfred Nobelin nimeen oli poliittinen motiivi”

        1. Luukas Pyykorpi
          18.4.2020, 19:07

          ”Muiden muassa David Harvey esittää teoksessaan Uusliberalismin lyhyt historia (2008) että Ruotsin keskuspankin palkinnon liittämiselle Alfred Nobelin nimeen oli poliittinen motiivi” Kiitoksia lisäinfosta

      2. Kyllähän ahkera torkkupeitto wisertelee edelleen laiskoista rikkaruohoista harva se päivä. Ziscowitsin kanssa olivat löytäneet hallituksesta heikon lenkin, Uudenmaan rajojen avaaminen.

        1. Kun joskus korona väistyy on valtionvelka hirvittävä hommeli.

          Ihan kiva ois toki joskus tietää minne valtion miljardit meni kriisiaikana. Uudistuiko autokanta?

    2. Luin tuon Suomen yrittäjien ”hankalan hakuprosessin kanssa” jutun vielä ajatuksella läpi ja täytyy sanoa että hymyilytti se valitus ja kiemurtelu kun piti saada vileä sanottua ettei olla työttömiä vaan työnhakijoita. Ja kun tuo lomakkeiden täyttö on niin hankalaa kokemattomalle!

      – Määräaikaista työttömyysturvaa hakevat yrittäjät eivät ilmoittaudu työttömiksi vaan työnhakijoiksi. Heillä ei myöskään ole mitään velvollisuutta hakea yrittäjyyden rinnalla kokoaikaista työtä. Työnhakusuunnitelman tekeminen liittyy tapauksiin, joissa henkilö jää työttömäksi ja hänellä on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä, Hellstén painottaa.

Kommentointi suljettu.