Rahaa jaossa

Eilen kerroin, että koronan takia työttömiksi jääville yrittäjille myönnetään työttömyysturvaa kevennetyllä prosessilla. Tämä jako kahteen kastiin herättää ymmärrettävää katkeruutta niissä työttömissä, jotka ovat joutuneet kamppailemaan tukibyrokratian kanssa jo ennen koronakriisiä ja myös sen aikana.

Eilen Iltalehti kertoi, että Business Finland on myöntänyt koronatukea 100 000 euroa muun muassa tv:stä tutulle Huutokauppakeisarille. Iltalehden uutinen perustuu Suomen Kuvalehden artikkeliin, jossa kerrotaan Marinin hallituksen myöntämien hätätukien suuntautuvan lähinnä IT-alalle ja konsulttiyrityksille niiden kehittämistarpeisiin.

Uutisoinnin pirstaleisuus on hämmentävää, sillä rahaa tuntuu olevan nyt jaossa  ja sitä myöntävät eri tahot. Kootusti tietoa erilaisista tuista saa vaikkapa Talouskuution sivulta. Sieltä selviää erilaisten tukien saamisen mahdollisuudet ja myöntäjät.

Yksinyrittäjille tukea myöntää yrittäjän kotikunta enintään 2 000 euroa, ja tuen saamisen kriteerit on määritelty tarkasti. Esimerkiksi Juuan kunnalle valtio antoi oikeuden myöntää tukea yhteensä 66 000 euroa. Tämä on sikäli harvinainen tukimuoto, että kunnat myöntävät suoraan omilla päätöksillään valtion rahaa.

2-5 henkeä työllistävät yritykset hakevat tukea ELY-keskuksilta, ja tätä tukea on kahta eri lajia. Pienemmällä, enintään 10 000 euron tuella yritykset voivat selvittää ja suunnitella yrityksen toimintaa, uusia liiketoimintoja sekä tuotannon ja palveluiden uudelleenorganisointia koronan aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkeen.

ELY:n laajempi tuki on 100 000 euroa, ja se voidaan myöntää laajempiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla on suora vaikutus koronan aiheuttamaan tilanteeseen yhtiön toiminnassa. Rahoitettavat toimenpiteet ja projektit voivat liittyä liiketoiminnan uudelleensuuntaamiseen, alihankintaverkoston kehittämiseen, tuotannon muutoksiin ja uudelleenorganisointiin, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

Ja sitten on Business Finlandin tuki suuremmille yrityksille. Sitäkin on kahta lajia, eli esiselvittämisrahoitusta enintään 10 000 euroa ja kehittämisrahoitusta enintään 100 000 euroa. Jo näiden tukien myöntämisperusteista voi päätellä hakemisessa olevan vahvoilla niiden, jotka osaavat tukea hakea. Ei siis mikään ihme, että juuri konsulttiyhtiöt sitä saavat.

Kaikki tämä raha tulee valtiolta eli meiltä veronmaksajilta, mutta sitä myöntävät eri toimijat. Kunnat ja ELY-keskukset toimivat virkavastuulla. Business Finlandin luonnetta en suoraan sanoen tiedä enkä ymmärrä. Se on julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen. Se luo edellytyksiä kestävälle kasvulle auttamalla yrityksiä kansainvälistymään sekä rahoittamalla tutkimusta ja innovaatioita. Valtioneuvosto eli maan hallitus nimeää sille johtokunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Kaikista näistä tuista puhuttaessa sanotaan niiden olevan Marinin hallituksen tukia. Niin ne ovatkin, mutta hallitus ei itse myönnä näistä tuista euroakaan. Se on vain päättänyt antaa könttäsummia jaettavaksi, ja jakajat toimivat itsenäisesti.

On ihan varmaa, että näistä koronatuista puhutaan kauan ja hartaasti. Yhtä varmaa on, että niiden myöntämisestä löytyy kummasteltavaa pitkäksi aikaa. Sekin on varmaa, että jos ja kun niistä paljastuu epäselvyyksiä, niin kaikesta syytetään maan hallitusta ihan samalla tavalla kuin pieleen menneistä suojavälinekaupoista.

Yhteiskunta on järjestäytynyt niin, että maan hallitus ei myönnä vaikkapa juukalaiselle yksinyrittäjälle tukea, vaan se on vain oikeuttanut Juuan kunnan myöntämään valtion rahaa. Ihan sama pätee kaikkiin tukiin. Kyse on luottamuksesta siihen, että tuen myöntäjä ymmärtää vastuunsa veronmaksajien rahojen käyttäjänä.

Tällä jutulla en ota kantaa Huutokauppakeisarin tai kenenkään muunkaan saamaan tukeen. Siitä kohusta pitävät muut huolen. Kirjoitin tämän vain antaakseni itselleni ja muille jonkinlaisen kokonaiskuvan koronatuen myöntämisestä. Se kokonaiskuva tulee nimittäin hämärtymään ja unohtumaan vielä monta kertaa, kun yksittäisistä tuista nostetaan kohua ja syytetään maan hallitusta.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka koronavirus
Kommentit (46)
  1. Tässähän nyt annetaan verorahoja niille, jotka sitä osaavat pumpata, ei niille, jotka niitä aidosti tarvitsee. Eikä edes ihan pieniä summia.

    Mutta eikö hallituksella olisi ollut siis muita mahdollisuuksia kanavoida näitä tukia, kuin nämä mainitut tahot?

    1. Ei ainakaan ollut aikaa. Kun muistellaan sitä sotea, niin hallintohimmeleitä purettiin niin että oltiin perustamassa maakuntia joita olisi ollut enemmän kun läänejä ennen. Se ei onnistunut neljässä vuodessa, onneksi, ja nyt oli aikaa pari viikkoa.

    2. Olen itsekin epäilevä sen suhteen menevätkö tuet oikein ja toimiiko hallitus paikka paikoin liian sinisilmäisesti yritysmaailman vaatimusten edessä. Mikä on voitollisten yritysten oma vastuu markkinataloudessa ja mikä yhteiskunnan, kas siinäpä pulma. Ja mikä olisi vastaus seuraaviin kysymyksiin:

      Jotta tuet kohdistuisivat oikein, niin kenelle ne pitäisi kohdentaa. Ketkä tarvitsevat niitä aidosti?
      Ja mitä kautta ne pitäisi kanavoida, jos nykyiset kanavat eivät kelpaa tai eivät ole oikeita?

      1. Ville Laiho
        20.4.2020, 01:52

        Ne pitäisi kanavoida Verohallinnon kautta. Verohallinto tietää pankkitilin numeronkin valmiiksi, ja tietää, oliko yritys kannattava ennen pandemiaa. OmaVero on valmis kommunikaatiokanava.

    3. Se nyt on ainakin selvä asia, että hallituksella ei ole resursseja, eikä aikaa, alkaa itse tukipäätöksiä syynäämään. Se on työ joka on käytännössä pakko siirtää alemmas.

      Se että kunnille annetaan mahdollisuus tarkoin edellytyksin tukea yksinyrittäjiä on mielestäni hyvä asia. Summatkin obat sen verran pieniä, että lienevät oikeasti lähinnä hätäapua. Kenen sitten pitäisi jakaa suuremmat avustukset, on toinen asia. Ehkä sen olisi voinut keskittää vain yhdelle taholle. Nyt vaarana on joka tapauksessa se, että ne lypsävät tukirahat, jotka osaavat ja joilla on röyhkeyttä, ja ne jotka niitä eniten tarvitsisivat, jäävät ilman. Eli jakajien harteilla lepää todella paljon. Varmistetaanko, että tuet ovat oikeasti tarpeen ja summien puolesta suhteessa koronan aiheuttamiin vahinkoihin yrityksen toiminnalle, vai syydetäänkö rahaa sellaisiin tarpeisiin, jotka eivät liity mitenkään nykytilanteeseen.
      Tässä on olemassa riski sille, että suuremmat yritykset pyrkivät tappioiden minimoimisen sijaan keräämään voittoa veronmaksajien rahoilla. Jaetun rahan pitäisi olla apu jolla pelastetaan yrityksen toiminta tässä tilanteessa, ei ilmainen raha jolla voidaan parantaa bisnestä itse investoimatta.

      Onneksi en joudu päättämään rahojen jaosta. Ei liene helppo homma, ja vain se on varmaa, että aina joku valittaa.

  2. Meinaat Saku, että tukien myöntäminen kuuluu samaan ryhmään vappusatasten kanssa.
    Joku kertoo jonkun luvanneen jotakin ja niinhän se sitten olikin.
    Ministeriö ymmärtääkseni on määritellyt tukien antamisen ehdot/rajat ja tukien myöntäminen on annettu paremmille asiantuntijoille (niinkuin kerroit).

    Olin kerran ministerin puheilla. Sanoi odota hetki, hyväksyn tämän.
    Kertoi sitten, että oli seuraintalon vesirännin avustusraha… Molemmat hymyilimme (byrokratialle).
    Aika ei varmasti enää riitä moiseen. Hyvä niin 😉

    Iltalehdet, Suomenuutiset jne kertovat kansalle oman versionsa ymmärryksensä mukaan. Ehkä vesiränneistäkin.
    Seurataan 😉

Kommentointi suljettu.